AIN

(’lähde’).

Sana merkitsee kirjaimellisesti ’silmää’, mutta analogisesti sitä käytetään merkitsemään luonnonlähdettä erotukseksi ihmistekoisesta kaivosta tai vesisäiliöstä; näitä jälkimmäisiä veden lähteitä vastaavat heprealaiset sanat ovat beʼerʹ ja bōr (1Mo 49:22; 5Mo 8:7; ks. KAIVO; VESISÄILIÖ). Se kirjoitetaan usein muodossa ”En-”, kun sitä käytetään yhdyssanoissa, esim. En-Rimmon, En-Gedi, En-Gannim.

1. Paikka, jonka Jehova mainitsi määritellessään Moosekselle Israelin itärajan (4Mo 34:11). ”Ribla”, jonka mainitaan tässä jakeessa olleen ”Ainin itäpuolella”, ei ilmeisesti tarkoita Hamatin maassa, melkoisesti Damaskoksen pohjoispuolella ollutta Riblaa, koska Ain mainitaan Kinneretinmeren (Galileanmeren) yhteydessä. Se sijaitsi tämän järven pohjoispuolella, mutta sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tiedetä varmasti.

2. Yksi eteläisimmistä alun perin Juudan heimolle määrätyistä kaupungeista (Jos 15:32). Sittemmin se määrättiin Simeonin heimolle, kun Simeonin jako-osa lohkaistiin Juudan liian suuresta alueesta (Jos 19:1, 7, 9; 1Ai 4:24, 32). Ain sijaitsi lähellä Rimmonin kaupunkia, ja näyttää siltä, että kun se asutettiin uudelleen Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen, noiden kahden paikan nimet yhdistettiin muotoon En-Rimmon (Ne 11:29). En-Rimmon puolestaan samastetaan yleensä Khirbet Umm er-Ramaminiin (Horvat Remalya), n. 15 km Beersebasta pohjoiseen. (Ks. RIMMON nro 2.)

3. Joosuan 21:16:ssa Ain luetellaan yhtenä leeviläisille annetuista kaupungeista. Tämän jakeen vertaaminen Joosuan 15:42:een ja 19:7:ään sekä 1. Aikakirjan 6:59:ään osoittaa, että tässä tarkoitetusta kaupungista käytetään muualla nimeä Asan. (Ks. ASAN.)