Ensimmäinen luku

Jumalan profeetta tuo valoa ihmiskunnalle

1, 2. Millaiset seikat huolestuttavat ihmisiä nykyään?

ELÄMME aikaa, jolloin melkein kaikki näyttää olevan ihmiselle mahdollista. Avaruuslennot, tietotekniikka, geenimanipulaatio ja muut tieteelliset keksinnöt ovat avanneet ihmiskunnalle uusia mahdollisuuksia ja antaneet toivoa paremmasta ja ehkä pidemmästäkin elämästä.

² Ovatko tällaiset edistysaskeleet tehneet ovien lukot tarpeettomiksi? Ovatko ne tehneet tyhjäksi sodan uhan? Ovatko ne poistaneet sairaudet tai rakkaan ihmisen kuolemasta aiheutuvan surun? Eivät tosiaankaan! Vaikka inhimillinen edistys onkin ollut huomattavaa, sillä on rajansa. ”Olemme keksineet, miten lentää kuuhun, miten tehdä aina vain tehokkaampia piisiruja ja miten siirtää ihmisen geenejä”, sanotaan eräässä Worldwatch-instituutin raportissa. ”Mutta on miljardi ihmistä, joille emme ole vielä kyenneet järjestämään puhdasta vettä. Emme ole myöskään kyenneet hidastamaan tuhansien lajien sukupuuttoon kuolemista emmekä tyydyttämään energiantarvettamme järkyttämättä ilmakehän tasapainoa.” Ymmärrettävästi monet katsovat tulevaisuuteen levottomina, eivätkä he tiedä, mistä etsiä lohdutusta ja toivoa.

3. Millainen tilanne vallitsi Juudassa 700-luvulla eaa.?

³ Olemme nykyään samanlaisessa tilanteessa kuin Jumalan kansa oli 700-luvulla eaa. Tuolloin Jumala valtuutti palvelijansa Jesajan viemään lohduttavan sanoman Juudan asukkaille, ja juuri sitä he tarvitsivat. Kansakunta eli melskeisiä aikoja. Assyrian julma maailmanvalta tulisi pian tätä maata vastaan, minkä vuoksi monet olivat peloissaan. Mistä Jumalan kansa voisi odottaa pelastusta? He puhuivat Jehovasta, mutta luottivat ennemmin ihmisiin (2. Kuninkaiden kirja 16:7; 18:21).

Pimeydessä loistava valo

4. Mitä kaksitahoista sanomaa Jesaja valtuutettiin julistamaan?

⁴ Juudan kapinallisuuden vuoksi Jerusalem tuhottaisiin ja Juudan asukkaat vietäisiin Babylonin vankeuteen. Edessä olivat tosiaan synkät ajat. Jehova valtuutti profeetta Jesajan ennustamaan tämän kohtalokkaan vaiheen, mutta käski hänen julistaa myös hyvää uutista. Kun juutalaiset olisivat olleet 70 vuotta pakkosiirtolaisuudessa, heidät vapautettaisiin Babylonista! Onnellinen jäännös palaisi Siioniin, ja sillä olisi kunnia ennallistaa sinne tosi palvonta. Kun Jehova kertoi tämän iloisen sanoman profeettansa välityksellä, hän sai valon loistamaan pimeydessä.

5. Miksi Jehova paljasti tarkoituksensa niin kauan etukäteen?

⁵ Juuda autioitettiin vasta yli sata vuotta sen jälkeen, kun Jesaja merkitsi muistiin profetiansa. Miksi Jehova paljasti tarkoituksensa niin kauan etukäteen? Eivätkö ne, jotka olivat itse kuulemassa Jesajan julistuksia, kuolisi kauan ennen ennustusten täyttymistä? Kyllä kuolisivat. Mutta niillä, jotka eläisivät Jerusalemin tuhon aikaan vuonna 607 eaa., olisi Jehovan Jesajalle antamien paljastusten ansiosta käytettävissään kirjalliset muistiinmerkinnät Jesajan profeetallisista sanomista. Se todistaisi vastaansanomattomasti, että Jehova ”kertoo alusta asti lopun ja muinaisuudesta saakka sen, mitä ei vielä ole tehty” (Jesaja 46:10; 55:10, 11).

6. Millä tavoin Jehova vie voiton ihmisennustajista?

⁶ Vain Jehovalla on perusteita väittää tällaista. Ihminen saattaa kyetä ennustamaan lähitulevaisuutta sillä perusteella, mitä hän ymmärtää aikansa poliittisesta tai yhteiskunnallisesta tilanteesta. Mutta vain Jehova voi nähdä ennalta pettämättömän varmasti, mitä tapahtuu jonain nimenomaisena ajankohtana kaukaisessakin tulevaisuudessa. Hän voi myös antaa palvelijoilleen kyvyn ennustaa tapahtumia jo kauan ennen niiden toteutumista. Raamattu sanoo: ”Suvereeni Herra Jehova ei tee mitään, ellei hän ole paljastanut luottamuksellista asiaansa palvelijoilleen, profeetoille.” (Aamos 3:7.)

Kuinka monta ”Jesajaa”?

7. Millaisia epäilyksiä monet oppineet ovat herättäneet Jesajan kirjan kirjoittajasta ja miksi?

⁷ Kysymys ennustuksista on yksi syy siihen, että monet tutkijat ovat herättäneet epäilyksiä Jesajan kirjan kirjoittajasta. Nämä kriitikot väittävät, että kirjan loppuosan on täytynyt kirjoittaa joku, joka eli 500-luvulla eaa. joko Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana tai sen jälkeen. He sanovat, että Juudan autioitumista koskevat ennustukset kirjoitettiin niiden täyttymisen jälkeen ja että ne eivät siksi olleet todellisuudessa ennustuksia. Nämä kriitikot myös tähdentävät, että 40. luvusta eteenpäin Jesajan kirja antaa sellaisen kuvan kuin Babylon olisi hallitseva maailmanvalta ja israelilaiset olisivat sen vankeja.a Niinpä he järkeilevät, että olipa kirjoittaja kuka hyvänsä, kirjan loppuosan on täytynyt syntyä tuona aikana eli 500-luvulla eaa. Löytyykö tällaisille ajatuksille vankkoja perusteita? Ei missään tapauksessa!

8. Milloin Jesajan kirjan kirjoittajaa koskevat epäilykset nousivat esiin, ja miten ne levisivät?

⁸ Jesajan kirjan kirjoittajasta alettiin kiistellä vasta 1100-luvulla. Kiistan käynnisti juutalainen raamatunselittäjä Abraham Ibn Ezra. Erään hakuteoksen mukaan hän sanoo Jesaja-kommentaarissaan, että ”40. luvusta alkavan jälkimmäisen puoliskon kirjoitti profeetta, joka eli Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana ja alkuvuosina Siioniin paluun jälkeen” (Encyclopaedia Judaica). Monet oppineet omaksuivat Ibn Ezran näkemyksiä 1700- ja 1800-luvuilla. Heihin kuului saksalainen teologi J. C. Döderlein. Hän julkaisi Jesajan selitysteoksensa vuonna 1775, ja siitä valmistui toinen painos vuonna 1789. Eräs Raamatun selitysteos sanoo: ”Kaikki muut paitsi konservatiivisimmat oppineet hyväksyvät nykyään Döderleinin olettamuksen – – jonka mukaan Jesajan kirjan luvuissa 40–66 olevat profetiat eivät ole 700-luvulla eläneen profeetta Jesajan sanoja vaan ne ovat peräisin myöhemmältä ajalta.” (New Century Bible Commentary.)

9. a) Miten Jesajan kirjaa on pilkottu? b) Mitä muuan raamatunselittäjä sanoo ytimekkäästi Jesajan kirjan kirjoittajan ympärillä käytävästä kiistasta?

⁹ Jesajan kirjan kirjoittamista koskevat epäilykset eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Toista Jesajaa eli Deuterojesajaa koskevan teorian pohjalta syntyi sellainen käsitys, että kirjoittajia on saattanutkin olla kolme.b Sen jälkeen kirja on pilkottu vielä useampiin osiin. Eräs tutkija on sitä mieltä, että joku tuntematon profeetta on kirjoittanut luvut 15 ja 16, kun taas muuan toinen tutkija on asettanut kyseenalaiseksi lukujen 23–27 kirjoittajan. Eräs tutkija taas sanoo, että Jesaja ei ole voinut kirjoittaa lukuja 34 ja 35, koska ne muistuttavat sisällöltään hyvin paljon lukuja 40–66, joiden kirjoittajana jo pidetään jotakuta muuta kuin 700-luvulla elänyttä Jesajaa! Raamatunselittäjä Charles C. Torrey tiivistää ytimekkäästi, mihin tällainen järkeily on johtanut: ”Kerran suurena pidetty ’pakkosiirtolaisuuden profeetta’ on kutistunut mitättömäksi hahmoksi, joka on melkeinpä hautautunut unohduksiin kirjan yltiömäisen jaottelun vuoksi.” Kaikki oppineet eivät kuitenkaan hyväksy tällaista Jesajan kirjan pilkkomista.

Todisteita yhdestä kirjoittajasta

10. Kerro esimerkki siitä, miten ilmausten yhtenäisyys todistaa, että Jesajan kirjalla on yksi kirjoittaja.

¹⁰ On painavia syitä väittää, että Jesajan kirja on vain yhden kirjoittajan työtä. Yksi todistusketju liittyy ilmausten yhtenäisyyteen. Esimerkiksi ilmaus ”Israelin Pyhä” esiintyy 12 kertaa luvuissa 1–39 ja 13 kertaa luvuissa 40–66, mutta Raamatun heprealaisten kirjoitusten muissa osissa tätä Jehovaa kuvailevaa ilmausta käytetään vain 6 kertaa. Muutoin harvinaisen ilmauksen toistuva käyttö puhuu yhden kirjoittajan puolesta.

11. Millaisia yhtäläisyyksiä esiintyy lukujen 1–39 ja 40–66 välillä?

¹¹ Lukujen 1–39 ja 40–66 välillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Molemmissa osissa käytetään useaan otteeseen samoja omaleimaisia kielikuvia. Niissä puhutaan esimerkiksi synnytystuskissa olevasta naisesta sekä ”tiestä” tai ”valtatiestä”.c Myös ”Siioniin” viitataan toistuvasti, 29 kertaa luvuissa 1–39 ja 18 kertaa luvuissa 40–66. Siihen viitataan Jesajan kirjassa useammin kuin missään muussa Raamatun kirjassa! Erään Raamatun hakuteoksen mukaan tällaiset todisteet ”tekevät kirjasta niin yksilöllisen, että sitä on vaikea selittää”, jos kirjoittajia olisi ollut kaksi, kolme tai useampia (The International Standard Bible Encyclopedia).

12, 13. Miten Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset osoittavat, että Jesajan kirja on yhden kirjoittajan työtä?

¹² Painavin todiste siitä, että Jesajan kirjalla on vain yksi kirjoittaja, löytyy Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Niissä osoitetaan selvästi, että ensimmäisen vuosisadan kristityt pitivät Jesajan kirjaa yhden kirjoittajan työnä. Esimerkiksi Luukas kertoo erään etiopialaisen virkamiehen lukeneen aineistoa, joka on nykyään Jesajan 53. luvussa, juuri siinä osassa, jonka nykyajan kriitikot ajattelevat lähteneen Deuterojesajan kynästä. Mutta Luukas sanoo, että etiopialainen oli ”lukemassa ääneen profeetta Jesajaa”. (Apostolien teot 8:26–28.)

¹³ Ajatellaanpa myös evankeliuminkirjoittaja Matteusta, joka selittää, millä tavalla Johannes Kastaja täytti ne profeetalliset sanat, jotka ovat nykyään Jesajan 40:3:ssa. Kuka Matteuksen mukaan esitti tuon profetian? Joku tuntematon Deuterojesajako? Ei, vaan hän sanoo yksinkertaisesti, että kirjoittaja oli ”profeetta Jesaja”.d (Matteus 3:1–3.) Erään kerran Jeesus luki kirjakääröstä sanat, jotka ovat nykyään Jesajan 61:1, 2:ssa. Kun Luukas kertoo tästä tapauksesta, hän sanoo: ”Hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirjakäärö.” (Luukas 4:17.) Paavali viittaa Roomalaiskirjeessään sekä Jesajan kirjan alkuosaan että sen loppuosaan, mutta hän ei koskaan edes vihjaa siihen suuntaan, että kirjoittaja olisi ollut joku muu kuin yksi ja sama henkilö, Jesaja (Roomalaisille 10:16, 20; 15:12). Ensimmäisen vuosisadan kristityt eivät selvästikään uskoneet, että kirjoittajia olisi ollut kaksi, kolme tai useampia.

14. Miten Kuolleenmeren kirjakääröt luovat valoa Jesajan kirjan kirjoittajaa koskevaan kysymykseen?

¹⁴ Tarkastellaanpa myös Kuolleenmeren kirjakääröistä löytyvää todistetta. Monet näistä muinaisista dokumenteista ovat peräisin Jeesusta edeltävältä ajalta. Eräs Jesajan kirjan käsikirjoitus, niin sanottu Jesaja-käärö, on peräisin 100-luvulta eaa., ja se osoittaa vääriksi kriitikkojen väitteet, joiden mukaan kirjoittajana olisi ollut luvusta 40 eteenpäin Deuterojesaja. Tässä muinaisessa dokumentissa Jesajan 40. lukuna nykyään tunnetun jakson ensimmäinen lause alkaa palstan viimeiseltä riviltä ja päättyy seuraavalle palstalle. Jäljentäjä oli selvästikin tietämätön kirjoittajan oletetusta vaihtumisesta tai kirjan kuvitellusta jakautumisesta tässä kohdin kahteen osaan.

15. Mitä ensimmäisen vuosisadan juutalaisella historioitsijalla Flavius Josefuksella on kerrottavana Kyyrosta koskevista Jesajan profetioista?

¹⁵ Katsotaanpa lopuksi, mitä ensimmäisen vuosisadan juutalaisella historioitsijalla Flavius Josefuksella on kerrottavana. Hän ei ainoastaan osoita, että Kyyrosta koskevat Jesajan profetiat kirjoitettiin 700-luvulla eaa., vaan sanoo Kyyroksen olleen myös selvillä niistä. Josefus kirjoittaa: ”Kyyros tiesi nämä asiat, koska hän oli lukenut sitä profetioiden kirjaa, jonka Jesaja oli jättänyt jälkeensä kaksisataakymmenen vuotta aiemmin.” Josefuksen mukaan tieto näistä ennustuksista on jopa saattanut vaikuttaa siihen, että Kyyros halusi lähettää juutalaiset takaisin kotimaahansa, sillä Josefus kirjoittaa, että Kyyroksen ”valtasi voimakas, kunnianhimoinen halu toimia sen mukaan, mitä oli kirjoitettu”. (Jewish Antiquities, XI kirja, 1. luku, 2. kappale.)

16. Mitä voidaan sanoa siitä kriitikkojen väitteestä, että Babylonista puhutaan Jesajan kirjan loppuosassa hallitsevana valtana?

¹⁶ Kuten edellä todettiin, monet kriitikot huomauttavat Jesajan kirjan puhuvan 40. luvusta eteenpäin Babylonista hallitsevana valtana ja israelilaisista pakkosiirtolaisina. Eikö tämä osoita, että kirjoittaja eli 500-luvulla eaa.? Ei välttämättä. Jo ennen Jesajan 40. lukua Babylonista puhutaan toisinaan hallitsevana maailmanvaltana. Esimerkiksi Jesajan 13:19:ssä sitä kutsutaan ”valtakuntien kaunistukseksi” tai, kuten vuoden 1992 kirkkoraamattu asian ilmaisee, ”kuningaskuntien kruunuksi”. Nämä ovat selvästikin profeetallisia sanoja, sillä Babylonista tuli maailmanvalta vasta toistasataa vuotta myöhemmin. Eräs kriitikko ”ratkaisee” tämän niin sanotun ongelman selittämällä yksioikoisesti, että joku muu kuin Jesaja on kirjoittanut 13. luvun! Todellisuudessa on kuitenkin niin, että Raamatun profetioissa puhutaan varsin usein tulevista tapahtumista ikään kuin ne olisivat jo tapahtuneet. Tämä kirjallinen tehokeino painottaa voimakkaasti sitä, että ennustus täyttyy varmasti. (Ilmestys 21:5, 6.) Vain todellisten ennustusten Jumala voi tosiaan sanoa: ”Uusia minä ilmoitan. Ennen kuin ne alkavat orastaa, annan teidän kuulla ne.” (Jesaja 42:9.)

Luotettavien ennustusten kirja

17. Miten voidaan selittää se, että kirjan tyyli on erilainen 40. luvusta eteenpäin?

¹⁷ Mihin todisteet siis viittaavat? Siihen, että Jesajan kirja on lähtenyt yhden henkeytetyn kirjoittajan kynästä. Kirja on välitetty eteenpäin vuosisatojen kuluessa yhtenä teoksena, ei kahtena tai useampana. Jotkut kyllä voivat sanoa, että kirjan tyyli on hieman erilainen 40. luvusta eteenpäin. On kuitenkin hyvä muistaa, että Jesaja palveli Jumalan profeettana peräti 46 vuotta. Voidaan odottaakin, että hänen sanomansa ja sen myötä myös ilmaisutapansa muuttuisivat tuona aikana. Jumala ei tosiaankaan valtuuttanut Jesajaa esittämään vain voimakkaita varoituksia tuomioista. Hänen piti välittää myös seuraavat Jehovan sanat: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani.” (Jesaja 40:1.) Jumalan liittokansaa todellakin lohduttaisi se Jumalan lupaus, että 70:n pakkosiirtolaisuudessa vietetyn vuoden jälkeen juutalaiset palautettaisiin kotimaahansa.

18. Mitä Jesajan kirjan teemaa tarkastellaan tässä julkaisussa?

¹⁸ Juutalaisten vapautuminen Babylonin vankeudesta on monien tässä kirjassa käsiteltyjen Jesajan kirjan lukujen teema.e Useat näistä ennustuksista täyttyvät myös nykyaikana, kuten tulemme näkemään. Lisäksi Jesajan kirjassa on kiehtovia ennustuksia, jotka täyttyivät Jumalan ainosyntyisen Pojan elämän – ja kuoleman – yhteydessä. Jesajan kirjan elintärkeiden profetioiden tutkiminen hyödyttää varmasti Jumalan palvelijoita ja monia muita kautta maailman. Nämä profetiat ovat tosiaan valoa koko ihmiskunnalle.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 9]

Mitä kielihistoria osoittaa

Kielihistoriassa tutkitaan niitä hienoisia muutoksia, joita kielessä tapahtuu monien vuosien aikana, ja se antaa lisää todisteita siitä, että Jesajan kirja on vain yhden kirjoittajan työtä. Jos osa Jesajan kirjasta olisi kirjoitettu 700-luvulla eaa. ja osa kaksisataa vuotta myöhemmin, osien välillä pitäisi ilmetä eroavuuksia niissä käytetyn heprean kielen osalta. Eräässä teologisessa julkaisussa kerrottiin kuitenkin tutkimuksesta, jonka mukaan kielihistoria ”antaa yltä kyllin todistusaineistoa sen tueksi, että Jesajan kirjan luvut 40–66 ovat peräisin pakkosiirtolaisuutta edeltävältä ajalta”. Tutkimuksen tekijä sanoo: ”Jos kriittisesti suhtautuvat oppineet edelleenkin väittävät, että Jesajan kirja on peräisin pakkosiirtolaisuuden ajalta tai sen jälkeiseltä ajalta, heidän on sivuutettava päinvastaiset kielihistorialliset todisteet.” (Westminster Theological Journal.)

[Kuva s. 11]

Osa Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvasta Jesaja-kääröstä. Nuoli osoittaa, missä kohdassa 39. luku päättyy

[Kuvat s. 12, 13]

Jesaja ennustaa juutalaisten vapautumisen noin kaksisataa vuotta etukäteen