TIKAPUUT

Tikapuut mainitaan Raamatussa ainoastaan 1. Mooseksen kirjan 28:12:ssa, missä Jaakobin unessa näkemistä tikapuista käytetään heprealaista sanaa sul·lamʹ. Tuo patriarkka näki tikapuut (tai kenties jotain, mikä näytti nousevilta kiviportailta), jotka oli asetettu maan päälle niin että niiden pää ulottui taivaisiin. Jumalan enkelit kulkivat tikapuita ylös ja alas, ja Jehova Jumala oli ikään kuin niiden yläpuolella (1Mo 28:13). Nämä tikapuut ja niillä olevat enkelit kuvaavat maan ja taivaan välistä yhteydenpitoa ja sitä, että enkelit palvelevat merkittävällä tavalla Jumalan ja hänen hyväksyntänsä saaneiden välillä.

Kun Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Totta totisesti minä sanon teille: te tulette näkemään taivaan auenneena ja Jumalan enkelien nousevan ja laskeutuvan Ihmisen Pojan luokse”, hänellä on ehkä ollut mielessään Jaakobin näky (Joh 1:51).

Rynnäkköportaat eli -tikkaat kuuluivat sotimisessa käytettyihin piiritysvarusteisiin, ja niitä kuvataan usein egyptiläisissä ja assyrialaisissa monumenteissa. Eräässä Ninivestä löydetyssä reliefissä assyrialaiset käyttävät rynnäkköportaita hyökätessään Lakisiin.

Tikapuilla oli muinoin muitakin tehtäviä, mm. rakennustyössä. Ne ovat esim. mukana zikkuratin rakentamista kuvaavassa Ur-Nammun steelessä. Eräässä Tell Halafista löydetyssä assyrialaisessa reliefissä, jonka arvellaan olevan peräisin 800-luvulta eaa., on kuvattu mies kiipeämässä tikapuita pitkin taatelipalmuun.