Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • it-1 ”Jesajan kirja”
  • Jesajan kirja

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Jesajan kirja
  • Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • Samankaltaista aineistoa
  • Raamatun 23. kirja: Jesaja
    ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”
  • Jesaja
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • Jumalan profeetta tuo valoa ihmiskunnalle
    Jesajan profetia – valoa koko ihmiskunnalle II
  • Muinainen profeetta jolla on sanoma nykyajalle
    Jesajan profetia – valoa koko ihmiskunnalle I
Katso lisää
Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
it-1 ”Jesajan kirja”

JESAJAN KIRJA

Jesajan kirjassa Jehovan osoitetaan huomattavalla tavalla olevan ”Israelin Pyhä”; hänestä käytetään tätä ilmausta yhteensä 25 kertaa. Siinä viitataan myös täysin selvästi Jehovan Messiaaseen eli Voideltuun, jonka välityksellä Jumalan kansalle koittaisi vapautus.

Aivan ensimmäisessä Jesajan kirjan jakeessa kirjan sisältöä kuvaillaan ”Jesajan, Amosin pojan, näyksi, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista”. Vaikka kirjassa onkin profetioita monista kansakunnista, niitä ei siis tule pitää noita kansakuntia koskevina irrallisina julistuksina, vaan kyseessä on sellaisten profetioiden sarja, jotka vaikuttivat suoranaisesti Juudaan ja Jerusalemiin.

Historiallinen tausta. Jesajan 1:1:ssä kerrotaan Jesajan nähneen nämä näyt Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä. Tuohon aikaan kansainvälinen tilanne oli erittäin jännittynyt ja väärät uskonnolliset käsitykset vaikuttivat syvästi Juudan kansaan. Jesajan uran alkuaikoina kuningas Ussia kuoli spitaalisena, koska hän oli julkeasti ottanut hoitaakseen papin tehtäviä (2Ai 26:16, 19–21). Ussian pojan Jotamin hallituskaudesta kerrotaan, että vaikka kuningas teki sitä, mikä oli oikein, ”kansa toimi yhä turmiollisesti” (2Ai 27:2; 2Ku 15:34).

Seuraavaksi hallitsi kuningas Ahas, joka näytti kansakunnalle huonoa esimerkkiä 16 vuoden ajan, sillä hän harjoitti Baalin palvontaa, johon kuului ihmisuhrimenoja. ”Jehovaa kohtaan meneteltiin hyvin uskottomasti.” (2Ai 28:1–4, 19.) Näihin aikoihin Syyrian ja Israelin liittoutuneet kuninkaat piirittivät Jerusalemin, niin että Ahas – profeetta Jesajan neuvoista välittämättä – lähetti hakemaan sotilaallista apua Assyrian kuninkaalta Tiglat-Pileser III:lta (2Ku 16:5–8; Jes 7:1–12). Tällä tavoin Ahas ’teki lihan käsivarrekseen, ja hänen sydämensä kääntyi pois Jehovasta’ (Jer 17:5). Assyria suostui liittoon, mutta se oli tietysti kiinnostunut pääasiassa oman valtansa laajentamisesta. Assyrian armeija valtasi Syyrian Damaskoksen ja vei pakkosiirtolaisuuteen ilmeisesti ne Jordanin itäpuolella asuneet, jotka kuuluivat Jumalasta luopuneeseen Israeliin (1Ai 5:26).

Kun Samaria ei myöhemmin maksanut pakkoveroa, sekin piiritettiin ja sen asukkaat karkotettiin (2Ku 16:9; 17:4–6; 18:9–12). Näin päättyi kymmenen heimon valtakunnan aika, ja Juuda jäi joka puolelta pakanakansojen ympäröimäksi. Myöhemmin Assyrian hallitsijat jatkoivat sotatoimia lännessä ja hyökkäsivät Juudan ja naapurikansojen kaupunkeja vastaan. Sanherib vaati jopa itse Jerusalemia antautumaan. Hiskian kuninkuuden aikaan sen tilanne oli kuitenkin erilainen. Hiskia luotti Jehovaan, ja osoittautui, että Jehova oli hänen kanssaan (2Ku 18:5–7; Jes, luvut 36, 37).

Jesaja ryhtyi palvelemaan profeettana Ussian hallituskaudella, joka alkoi 829 eaa., ja hän pysyi tuossa tehtävässä Hiskian hallituskaudelle saakka, joka päättyi n. 717 eaa. Jesajan 6:1:n mukaan Jesaja sai ”Kuningas Ussian kuolinvuonna” (n. 778 eaa.) Jehovalta valtuutuksensa, josta tuossa luvussa kerrotaan, vaikka hän olikin ehkä kirjoittanut edeltävän aineiston muistiin ennen sitä. Luvun 36 jakeessa 1 mainitaan sitten ”kuningas Hiskian neljästoista vuosi” (732 eaa.), jolloin Sanherib lähetti armeijan Jerusalemia vastaan ja joutui kääntymään takaisin. Jesaja kertoo piiritysuhkauksen ja Jerusalemin pelastumisen lisäksi myös Sanheribin paluusta Niniveen ja hänen murhaamisestaan (Jes 37:36–38). Jos Jesaja kirjoitti tämän historiallisen tiedon itse eikä kukaan lisännyt sitä myöhemmin, se saattaa osoittaa, että Jesaja profetoi jonkin aikaa Hiskian 14. vuoden jälkeen. Assyrialaiset ja babylonialaiset aikakirjat (vaikka ne eivät välttämättä ole luotettavia) kaikesta päätellen ilmaisevat, että Sanherib hallitsi noin 20 vuotta Jerusalemia vastaan tekemänsä sotaretken jälkeen. Juutalaisen perimätiedon mukaan – joka myös saattaa olla epäluotettava – Jesaja sahattiin kappaleiksi kuningas Manassen määräyksestä. (Sitä joidenkuiden näkemystä, että Paavali viittasi tähän Heprealaiskirjeen 11:37:ssä, ei ole todistettu.) (Jes 1:1.)

Muutkin viitteet ovat avuksi eräiden Jesajan kirjan osien sisältöä ajoitettaessa. Esimerkiksi 7:1:ssä sanotaan, että Israelin kuningas Pekah tuli sotimaan Jerusalemia vastaan kuningas Ahasin päivinä. Vaikka Ahas hallitsi 761–746 eaa., Pekahin kuninkuus päättyi n. 758 eaa., joten tuon tapauksen on täytynyt sattua ennen tuota vuotta. Lisäksi Jesajan 14:28:ssa ilmoitetaan Filisteaa koskevan julistuksen ajankohdaksi ”kuningas Ahasin kuolinvuosi”, joka olisi 746 eaa. Näiden viitteiden avulla voidaan osoittaa Jesajan kirjan tapahtumien paikka ajan virrassa.

Yksi kirjoittaja. Jotkut nykyajan raamatunkriitikot ovat väittäneet, ettei Jesaja kirjoittanut Jesajan kirjaa kokonaan. Joidenkuiden mukaan luvut 40–66 kirjoitti joku tuntematon henkilö, joka eli juutalaisten Babylonin-pakkosiirtolaisuuden päättymisen aikoihin. Jotkut kriitikot ottavat kirjan muitakin osia irralleen ja ajavat sitä teoriaa, että jonkun muun kuin Jesajan on täytynyt kirjoittaa ne. Raamattu ei kuitenkaan ole yhtä mieltä näiden väitteiden kanssa.

Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten henkeytetyt kirjoittajat pitivät ”profeetta Jesajan” kirjoittamana sekä lukuihin 1–39 että lukuihin 40–66 nykyisin kuuluvaa aineistoa. He eivät koskaan vihjanneetkaan siihen, että olisi ollut kaksi tämännimistä henkilöä tai että kirjan jonkin osan kirjoittajan nimeä ei olisi tiedetty. (Vrt. esim. Mt 3:3:a ja 4:14–16:ta Jes 40:3:een ja 9:1, 2:een; samoin Joh 12:38–41:tä Jes 53:1:een ja 6:1, 10:een.) Sen lisäksi Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat ilmaisevat lukuisissa muissa paikoissa Jesajan kirjan loppuosasta lainaamansa sanat nimenomaan ”profeetta Jesajan” eivätkä jonkun tuntemattoman kirjoittajan työksi (vrt. Mt 12:17–21:tä Jes 42:1–4:ään; Ro 10:16:ta Jes 53:1:een). Lukiessaan ”profeetta Jesajan kirjakääröä” Nasaretin synagogassa Jeesus Kristus itse luki Jesajan 61:1, 2:n sanat (Lu 4:17–19).

Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvasta Jesaja-kääröstä (IQIsa, joka lienee jäljennetty toisen vuosisadan loppupuolella eaa.) löytyy lisäksi todiste siitä, että jäljentäjä, joka kirjoitti sen, ei tiennyt mitään profetian oletetusta kahtiajaosta luvun 39 lopussa. Hän aloitti 40. luvun sen palstan viimeiseltä riviltä, joka sisältää luvun 39.

[Kuva s. 999]

Kuolleenmeren kirjakäärö Jesajan 37:24–40:2:n kohdalta. Nykyisen 40. luvun voi nähdä alkavan sen palstan viimeiseltä riviltä, jolle 39. luku päättyy

Koko Jesajan kirja on säilynyt vuosisatojen halki yhtenä, ei kahtena tai useampana teoksena. Luvun 39 yhteys lukuun 40 ilmenee siitä, mitä sanotaan Jesajan 39:6, 7:ssä, joka on selvästi siirtymä siihen, mitä seuraa.

Niiden mielestä, jotka pitävät kirjaa useamman kuin yhden kirjoittajan työnä, Jesajan ei ollut mahdollista ennustaa lähes 200 vuotta etukäteen, että Kyyros-niminen hallitsija vapauttaisi juutalaiset pakkosiirtolaiset, ja tämän vuoksi he spekuloivat, että se on kirjoitettu myöhemmin, ainakin sen jälkeen kun Kyyros oli aloittanut valloituksensa (Jes 44:28; 45:1). He eivät kuitenkaan tajua, että kirjan koko tässä osuudessa käsitellään nimenomaan edeltätietämystä, Jumalan kykyä kertoa etukäteen, mitä hänen kansalleen tapahtuisi. Lähes 200 vuotta etukäteen tässä profetiassa ilmoitettiin sen vielä syntymättömän henkilön nimi, joka valloittaisi Babylonin ja vapauttaisi juutalaiset. Profetian täyttyminen osoittaisi varmasti sen olevan jumalallista alkuperää. Kyseessä ei ollut Jesajan arvio tulevaisuudesta, vaan kuten hän itse kirjoitti: ”Näin on Jehova sanonut.” (Jes 45:1.) Vaikka Jesajan kirjan tämän osuuden kirjoittaminen luettaisiinkin Kyyroksen aikana eläneen kirjoittajan ansioksi, se ei silti ratkaisisi kriitikoiden ongelmaa. Miksi ei? Koska kirjan tässä osuudessa ennustettiin yksityiskohtaisesti myös Messiaan, Jeesuksen Kristuksen, maallisen elämän ja palveluksen tapahtumia, tapahtumia jotka olivat vielä kauempana tulevaisuudessa. Näiden profetioiden täyttyminen sinetöi asian: Jesajan profetia on Jumalan henkeyttämä eikä petkuttajien töiden kokoelma.

Ne joiden mielestä Jesaja ei kirjoittanut lukuja 40–66, eivät tavallisesti pidä häntä samoista syistä myöskään Babylonin kukistumista käsittelevän 13. luvun kirjoittajana. Luku 13 alkaa kuitenkin sanoilla: ”Babylonin vastainen julistus, jonka Jesaja, Amosin poika, näki näyssä.” Kyseessä on selvästikin sama ”Jesaja, Amosin poika”, jonka nimi esiintyy 1. luvun alkujakeessa.

Suhde Raamatun muihin osiin. Jesajan kirjoituksissa on paljon sellaista, mikä on sidoksissa moniin muihin Raamatun osiin. Vähintään sata vuotta Jesajan ajan jälkeen Jeremia kirjoitti Kuninkaiden kirjojen kertomuksen, ja on kiinnostavaa havaita, että 2. Kuninkaiden kirjan 18:13–20:19:n aineisto vastaa suurelta osin Jesajan lukujen 36–39 aineistoa. Muut profeetat käsittelevät samoja asioita kuin Jesaja, ja lisäksi toiset raamatunkirjoittajat viittaavat lukuisia kertoja Jesajan kirjoituksiin.

Huomattavimpia ja useimmin lainattuja Jesajan kirjan profetioita ovat Messiaaseen liittyviä yksityiskohtia ennustavat profetiat. Kuten edellisen sivun taulukossa osoitetaan, Kreikkalaisten kirjoitusten henkeytetyt kirjoittajat lainaavat ja soveltavat monia niistä. On mielenkiintoista todeta, että Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa lainasivat useimmiten juuri Jesajan kirjaa pyrkiessään osoittamaan Messiaan henkilöllisyyden.

Muut henkeytetyt raamatunkirjoittajat lainasivat Jesajan profetiaa luonnollisesti laajemminkin, mutta nämä esimerkit tuovat esiin joitakin Jesajan tunnetuimpia profetioita. Näissä profetioissa, samoin kuin koko kirjassa yleensäkin, osoitetaan, että nimenomaan Jehova, Israelin Pyhä, saa aikaan tämän pelastuksen kansalleen voidellun Poikansa välityksellä.

JESAJAN KIRJAN KOHOKOHTIA

Profetioita, joiden tarkoituksena oli saada Jehovan palvelijat pelkäämään häntä ympärillä asuneiden kansakuntien sijasta, odottamaan häneltä, tosi Jumalalta, vapautusta ja luottamaan täysin hänen pelastus- ja ennallistuslupauksiinsa

Jesaja suuntasi profetiansa Juudalle ja Jerusalemille niinä vuosina, jotka edelsivät Sanheribin vuonna 732 eaa. tekemiä Jerusalemin valloitusyrityksiä, ja mahdollisesti jonkin aikaa sen jälkeen


Juudan ja Jerusalemin syyllisyys; Jesajan valtuutus (1:1–6:13)

Jehova ei katso suosiollisesti kansan uhrien puoleen, koska se on syyllistynyt sortoon, epäoikeudenmukaisuuteen ja verenvuodatukseen

Vaikka uskottomat saavat osakseen tuomion, aikanaan Jehovan huoneen vuori korotetaan ja monet kääntyvät hänen puoleensa

Juudan tottelemattomuuden vuoksi Jehova poistaa elämän välttämättömyydet (leivän ja veden) sekä yhteiskunnallisen vakauden perustan

Kopeat, hepenin somistautuneet naiset pakotetaan pitämään vanginpukua

Israel on viinitarha, joka ei ole tuottanut oikeuden ja vanhurskauden hedelmää

Jesajan huulet puhdistetaan; hän suostuu halukkaasti profeetan tehtävään, menemään vastaanottamattoman kansan luokse

Vihollishyökkäysten uhka ja lupaus vapautuksesta (7:1–12:6)

Syyrialaiset ja israelilaiset eivät onnistu syöksemään Ahasia valtaistuimelta; Immanuelin syntymä annetaan vahvistavaksi tunnusmerkiksi

Jesajan poika Maher-Salal-Has-Bas tulee olemaan tunnusmerkki siitä, että Assyria hävittää Damaskoksen ja Samarian ennen kuin poika osaa sanoa ”Isä!” ja ”Äiti!”

Pysyvä huojennus tulee Rauhan Ruhtinaan välityksellä

Assyriaa, Jehovan suuttumuksen keppiä, rangaistaan röyhkeydestä; Jerusalem vapautetaan

Iisain kannon virpi tulee hallitsijaksi, jolla on Jumalan henkeä, ja hän on hallitseva oikeudenmukaisesti

Julistuksia kansakuntien autioituksesta (13:1–23:18)

Babylon autioitetaan, sen ”kuningas” viedään alas Šeoliin

Assyrian ies poistuu, Filistean juuri kuolee nälkään, Moab autioitetaan, ja Damaskos alennetaan raunioiksi

Assyrialaiset nöyryyttävät egyptiläisiä ja etiopialaisia ja vievät heidät pakkosiirtolaisuuteen

Elam ja Meedia osallistuvat Babylonin kukistamiseen

Tyros alennetaan, unohdetaan 70 vuodeksi

Ennustus Jehovan kautta saatavasta pelastuksesta (24:1–35:10)

Jehova järjestää suuret pidot kaikille kansoille ja nielee kuoleman iäksi

Jehovan kautta saatava pelastus laulun aiheena

Kuningas tulee hallitsemaan vanhurskauden hyväksi, ja ruhtinaat tulevat hallitsemaan oikeuden hyväksi; rauha ja turvallisuus ajan hämärään asti

Edom autioitetaan; Siion iloitsee omasta ennallistuksestaan

Jehova vapauttaa Assyrian kädestä; ennustus Babylonin pakkosiirtolaisuudesta (36:1–39:8)

Assyrialaiset hyökkäävät Juudaan; Jehova pelastaa Jerusalemin vastaukseksi Hiskian rukoukseen; 185000 assyrialaista surmataan

Hiskia näyttää aarteita Babylonin lähetystölle; Jesaja ilmoittaa tulevasta Babylonin-pakkosiirtolaisuudesta

Tosi Jumala saa aikaan vapautuksen Babylonista, Siionin ennallistus, Messiaan tulo (40:1–66:24)

Kaikkiviisas, kaikkivoipa Luoja ennallistaa Jerusalemin

Jehovan kansan ennallistus saattaa hänet kunniaan ainoana Jumalana, joka yksin voi ennustaa tulevaisuuden, ihmistekoisten elottomien jumalien häpeäksi

Babylonin kukistuminen Kyyroksen edessä valmistaa tietä Jerusalemin uudelleen rakentamiselle

Hävitetystä Siionista tehdään Jehovan puutarhan kaltainen

Jehovan palvelija, Messias, kuolee toisten rikkomusten takia

Hedelmätön Siion saa monia poikia, eikä mikään sitä vastaan valmistettu ase menesty

Jehova kutsuu kansaansa iloitsemaan uusien taivaiden ja uuden maan luomisesta, mutta jumalattomilla rikkojilla ei ole mitään osuutta niihin

Jeesukseen Kristukseen soveltuvia profetioita

Jesaja

Kreikkalaiset kirjoitukset

7:14

Syntyi neidosta, neitsyestä

Mt 1:22, 23

9:7; 11:1–5, 10

Daavidin, Iisain pojan, jälkeläinen

Lu 1:32, 33; Ro 15:8, 12

40:3–5

Hänen tulemisensa yhteydessä ilmoitettiin: ”Raivatkaa Jehovan tie!”

Mt 3:1–3; Mr 1:1–4; Lu 3:3–6; Joh 1:23

61:1, 2

Jehova voiteli hänet kertomaan hyvää uutista sävyisille

Lu 4:17–21

9:1, 2

Toi valon Galileaan

Mt 4:13–16

42:1–4

Selvitti, mitä Jumalan oikeus on; ei musertanut niitä, jotka olivat kuin runneltu ruoko

Mt 12:10–21

53:4, 5

Kantoi muiden sairaudet; hänen haavojensa perusteella muut parannettiin

Mt 8:16, 17; 1Pi 2:24

53:1

Häneen ei uskottu

Joh 12:37, 38

53:12

Luettiin laittomien joukkoon

Lu 22:37

8:14, 15; 28:16

Hylättiin, oli kompastuskivi, mutta tuli peruskulmakiveksi

1Pi 2:6–8


Muita kohtia, joissa mainitaan Jesajan profetioita täyttäviä tapahtumia mutta joissa kirjoittaja ei viittaa Jesajan kirjaan

Jesaja

Kreikkalaiset kirjoitukset

50:6

Loukattiin, läimäytettiin, hänen päälleen syljettiin

Mt 26:67; Mr 14:65

53:7

Hiljaa ja valittamatta syyttäjien edessä

Mt 27:12–14; Ap 8:28, 32–35

53:9

Haudattiin rikkaan miehen hautaan

Mt 27:57–60

53:8, 11

Uhrikuolema, jotta monille avattaisiin mahdollisuus vanhurskaan aseman saamiseen Jumalan edessä

Ro 4:25

Muita täyttyneitä profetioita

Joitakin niistä monista ennen ensimmäistä vuosisataa (ya.) sattuneista tapahtumista, jotka täyttivät Jesajan profetioita

Jesaja

1:26–30; 24:1–6; 39:6, 7

Jerusalem hävitetään; Babylonin pakkosiirtolaisuus

43:14; 44:26–28

Vapautus pakkosiirtolaisuudesta; Jerusalem ennallistetaan; Kyyros Jehovan välikappale tämän toteuttamiseksi

23:1, 8, 13, 14

Kaldealaiset hävittävät Tyroksen mannerkaupungin Nebukadnessarin johdolla

Suurempia täyttymyksiä nykyaikana ja tulevaisuudessa

Raamatun lukeminen paljastaa, että monilla Jesajan profetioilla on useampia kuin yksi täyttymys ja että melkoinen osa kirjasta on täyttymässä ja tulossa kohti lopullista, suurempaa täyttymystään. Yksistään Ilmestyskirjassa on monia lainauksia Jesajan profetioista tai viittauksia niihin; seuraavassa luetellaan joitakin niistä:

Jesaja

Ilmestys

21:9

Babylon on kukistunut!

18:2

40:10

Jehova tulee palkkio mukanaan

22:12

47:5, 7–9

Babylon, portto ja valtakuntien valtiatar, kärsii onnettomuuden

17:1, 2, 18; 18:7

48:20

Jumalan kansan käsketään lähteä ulos Babylonista

18:4

60:1, 3, 5, 11

Uutta Jerusalemia verrataan muinaiseen ennallistettuun Jerusalemiin

21:11, 24–26

66:22

Jehova luo uudet taivaat ja uuden maan

21:1

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa