Pyrkimys tavoittaa sydän

SEN lisäksi että todistamme ihmisille, meidän on pyrittävä tavoittamaan heidän sydämensä. Raamatussa sydän asetetaan usein sen vastakohdaksi, millainen ihminen on ulkonaisesti. Kuvaannollinen sydän edustaa ihmisen sisintä: sitä miltä hänestä tuntuu, mitä kaikkea hän ajattelee, miksi hän ajattelee siten ja miten hänen ajatuksensa vaikuttavat hänen tekoihinsa. Totuuden siemen kylvetään juuri kuvaannolliseen sydämeen (Matt. 13:19). Ja sieltä täytyy kummuta tottelevaisuus Jumalaa kohtaan (Sananl. 3:1; Room. 6:17).

Jotta opetuksesi painuisi näin syvälle, keskity seuraaviin tavoitteisiin: 1) Pane tarkkanäköisesti merkille, mikä on jo vaikuttanut puhuteltavan sydämeen. 2) Vahvista myönteisiä ominaisuuksia, kuten rakkautta ja jumalanpelkoa. 3) Kannusta puhuteltavaa erittelemään vaikuttimiaan, niin että hän voi täysin miellyttää Jehovaa.

Ole tarkkanäköinen. Ihmisillä on monia syitä siihen, miksi he eivät vielä ole ottaneet totuutta vastaan. Joskus raamatuntutkistelussa täytyy ehkä voittaa oppilaan ennakkoluuloja ja oikaista hänen vääriä käsityksiään, joskus voi riittää, että perustelee asiat. Kysy itseltäsi: Onko hän tietoinen siitä, että ihmisenä hänellä on hengellisiä tarpeita? Mihin hän jo uskoo? Mitä hän ei usko? Miksi hän on päätynyt ajattelemaan siten? Tarvitseeko hän apua sellaisten halujen voittamisessa, jotka voisivat estää häntä ottamasta vastaan totuuden tuntemisen tuomia velvollisuuksia?

Aina ei ole helppoa saada selville, miksi ihmiset uskovat jollain tietyllä tavalla. ”Neuvo miehen sydämessä on kuin syvät vedet”, sanotaan Sananlaskujen 20:5:ssä, ”mutta tarkkanäköinen mies sen ammentaa esiin.” Tarkkanäköisyys on kykyä tajuta sellaista, mikä ei ole ilmeistä. Tämä vaatii sitä, että tekee tarkasti havaintoja ja on kiinnostunut toisesta.

Viestintä ei ole aina sanallista. Jokin asia voi saada oppilaan ilmeen tai äänensävyn muuttumaan. Vanhemmat varmasti tajuavat, että muutos lasten käytöksessä voi kertoa näiden olevan elämässä uusien vaikutteiden alaisia. Älä sivuuta näitä merkkejä. Ne antavat viitteitä siitä, mitä ihmisen sisällä on.

Hyvin valitut kysymykset voivat auttaa saamaan selville, mitä toisen sydämessä on. Voisit kysyä: ”Mitä ajattelette...?”, ”Mikä on saanut teidät vakuuttumaan siitä, että...?”, ”Miten suhtautuisitte, jos...?” Varo kuitenkin pommittamasta ihmisiä kysymyksillä. Ne voisi aloittaa tahdikkaasti sanomalla esimerkiksi: ”Saanko kysyä...?” Sen saaminen selville, mitä toisen sydämessä liikkuu, vaatii vaivannäköä, eikä siinä sovi kiirehtiä. Useimmiten luottamusta täytyy rakentaa pikkuhiljaa, ennen kuin ihminen on valmis paljastamaan sisimpiä tunteitaan. Silloinkin on varottava, että toiselta ei kysellä asioita, jotka hänen mielestään eivät kuulu muille (1. Piet. 4:15).

Tarkkanäköisyyttä vaaditaan myös siinä, miten suhtautuu kuulemaansa. Tavoitteenahan on ymmärtää ihmisiä, niin että voisi ratkaista, mikä Raamatun käsittelemistä kysymyksistä saisi heidät luultavasti toimimaan. Jos mielesi tekee osoittaa heidän näkemyksensä vääräksi, hillitse itsesi. Pyri sen sijaan valppaasti havaitsemaan sanojen takana piilevät tunteet. Sitten tiedät, mitä vastata, ja oppilaasi puolestaan tuntee tulevansa ymmärretyksi ja suhtautuu todennäköisemmin vakavasti siihen, mitä sanot. (Sananl. 16:23.)

Jossain määrin on mahdollista vaikuttaa yksilöihin, vaikka puhuisi suurelle ryhmälle. Jos sinulla on hyvä kosketus yleisöön ja seuraat valppaasti kuulijoiden ilmeitä sekä teet ajatuksia herättäviä retorisia kysymyksiä, saat luultavasti jonkinlaisen käsityksen siitä, miten kuulijat suhtautuvat esittämiisi asioihin. Mikäli tunnet yleisön hyvin, ota huomioon heidän olosuhteensa. Mieti seurakunnan yleistä ilmapiiriä, kun perustelet heille asioita Jumalan sanalla (Gal. 6:18).

Herätä hyödyllisiä tunteita. Päästyäsi jossain määrin selville siitä, mitä toinen uskoo, mitä hän ei usko ja miksi hän ajattelee siten, pystyt rakentamaan sen pohjalle. Kun Jeesus oli herätetty kuolleista, hän tavoitti opetuslastensa sydämen ’avaamalla heille täysin Raamatun kirjoitukset’ sen valossa, mitä oli juuri tapahtunut (Luuk. 24:32). Sinunkin tulisi pyrkiä rakentamaan yhteys ihmisen kokemusten, kaipuiden ja Jumalan sanan välille. Opetus koskettaa oppilaan sydäntä hyödyllisellä tavalla, kun hän tajuaa selvästi, että tämä on TOTUUS!

Kun korostat Jehovan huomaavaisuutta, rakkautta ja ansaitsematonta hyvyyttä sekä sitä, että hänen tiensä ovat oikeita, autat oppilaita kehittämään rakkautta Jumalaan. Kun käytät aikaa osoittaaksesi kuulijoille, mitä hienoja ominaisuuksia Jumala näkee heissä yksilöinä, annat heille syyn uskoa, että henkilökohtainen suhde häneen on mahdollinen. Tämä voi onnistua tarkastelemalla sellaisia raamatunkohtia kuin Psalmit 139:1–3, Luukas 21:1–4 ja Johannes 6:44 sekä auttamalla kuulijoita ymmärtämään, kuinka syvästi Jehova on kiintynyt uskollisiin palvelijoihinsa (Room. 8:38, 39). Selitä, että Jehova katsoo virheittemme yli ja näkee koko elämänvaelluksemme, intomme puhtaan palvonnan puolesta ja rakkautemme hänen nimeään kohtaan (2. Aik. 19:2, 3; Hepr. 6:10). Hän muistaa pienintä yksityiskohtaa myöten, millaisia olemme, ja hän tulee palauttamaan ihmeellisellä tavalla elämään ”kaikki muistohaudoissa olevat” (Joh. 5:28, 29; Luuk. 12:6, 7). Koska ihminen on tehty Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi, hänen ominaisuuksiensa käsitteleminen vetoaa usein sisimpiin tunteisiimme (1. Moos. 1:27).

Myös se, että ihminen oppii katsomaan muita ihmisiä Jehovan näkökulmasta, voi koskettaa hänen sydäntään. On selvää, että jos Jumalamme kohtelee lempeästi meitä, hän kohtelee samoin toisia, riippumatta heidän taustastaan, kansallisuudestaan tai rodustaan (Apt. 10:34, 35). Kun ihminen oppii ymmärtämään tämän, hänellä on luja raamatullinen syy juuria viha ja ennakkoluulot sydämestään. Sen ansiosta hän pystyy elämään toisten kanssa rauhaisasti opetellessaan tekemään Jumalan tahdon.

Toisia tulisi auttaa kehittämään myös jumalanpelkoa (Ps. 111:10; Ilm. 14:6, 7). Tällainen syvä kunnioittava pelko voi auttaa ihmistä saavuttamaan tavoitteita, joihin hän ei omassa voimassaan ehkä pääsisi. Toisia voi auttaa kehittämään tervettä pelkoa olla miellyttämättä Jehovaa tarkastelemalla hänen kunnioitusta herättäviä tekojaan ja poikkeuksellista rakkaudellista huomaavaisuuttaan. (Ps. 66:5; Jer. 32:40.)

Kuulijoiden on ymmärrettävä, että heidän käytöksellään on merkitystä Jehovalle. Hänellä on tunteet, ja se, miten suhtaudumme hänen ohjaukseensa, tekee hänet joko surulliseksi tai iloiseksi (Ps. 78:40–42). Osoita ihmisille, miksi heidän käytöksensä voi vaikuttaa siihen haasteeseen vastaamiseen, jonka Saatana esitti Jumalalle (Sananl. 27:11).

Auta kuulijoita ymmärtämään, että Jumalan vaatimuksiin mukautumisesta on heille hyötyä (Jes. 48:17). Yksi keino on mainita, mitä fyysisiä ja henkisiä seurauksia Jumalan viisauden hetkellisestäkin hylkäämisestä on. Selitä, miten synti etäännyttää meidät Jumalasta, vie toisilta mahdollisuuden oppia totuus meiltä ja loukkaa muilla tavoin heidän oikeuksiaan (1. Tess. 4:6). Auta heitä vaalimaan siunauksia, joista he jo nauttivat sen ansiosta, että he noudattavat Jumalan lakeja. Kasvata heidän arvostustaan sitä kohtaan, että Jehovan vanhurskailla teillä vaeltaminen säästää meidät monelta murheelta. Kun ihminen uskoo, että on viisasta kulkea Jumalan teitä, hän torjuu kaiken, mikä on niiden vastaista (Ps. 119:104). Hän ei pidä tottelevaisuutta taakkana vaan tapana ilmaista rakkaudellista antaumusta Jehovalle henkilökohtaisesti.

Auta toisia tutkimaan itseään. Jotta ihmiset jatkaisivat hengellistä kasvuaan, heidän on opittava havaitsemaan herkästi, mitä heidän sydämessään on. Selitä, miten Raamattu voi auttaa tässä.

Auta kuulijoita ymmärtämään, että Raamattu ei ole pelkkä kokoelma käskyjä, neuvoja, historiallisia tapahtumia ja ennustuksia, vaan se paljastaa myös, mitä Jumala ajattelee. Jaakobin kirjeen 1:22–25:ssä Jumalan sanaa verrataan peiliin. Raamatun sanoma tuo näkyviin, mitä on sydämessämme, sen välityksellä, miten suhtaudumme sen sisältöön ja Jehovan tapaan toteuttaa tarkoitustaan. Siten se paljastaa, miten Jumala, ”sydänten tutkija”, näkee meidät (Sananl. 17:3). Kannusta kuulijoita pitämään tämä mielessään. Kehota heitä pohtimaan, mitä Jumala on tallettanut meitä varten Raamatun sivuille ja mitä muutoksia heidän on ehkä tarpeen tehdä elämässään, jotta he voisivat miellyttää häntä enemmän. Auta heitä pitämään Raamatun lukemista keinona ottaa selvää siitä, mikä on Jehovan arvio ”sydämen ajatuksista ja aikomuksista”, jotta he voivat yhteistyössä Jumalan kanssa tehdä mitä tahansa tarpeellisia muutoksia. (Hepr. 4:12; Room. 15:4.)

Jotkut raamatuntutkisteluoppilaat kenties haluaisivat toimia oppimansa mukaan mutta arastelevat sen vuoksi, mitä muut ehkä ajattelevat. He voivat taistella voimakkaita lihallisia haluja vastaan tai yrittää löytää keinon palvella Jumalaa siten, että voisi samalla pitää kiinni maailman tavoista. Varoita sellaisen epäröinnin vaaroista (1. Kun. 18:21). Kehota heitä rukoilemaan, että Jumala tutkisi ja puhdistaisi heidän sydämensä (Ps. 26:2; 139:23, 24).

Osoita heille, että Jehova ymmärtää, millaista kamppailua he käyvät, ja että Raamatussa kuvaillaan sitä (Room. 7:22, 23). Auta heitä varomaan, etteivät epätäydellisen sydämen taipumukset saa ylivaltaa (Sananl. 3:5, 6; 28:26; Jer. 17:9, 10).

Kannusta jokaista erittelemään vaikuttimiaan. Opeta heitä kysymään: Miksi haluan tehdä näin? Osoittaako se Jehovalle, että todella arvostan kaikkea, mitä hän on tehnyt minulle? Vahvista sitä vakaumusta, että hyväksytty suhde Jehovaan on arvokkainta, mitä kenelläkään voi olla.

Auta kuulijoita tajuamaan, mitä tarkoittaa Jehovan palveleminen ”koko sydämestä” (Luuk. 10:27). Se merkitsee sitä, että kaikki tunteet, halut ja vaikuttimet täytyy saattaa sopusointuun Jehovan teiden kanssa. Opeta heitä siis erittelemään paitsi sitä, mitä he tekevät, myös sitä, miten he suhtautuvat Jumalan vaatimuksiin ja mistä vaikuttimista he palvelevat häntä (Ps. 37:4). Kun oppilaat havaitsevat alueita, joilla on tarpeen tehdä muutoksia, kannusta heitä rukoilemaan Jehovaa: ”Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Ps. 86:11.)

Kun oppilas luo henkilökohtaisen suhteen Jehovaan, hän tottelee häntä siksi, että hänellä on uskoa, eikä vain siksi, että häntä kehotetaan siihen. Silloin hän varmistautuu itse ”jatkuvasti siitä, mikä on otollista Herralle”. (Ef. 5:10; Fil. 2:12.) Sellainen sydämestä lähtevä tottelevaisuus saa Jehovan iloitsemaan (Sananl. 23:15).

Muista, että Jehova arvioi sydämet ja vetää ihmisiä luokseen (Sananl. 21:2; Joh. 6:44). Meidän osamme on olla yhteistyössä hänen kanssaan (1. Kor. 3:9). On ”ikään kuin Jumala pyytäisi hartaasti meidän välityksellämme” (2. Kor. 5:20; Apt. 16:14). Jehova ei pakota ketään omaksumaan totuutta, mutta kun käytämme Raamattua, hän voi saada kuulijat tajuamaan, että se, mitä he kuulevat, on vastaus heidän kysymyksiinsä – tai rukouksiinsa. Pidä tämä mielessäsi aina kun sinulla on tilaisuus opettaa toisia, ja pyydä hartaasti Jehovalta ohjausta ja apua. (1. Aik. 29:18, 19; Ef. 1:16–18.)