Kysymysten tehokas käyttö

KOSKA kysymyksiin on tarkoitus vastata suullisesti tai omassa mielessä, ne auttavat kuulijoita pääsemään mukaan aiheen käsittelyyn. Kysymysten avulla voit aloittaa keskusteluja, ja ne voivat johtaa virkistävään ajatustenvaihtoon. Puhujana ja opettajana voit kysymysten avulla herättää kiinnostusta, auttaa toista pohtimaan aihetta johdonmukaisesti tai korostaa sitä, mitä sanot. Esittämällä hyviä kysymyksiä kannustat toisia ajattelemaan aktiivisesti, sen sijaan että he olisivat vain passiivisia kuuntelijoita. Kysymykset tulee muokata tavoitteen mukaisiksi.

Keskustelujen aloittaminen. Kenttäpalveluksessa tulisi aina tilaisuuden tullen pyrkiä saamaan ihmiset esittämään mielipiteitään, jos he ovat siihen halukkaita.

Monet todistajat aloittavat kiinnostavia keskusteluja kysymällä yksinkertaisesti: ”Oletteko koskaan miettinyt – –?” Kun he valitsevat kysymyksen, jota monet ihmiset tosiaan pohtivat, heidän kenttäpalveluksensa on lähes varmasti nautittavaa. Vaikkei puhuteltava olisi aiemmin tullut ajatelleeksi kysymystä, se voi herättää hänen uteliaisuutensa. Hyvin moniin aiheisiin voi johdatella kysymällä: ”Mitä ajattelette – –?”, ”Miltä teistä tuntuu – –?” ja ”Uskotteko, että – –?”

Kun evankelista Filippos lähestyi erästä etiopialaista hovivirkamiestä, joka oli lukemassa ääneen profeetta Jesajaa, hän kysyi yksinkertaisesti: ”Ymmärrätkö todella, mitä luet?” (Apt. 8:30.) Tämä kysymys avasi Filippokselle tilaisuuden selittää Jeesusta Kristusta koskevia totuuksia. Samantapaiset kysymykset ovat auttaneet todistajia nykyäänkin löytämään ihmisiä, jotka ovat halunneet hartaasti oppia ymmärtämään selvästi Raamatun totuuden.

Ihmiset ovat monesti valmiimpia kuuntelemaan, jos he saavat kertoa oman näkemyksensä asiasta. Kun olet esittänyt kysymyksen, kuuntele tarkkaavaisesti. Älä kritisoi heidän vastaustaan, vaan ole ystävällinen. Kiitä aina kun voit tehdä sen aidosti. Kun Jeesus huomasi erään kirjanoppineen ”vastanneen älykkäästi”, hän kiitti tätä sanoen: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” (Mark. 12:34.) Vaikket olisi samaa mieltä puhuteltavan kanssa, voit kiittää häntä siitä, että hän esitti mielipiteensä. Hänen vastauksensa kertoo ehkä hänen asenteestaan jotain sellaista, mikä on hyvä ottaa huomioon, kun kerrot hänelle Raamatun totuudesta.

Johdatteleminen tärkeisiin ajatuksiin. Kun puhut ryhmälle tai keskustelet yhden ihmisen kanssa, kokeile käyttää kysymyksiä ennen tärkeitä ajatuksia. Muista, että kysymysten täytyy liittyä asioihin, jotka todella kiinnostavat kuulijoita. Yksi vaihtoehto on käyttää kysymyksiä, joihin kuulijat eivät heti tiedä vastausta ja jotka siksi herättävät uteliaisuutta. Jos pidät pienen tauon kysymyksen jälkeen, kuulijat odottavat luultavasti entistä kiinnostuneempina, mitä aiot sanoa.

Profeetta Miika teki eräässä tilanteessa sarjan kysymyksiä. Kysyttyään ensin, mitä Jumala odottaa palvojiltaan, hän esitti neljä muuta kysymystä, joihin kuhunkin sisältyi mahdollinen vastaus. Jokainen kysymys valmistaa lukijoita siihen syvälliseen vastaukseen, johon hän päätti esityksensä tuon osan. (Miika 6:6–8.) Voisitko sinä tehdä jotain vastaavaa opettaessasi jotakuta? Kokeile.

Aiheen käsitteleminen johdonmukaisesti. Kysymyksillä voi auttaa toisia seuraamaan todistelun logiikkaa. Jehova teki niin lausuessaan vakavan julistuksen Israelille, kuten nähdään Malakian 1:2–10:stä. Ensin hän sanoi: ”Minä olen rakastanut teitä.” He eivät arvostaneet hänen rakkauttaan, joten hän kysyi: ”Eikö Esau ollut Jaakobin veli?” Sitten Jehova viittasi Edomin autioon tilaan todisteena siitä, että Jumala ei ollut rakastanut tuota kansaa sen pahuuden vuoksi. Sen jälkeen hän esitti kuvauksia ja niiden lomassa kysymyksiä, jotka korostivat sitä, etteivät israelilaiset olleet vastanneet hänen rakkauteensa niin kuin olisi pitänyt. Jotkin kysymykset on muotoiltu ikään kuin ne olisivat uskottomien pappien esittämiä. Toiset ovat kysymyksiä, joita Jehova esittää noille papeille. Tuo vuoropuhelu koskettaa tunteita ja vangitsee mielenkiinnon, sen johdonmukaisuus on kiistatonta, ja sanoma painuu lähtemättömästi mieleen.

Jotkut puhujat käyttävät kysymyksiä samalla tavalla tehokkaasti. Vaikkeivät he odottaisi niihin suullista vastausta, ne saavat kuulijat pohtimaan, ikään kuin he osallistuisivat vuoropuheluun.

Raamatuntutkisteluissa käytämme menetelmää, joka vetää oppilaan tutkisteluun aktiivisesti mukaan. Eniten hän hyötyy tietenkin silloin kun hän ei pelkästään toista painettuja vastauksia. Esitä ystävällisesti lisäkysymyksiä, jotka auttavat häntä pohtimaan. Kannusta häntä ydinkohdissa perustelemaan vastauksensa Raamatulla. Voisit myös kysyä: ”Miten tämä liittyy tuohon toiseen asiaan, jota tutkimme? Miksi tämä on tärkeää? Miten sen tulisi vaikuttaa elämäämme?” Tämä on tehokkaampaa kuin se, että esittäisimme omia mielipiteitämme tai pitkiä selityksiä. Voimme näin auttaa oppilasta käyttämään omia ”järjenkykyjään” Jumalan palvomiseen (Room. 12:1).

Mikäli oppilas ei tajua jotain asiaa, ole kärsivällinen. Ehkä hän yrittää verrata sitä siihen, mihin hän on uskonut vuosien ajan. Aihetta voisi lähestyä eri näkökulmasta. Joskus on kuitenkin asioita perusteltava hyvin yksinkertaisesti. Käytä runsaasti Raamattua. Kerro kuvauksia. Esitä lisäksi yksinkertaisia kysymyksiä, jotka saavat oppilaan pohtimaan todisteita.

Sisimpien tuntemusten esiin saaminen. Vastaukset eivät aina paljasta, mitä mieltä ihminen todellisuudessa on. Joku voi yksinkertaisesti yrittää vastata kysyjän mieliksi. Tarvitaan tarkkanäköisyyttä (Sananl. 20:5). Voisimme kysyä Jeesuksen tapaan: ”Uskotko tämän?” (Joh. 11:26.)

Kun monet Jeesuksen opetuslapset loukkaantuivat hänen sanoihinsa ja jättivät hänet, hän pyysi apostoleitaan kertomaan, mitä mieltä he itse olivat. Hän kysyi: ”Ette kai tekin tahdo mennä?” Pietari puki heidän tunteensa sanoiksi: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat, ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.” (Joh. 6:67–69.) Toisen kerran Jeesus kysyi opetuslapsiltaan: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Sitten hän kysyi jotain sellaista, mikä sai heidät ilmaisemaan, mitä heidän omassa sydämessään oli. ”Entä kenen te itse sanotte minun olevan?” Vastaukseksi Pietari sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” (Matt. 16:13–16.)

Raamatuntutkistelussa voi olla hyödyllistä käyttää joissakin tilanteissa samaa lähestymistapaa. Voisit kysyä: ”Mitä mieltä koulutoverisi (tai työtoverisi) ovat tästä?” Sitten voisit kysyä: ”Mitä sinä ajattelet siitä?” Kun saat tietää, mitä mieltä oppilas todellisuudessa on, sinulla on paremmat mahdollisuudet auttaa häntä.

Korostaminen. Kysymyksiä voi käyttää myös ajatusten korostamiseen. Apostoli Paavali teki niin Roomalaiskirjeen 8:31, 32:ssa: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, niin kuka on meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan luovutti hänet meidän kaikkien puolesta, miksi hän ei myös huomaavaisesti antaisi meille kaikkea muuta hänen kanssaan?” Huomaa, että kummassakin tapauksessa kysymys pohjautuu virkkeen alkuosaan.

Merkittyään muistiin Jehovan tuomion Babylonian kuningasta vastaan profeetta Jesaja jatkoi hyvin vakaumuksellisesti: ”Itse armeijoiden Jehova on päättänyt, ja kuka voi sen purkaa? Ja hänen kätensä on ojennettu, ja kuka voi kääntää sen takaisin?” (Jes. 14:27.) Kysymykset osoittavat jo itsessään, ettei ajatusta voi kieltää. Niihin ei odoteta vastausta.

Väärän ajattelun paljastaminen. Huolellisesti harkitut kysymykset ovat tehokkaita myös silloin, kun pyritään osoittamaan jokin ajattelutapa vääräksi. Ennen kuin Jeesus paransi erään miehen, hän kysyi fariseuksilta ja laintuntijoilta: ”Onko luvallista parantaa sapattina vai ei?” Parannettuaan miehen hän kysyi: ”Kuka teistä, jos hänen poikansa tai sonninsa putoaa kaivoon, ei heti vedä sitä ylös sapattipäivänä?” (Luuk. 14:1–6.) Jeesus ei odottanut vastausta, eikä sitä kukaan tarjonnutkaan. Kysymykset paljastivat heidän väärän ajattelutapansa.

Toisinaan tosi kristitytkin voivat sortua väärään ajatteluun. Ensimmäisellä vuosisadalla jotkut korinttilaiset haastoivat veljiään oikeuteen ratkoakseen ongelmia, jotka heidän olisi pitänyt pystyä selvittämään keskenään. Miten apostoli Paavali hoiti asian? Hän korjasi heidän ajatteluaan sarjalla teräviä kysymyksiä. (1. Kor. 6:1–8.)

Harjoittelemalla voit oppia käyttämään kysymyksiä tehokkaasti. Muista kuitenkin olla kunnioittava, etenkin puhuessasi iäkkäiden, tuntemattomien ja viranomaisten kanssa. Esitä Raamatun totuutta kysymysten avulla vetoavasti.