JALOHIRVI

(hepr. ʼaj·jalʹ).

Saksanhirvi (Cervus elaphus), persianhirvi (Dama mesopotamica) ja metsäkauris (Capreolus capreolus) ovat kolme hirvieläinlajia, joita tavattiin aikoinaan Palestiinassa.

Koska jalohirvi on märehtivä sorkkaeläin, se oli Lain mukaan syötäväksi kelpaava, jos sen veri muiden eläinten veren tavoin vuodatettiin maahan (5Mo 12:15, 16, 22, 23; 14:4–6; 15:22, 23). Jalohirven liha kuului kuningas Salomon pöydässä tarjottaviin liharuokiin (1Ku 4:22, 23).

Muut jalohirveä koskevat Raamatun maininnat ovat kuvaannollisia. Sulamilainen vertasi paimenrakastettuaan jalohirven vasaan ja viittasi tämän eläimen nopeuteen (Lal 2:9, 17; 8:14). Jalohirven kykyä kiivetä vaivattomasti jyrkänteitä pitkin käytetään kuvaamaan rampojen täydellistä parantumista (Jes 35:6; vrt. Hpr 12:12, 13). Babylonialaispiirityksen uhatessa Siionin ruhtinaat olivat kuin jalohirviä, jotka olivat ravinnon puutteen vuoksi liian heikkoja pakenemaan (Va 1:6).