HILKIA

(’osuuteni [osani] on Jehova’).

1. Merarin sukuun kuulunut leeviläinen; Amsin poika ja sen Etanin esi-isä, jonka Daavid asetti pyhäkköön laulajaksi (1Ai 6:31, 32, 44–46).

2. Merarin sukuun kuulunut leeviläinen portinvartija, joka sai tämän tehtävän Daavidin aikana; Hosan poika (1Ai 26:10–12).

3. Eljakimin isä. Eljakim oli virkamies kuningas Hiskian hovissa. (2Ku 18:37.)

4. Ylimmäinen pappi kuningas Josian päivinä; Sallumin poika ja Asarjan isä; ilmeisesti jäljentäjä Esran esi-isä (2Ku 22:3, 4; 1Ai 6:13; Esr 7:1, 2, 6). Ylimmäisenä pappina Hilkialla oli merkittävä osa siinä tosi palvonnan ennallistamishankkeessa, johon Josia ryhtyi. Temppelin korjaustöiden aikana Hilkia löysi ”Jehovan lain kirjan, joka oli annettu Mooseksen käden kautta”. Löytö oli huomattava siksi, että käsikirjoitus oli mitä todennäköisimmin alkuperäinen Mooseksen kirjoittama kirja. Hilkia antoi käsikirjoituksen sihteeri Safanille, joka vei sen kuninkaalle. Sen jälkeen kun kuningas Josia oli kuullut Safanin lukevan kirjaa, hän lähetti ylimmäisen papin Hilkian johdolla valtuuskunnan naisprofeetta Huldan luo tiedustelemaan asiaa Jehovalta kuninkaan ja kansan puolesta. (2Ku 22:3–14; 2Ai 34:14.)

5. Profeetta Jeremian isä; pappi Anatotissa Benjaminin maassa (Jer 1:1).

6. Gemarjan isä. Kuningas Sidkia lähetti Gemarjan ja Elasan kuningas Nebukadnessarin luo Babyloniin. (Jer 29:3.)

7. Leeviläinen pappi, joka palasi Serubbabelin kanssa Babylonista (Ne 12:1, 7).

8. Yksi niistä, jotka seisoivat Esran oikealla puolella, kun hän luki kansalle Lakia (Ne 8:2–4).

9. Papillisen isänhuoneen nimi käskynhaltija Nehemian päivinä (Ne 12:12, 21, 26).