Periaate laiminlyöty 800 vuotta
Jaakob esittää raamatullisen periaatteen, mikä tuomitsee ihmisen kunnioittamisen rikkauden ja aseman tähden: ”Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä, ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: ’Istu sinä tähän mukavasti’, ja köyhälle sanotte: ’Seiso sinä tuossa’, tahi: ’Istu tähän jalkajakkarani viereen’, niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita? Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?” – Jaak. 2:2–5.
Maltalaisritarit eivät usko tätä. Time-lehti kertoi huhtikuun 20:ntenä: ”Maltalaisritarit . . . ilmaannuttuaan 12. vuosisadalla soturi-pappien ristiretkeläisveljeskuntana . . . muodostivat voimakkaita hallitsijasukuja Palestiinaan, Rhodokselle ja Maltaan peräkkäisesti . . . Jäsenyys tässä veljeskunnassa on ollut rajoitettu aatelisverta omaaviin miehiin lukuunottamatta alhaisinta luokkaa.” Huhtikuussa ”päätti Vatikaani, tutkittuaan pitkään Ritareita ja heidän nykyisiä tekojaan, että . . . korkeammanasteisten Ritarien ei tarvitse olla enää aatelissyntyisiä”.
Mukautuvatko he vihdoinkin Galatalaiskirjeen 3:28:nnessa esitettyyn kristilliseen periaatteeseen, ettei kristillistä seurakuntaa pidä hajoittaa jakamalla juutalaisiin eikä kreikkalaisiin, orjiin eikä vapaisiin, miehiin eikä naisiin? Eipä suinkaan! Sitä ei mainittu lainkaan. Kysymyksessä oli raha. Rikkaat amerikkalaiset ja muuallakin olevat huomattavat miehet, jotka eivät voineet väittää olevansa kuninkaallista sukua, eivät olleet päässeet Ritareitten korkeimpiin asteisiin. Time selitti, että eräs Vatikaanin virkailija oli sanonut: ”Jos [veljeskunta] ei olisi edelleenkään hyväksynyt muuta verta kuin sinistä, niin sen olisi ollut pakko lakata olemasta.” Jos se pitää kiinni tästä periaatteesta, niin Jumala hävittää sen joka tapauksessa, sen raha-asemasta huolimatta.