SIEPPAUS

Jonkun ottaminen kiinni, kuljettaminen pois ja pitäminen vangittuna vastoin hänen tahtoaan laittomien voimakeinojen, petoksen tai uhkailun avulla. Mooseksen lain alaisuudessa sieppaus oli rikos, josta seurasi kuolemanrangaistus. Jos joku ryösti eli sieppasi ihmisen ja myi hänet tai jos siepattu löydettiin hänen luotaan, sieppaaja oli surmattava. (2Mo 21:16; 5Mo 24:7.) Ennen kuin Israelille annettiin tämä laki, Jaakobin poika Joosef myytiin orjuuteen eli hän joutui sieppauksen uhriksi (1Mo 37:27, 28; 40:15). Jumala käänsi myöhemmin tämän tapahtuman siunaukseksi Joosefille hänen Egyptissä-oloaikanaan, ja Joosef antoi veljilleen anteeksi heidän ilkeämielisen menettelynsä (1Mo 45:4, 5).

Kun apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle, hän huomautti, että ”lakia ei ole saatettu voimaan vanhurskasta varten” vaan laittomia, mm. ihmistenryöstäjiä, varten (1Ti 1:8–11).