GAMALIEL

(mahd. ’palkka [palkkio, asianmukainen kohtelu] Jumalalta’).

1. Manassen heimoon kuuluneen Pedasurin poika ja heimonsa johtomies (4Mo 1:10, 16). Gamaliel oli yksi niistä 12 johtomiehestä, jotka Jehova määräsi Mooseksen ja Aaronin avuksi laskemaan Israelin pojat armeijaa varten 20-vuotiaista alkaen (4Mo 1:1–4, 10). Hän johti heimonsa armeijaa, ja hänen heimonsa kuului Efraimin leirin kolmenheimonosastoon (4Mo 2:18, 20; 10:23). Tabernaakkelin pystyttämisen jälkeen johtomiehet esittivät lahjansa, jotka Jehova käski käyttää kohtaamistelttapalvelukseen. Gamalielkin esitti uhrilahjan alttarin vihkiäisten kahdeksantena päivänä. (4Mo 7:1–5, 10, 11, 54–59.)

2. Sanhedrinin jäsen, fariseus ja lainopettaja, jonka jalkojen juuressa apostoli Paavalia oli opetettu esi-isien Lain ankaruuden mukaan (Ap 5:34; 22:3). Gamaliel samastetaan tavallisesti Gamaliel vanhempaan. Gamaliel vanhempi oli erittäin arvostettu, ja hän oli ensimmäinen, jolle myönnettiin arvonimi ”rabban”. Tämä oli arvonimeä ”rabbi” korkeampi kunnianimi. Mišnassa (Sotah 9:15) sanotaan hänestä: ”Kun rabban Gamaliel vanhempi kuoli, Lain kirkkaus himmeni ja puhtaus ja pidättyvyys kuolivat.” (Hepreasta englanniksi käänt. H. Danby.) Gamaliel ei ilmeisesti ollut fanaattinen vaan suvaitsevainen näkemyksiltään, kuten käy ilmi siitä neuvosta, jonka hän antoi, kun Pietari ja muut apostolit vietiin sanhedrinin eteen. Mainitsemalla joitakin menneitä tapauksia Gamaliel havainnollisti sitä, että oli viisasta olla puuttumatta apostolien toimintaan, ja sanoi sitten vielä: ”Jos tämä hanke tai tämä työ on ihmisistä, niin se kukistuu, mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi kukistaa heitä – – muutoin teidän saatetaan ehkä havaita taistelevan todellisuudessa Jumalaa vastaan.” (Ap 5:34–39.)