30 SARPATILAINEN LESKI
Rohkeutta epätoivon hetkellä
SIDONIIN kuuluneessa Sarpat-nimisessä kaupungissa asui köyhä leski pienen poikansa kanssa. Kuiva kausi oli koetellut maata jo pidemmän aikaa, joten ihmiset näkivät nälkää. Israelilaiset olivat saaneet Jehovalta lakeja, jotka suojelivat leskiä ja isättömiä lapsia ja varmistivat, että heistä pidettäisiin huolta. Mutta tämä leski ei ollut israelilainen. Sarpatin kaupunkia hallitsi sidonilainen kuningas Etbaal, joka palvoi Astoret-jumalatarta ja oli ilmeisesti ollut tämän jumalattaren pappi. Astoretin palvontaan liittyi julmia ja vastenmielisiä rituaaleja. Voi vain kuvitella, miten vaikeaa lesken oli elää tällaisessa ympäristössä nälänhädän aikana. Hän oli varmasti huolissaan siitä, mitä hänelle ja hänen pojalleen tapahtuisi. Ehkä hän myös mietti, välittikö kukaan heistä ja huomasiko kukaan, miten kipeästi he tarvitsivat apua.
Leski oli nähnyt kovasti vaivaa saadakseen edes jonkin verran ruokaa, niin että hän voisi pitää itsensä ja poikansa hengissä. Tilanne kuitenkin paheni koko ajan, ja näytti siltä, että kuolema oli väistämättä edessä.
Jehova näki, että tässä leskessä oli jotain erityistä. Lähes 1 000 vuotta myöhemmin Jeesus sanoikin, että leski oli erilainen kuin samaan aikaan eläneet kapinalliset israelilaiset. Vaikka leski asui maassa, jossa palvottiin epäjumalia, hän oli nähtävästi kuullut Israelin Jumalasta Jehovasta ja alkanut uskoa häneen. Ehkä häntä kosketti se, miten Jehova kohteli palvelijoitaan. Jehova arvosti tätä leskeä ja päätti lähettää hänelle apua.
Jehova käski profeetta Eliaa matkustamaan Sarpatiin. Sieltä hän löytäisi lesken, jolta hän saisi ruokaa, kunnes kuivuus loppuisi. Kun Elia pääsi perille, hän näki naisen, joka keräsi polttopuita. Hän pyysi tältä ystävällisesti: ”Toisitko minulle kupissa vähän vettä juotavaksi.” Vaikka nainen ei tuntenut Eliaa entuudestaan, hän lähti hakemaan tälle vettä. Kenties Elian äänensävy, ystävällisyys tai vaatimaton profeetanvaate paljastivat, että hän oli Jehovan palvelija. Elia saattoi miettiä, oliko nainen se leski, josta Jehova oli hänelle puhunut. Ehkä juuri saadakseen asian selville hän pyysi naiselta myös palan leipää.
Elian pyyntö sai lesken avaamaan sydäntään. Hän aloitti sanomalla: ”Niin varmasti kuin sinun Jumalasi Jehova elää.” Hän siis uskoi, että Jehova, toisin kuin epäjumalat, oli ”elävä Jumala” (Jer. 10:10). Leski sanoi Elialle, ettei hänellä ollut leipää ja että hänen ruukuissaan oli jäljellä enää hyvin vähän jauhoja ja öljyä. Hän aikoi tehdä tulen ja valmistaa viimeisen aterian itselleen ja pojalleen. Sitten hän sanoi jotain, mikä osoitti, miten lohduton heidän tilanteensa oli: ”Me syömme sen, ja sitten kuolemme.”
Leski ja hänen poikansa olivat nälkäkuoleman partaalla, mutta Jehovan profeetta pyysi silti saada heidän jäljellä olevan ruokansa
Elia sanoi leskelle jotain yllättävää: ”Älä pelkää.” Miten ihmeessä leski voisi olla pelkäämättä, kun hän joutuisi pian näkemään oman poikansa kuolevan nälkään? Siitä huolimatta hän ei keskeyttänyt Eliaa. Seuraavaksi tämä kertoikin, mitä Jehova oli luvannut. Jos leski tekisi pienen leivän ensin Elialle, Jehova palkitsisi hänet varmistamalla, että hänellä riittäisi jauhoja ja öljyä kuivuuden loppuun asti.
Elian pyyntö koetteli lesken uskoa. Olisiko hän valmis luopumaan viimeisistä ruoan rippeistään voidakseen ruokkia Jehovan profeetan? Luultavasti leski tiesi, että Jehova oli tehnyt palvelijoidensa hyväksi suuria ihmeitä ja ettei yhden lesken ja hänen lapsensa ruokkiminen olisi hänelle lainkaan mahdotonta. Silti leskeltä vaadittiin tässä tilanteessa paljon rohkeutta ja luottamusta Jehovaan. Raamattu kertoo, mitä tapahtui: ”Leski meni ja teki niin kuin Elia pyysi.”
Jehova palkitsi lesken uskon ja piti lupauksensa. Ihmeellistä kyllä lesken ruukuissa riitti aina vain jauhoja ja öljyä, niin että hän, hänen poikansa ja Elia saivat ruokaa koko kuivuuden ajan. Jehova teki lesken hyväksi jotain vielä hämmästyttävämpää. Kun hänen poikansa sairastui ja menehtyi yllättäen, Jehova herätti pojan eloon Elian välityksellä. Kyseessä oli ensimmäinen Raamatussa mainittu tilanne, jossa joku herätettiin kuolleista. Pojan ylösnousemus epäilemättä vahvisti lesken uskoa valtavasti. Tämä ihme ja lesken esimerkki ovat antaneet rohkeutta lukemattomille ihmisille aina tähän päivään asti.
Lue Raamatusta:
Mitä sanoisit?
Millä tavoin sarpatilainen leski oli rohkea ja luotti Jehovaan?
Tutki tarkemmin
1. Millainen sidonilaisten uskonto oli? Miten se vaikutti israelilaisiin? (it ”Sidon, sidonilaiset” kpl 6) A
Penta Springs Limited/Alamy Stock Photo
Kuva A: Astoretin kuva, jonka arvioidaan olevan peräisin vuoden 1500 eaa. tienoilta
2. Millainen suhde Etbaalilla ja Israelin kuninkaalla Ahabilla oli? (it ”Etbaal”)
3. Leski eli alueella, jolla palvottiin jumalatar Astoretia eli Astartea. Mitä Astoretin palvontaan liittyviä tapoja on edelleen olemassa? (g93 22/11 12 kpl 5 – 13 kpl 3)
4. Kun lesken poika oli kuollut, leski kysyi Elialta: ”Oletko tullut muistuttamaan minua rikkomuksistani ja surmaamaan poikani?” Mikä saattoi olla syynä hänen kysymykseensä? (1. Kun. 17:18; w14 15/2 15 kpl:t 4–5) B
Kuva B
Mieti opetuksia omaan elämään
Jehova huomasi lesken, vaikka hän asui kaupungissa, jossa palvottiin epäjumalia. Mitä tämä opettaa Jehovasta ja siitä, miten meidän tulisi suhtautua alueemme ihmisiin? (Apt. 10:35)
Mitä voimme oppia sarpatilaisen lesken uskosta ja rohkeudesta, jos meillä on taloudellisia vaikeuksia? C
Kuva C
Millä muilla tavoilla voisin ottaa mallia sarpatilaisen lesken rohkeudesta?
Mieti kokonaiskuvaa
Mitä tämä kertomus opettaa Jehovasta?
Miten tämä kertomus liittyy Jehovan tahdon toteutumiseen?
Mitä haluaisit kysyä sarpatilaiselta leskeltä, kun hän saa ylösnousemuksen?
Lisää tietoa
Miten voimme sarpatilaisen lesken tavoin osoittaa, että Jehovan ystävyys on meille tärkeämpää kuin raha ja omaisuus?
”Jumalan hyväksynnän saaminen johtaa ikuiseen elämään” (w11 15/2 13–17)
Mistä tiedämme, että Jehova näkee pienetkin asiat, jotka kertovat uskostamme?