NIMROD

Kuusin poika (1Ai 1:10). Rabbiinisissa kirjoituksissa nimi Nimrod johdettiin heprean verbistä ma·radʹ ’kapinoida’. Babylonian Talmudissa (Erubin 53a) todetaankin: ”Miksi häntä sitten sanottiin Nimrodiksi? Koska hän yllytti koko maailman kapinoimaan (himrid) Hänen [Jumalan] suvereeniuttaan vastaan.” (Menahem M. Kasher, Encyclopedia of Biblical Interpretation, II osa, 1955, s. 79.)

Nimrod oli ensimmäisen vedenpaisumuksen jälkeisen valtakunnan perustaja ja kuningas. Hän tuli tunnetuksi mahtavana metsästäjänä Jehovan ”edessä” (kielteisessä mielessä; hepr. lif·nēʹ; Jehovaa ”vastaan” tai ”vastustamassa”; 1Mo 10:9, Rbi8, alav.; vrt. 4Mo 16:2; 1Ai 14:8; 2Ai 14:10). Vaikka jotkut tutkijat yhdistävät tässä tapauksessa myönteisen sävyn heprealaiseen prepositioon, jonka merkitys on ’edessä’, juutalaiset targumit, historioitsija Josefuksen kirjoitukset ja myös 1. Mooseksen kirjan 10. luvun tekstiyhteys viittaavat siihen, että Nimrod oli mahtava metsästäjä, joka uhmasi Jehovaa.

Nimrodin valtakunnan alkuna olivat Babelin, Erekin, Akkadin ja Kalnen kaupungit, jotka kaikki sijaitsivat Sinearin maassa (1Mo 10:10). Näin ollen Babelin ja sen tornin rakentaminen alkoi todennäköisesti hänen johdollaan. Tämä päätelmä on myös perinteisen juutalaisen näkemyksen mukainen. Josefus kirjoitti: ”[Nimrod] muutti vähitellen hallintonsa tyranniaksi, koska hän oli sitä mieltä, että ainoa keino erottaa ihmiset jumalanpelosta oli tehdä heidät jatkuvasti riippuvaiseksi hänen omasta vallastaan. Hän uhkasi kostaa Jumalalle, jos tämä halusi peittää maan uudelleen tulvan alle, sillä hän rakentaisi tornin, jonka korkeuksiin vesi ei yltäisi, ja kostaisi esi-isiensä hävittämisen. Ihmiset noudattivat innokkaasti tätä [Nimrodin] neuvoa, koska he katsoivat alamaisuuden Jumalalle orjuudeksi, ja niin he ryhtyivät rakentamaan tornia – – ja se nousi nopeammin kuin kukaan osasi odottaakaan.” (Jewish Antiquities, I, 114, 115 [iv, 2, 3].)

Babelin tornin rakentamisen jälkeen Nimrod nähtävästi laajensi valta-aluettaan Assyrian alueelle, jonne hän rakensi ”Niniven ja Rehobot-Irin ja Kalahin sekä Resenin Niniven ja Kalahin välille; tämä on se suuri kaupunki” (1Mo 10:11, 12; vrt. Mi 5:6). Koska Assyria sai ilmeisesti nimensä Seemin pojan Assurin mukaan, Nimrodin, joka oli Haamin pojanpoika, on täytynyt tunkeutua seemiläisten alueelle. Vaikuttaa siis siltä, että Nimrod ei alkanut tehdä itsestään mahtavaa eli sankaria pelkästään eläinten metsästäjänä vaan myös soturina, väkivaltaisena miehenä (1Mo 10:8). M’Clintockin ja Strongin Cyclopædiassa (1894, VII osa, s. 109) sanotaan: ”Mahtava metsästys ei rajoittunut pyydystämiseen, mikä ilmenee sen läheisestä yhteydestä kahdeksan kaupungin rakentamiseen. – – Se, mitä Nimrod teki pyydystäessään metsästäjänä, oli ennakkovälähdys siitä, mitä hän tulisi saavuttamaan valloittajana, sillä metsästäminen ja sankaruus liitettiin vanhastaan nimenomaisesti ja luonnollisesti yhteen – –. Assyrialaiset monumentitkin kuvaavat monia metsästykseen liittyviä urotöitä, ja tätä sanaa käytetään usein merkitsemään sotaretkeen osallistumista. – – Näin ollen metsästys ja taistelu, jotka tuossa samassa maassa olivat sittemmin niin läheisessä yhteydessä toisiinsa, voidaan käytännössä liittää toisiinsa tai samastaa tässä. Merkitys on silloin se, että Nimrod oli vedenpaisumuksen jälkeen ensimmäinen valtakunnan perustaja, hajonneen patriarkaalisen hallinnon sirpaleitten yhdistäjä, joka lujitti ne alaisuuteensa ja oli itse yksinomainen johtaja ja herra, ja tämä kaikki tapahtui uhmaten Jehovaa, sillä se oli haamilaisvallan väkivaltaista tunkeutumista seemiläiselle alueelle.”

Nimrodin korottamista jumalaksi käsitellään artikkelissa JUMALAT JA JUMALATTARET: Babylonian jumalat.