GOLGATA

(’pääkallo[npaikka]’).

Paikka, joka sijaitsi Jerusalemin kaupungin ulkopuolella, joskin lähellä kaupunkia, ja jossa Jeesus Kristus pantiin paaluun (Mt 27:33; Joh 19:17–22; Hpr 13:12). Lähistöllä oli tie ja puutarhahauta (Mt 27:39; Joh 19:41). ”Golgatasta” eli ”Pääkallonpaikasta” käytetään myös latinan sanaan calvaria (pääkallo) perustuvaa nimitystä (Lu 23:33, KJ, Dy). Raamatussa ei sanota, että Golgata olisi ollut kukkulalla, mutta siinä mainitaan, että jotkut seurasivat paaluunnaulitsemista matkan päästä (Mr 15:40; Lu 23:49).

Paikassa, jossa Golgata ja Jeesuksen hauta perimätiedon mukaan sijaitsivat, on nyt Pyhän haudan kirkko. Keisari Konstantinus määräsi 300-luvulla piispa Makarioksen etsimään paikan, jossa Jeesus pantiin paaluun ja jossa hänen hautansa oli. Makarios päätteli, että silloinen Hadrianuksen rakennuttama Afroditen (Venuksen) temppeli oli pystytetty tuolle paikalle. Konstantinus käski sen vuoksi purkaa tuon temppelin ja rakentaa tilalle basilikan, jota myöhemmin laajennettiin ja muutettiin ja josta tuli Pyhän haudan kirkko. Vuodesta 1960 lähtien tehdyt arkeologiset kaivaukset osoittavat, että aluetta käytettiin hautausmaana oletettavasti jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Vaikka paikka onkin Jerusalemin nykyisten muurien sisäpuolella, sen otaksutaan Jeesuksen aikana sijainneen kaupunginmuurien ulkopuolella.

Toinen paikka, jota on ehdotettu Jeesuksen paaluunnaulitsemispaikaksi, on 230 m Damaskoksenportista koilliseen sijaitseva kukkula, ns. Gordonin Golgata. Vuonna 1842 ajateltiin, että se oli Golgatan ja Jeesuksen haudan todellinen sijaintipaikka. Brittiläinen sotasankari, kenraali C. G. Gordon, vahvisti tämän näkemyksen 1883. Samastaminen perustui arvailuihin. Gabriel Barkay toteaa käytettävissä olevien arkeologisten todisteiden perusteella, että lähellä sijaitseva Puutarhahauta, jota näytetään usein turisteille Jeesuksen hautapaikkana, hakattiin ja otettiin käyttöön alun perin jolloinkin 700- tai 600-luvulla eaa. Tämä ei sopisi Johanneksen 19:41:n kuvaukseen ”uudesta muistohaudasta, johon ei ollut vielä koskaan pantu ketään”. (Biblical Archaeology Review, maalis-huhtikuu 1986, s. 50.)

Golgatan paikantamisesta on usein herännyt tunnepitoinen uskonnollinen kiistakysymys. Sen puolesta, että ”Gordonin Golgata” on oikea paikka, ei ole kuitenkaan mitään arkeologisia todisteita. Paikan samastaminen kohtaan, jossa Pyhän haudan kirkko sijaitsee, nojautuu arkeologisiin löytöihin mutta perustuu suurelta osin perimätietoon, joka juontaa juurensa 300-luvulta. Biblical Archaeology Review (touko-kesäkuu 1986, s. 38) sanoo viimeksi mainitusta paikasta: ”Emme voi olla ehdottoman varmoja siitä, että paikka, jossa Pyhän haudan kirkko sijaitsee, on Jeesuksen hautapaikka, mutta ei ole mitään muutakaan paikkaa, jonka tueksi voitaisiin esittää läheskään yhtä painavia perusteita.” Sijaintipaikan määrittäminen on siis edelleenkin arvailujen varassa.