Selostuksia Uuden maailman yhteiskunnan konventista
KAIKKI eivät olleet iloisia siitä, että Jehovan todistajat tulivat yhteen sellaisin joukoin Yankee Stadiumille viime heinäkuussa, mutta pitivätpä he siitä tai eivät, niin melkein jokainen myönsi, että oli tapahtunut jotakin tärkeää. Kaukana toisistaan olevista paikoista tulleet sanomalehtien pääkirjoitukset ovat tästä näyte:
”Jehovan todistajain kahdeksanpäiväinen maailmankonventti toi New Yorkin kaupungin alueelle lähes 150 000 tämän kestävän lahkon jäsentä – miehiä, naisia ja heidän perheitään, jotka elävät ponnekkaasti uskonsa mukaan – kaikkialta maailmasta. . . . Heidän evankeliumin julistamistapansa on mutkatonta ja joillekuille ärsyttävää, ja kuitenkin tämä pakoittava lähetysinto, mikä leimaa kaikki heidän ponnistuksensa, ulottuu maapallon vähäisimpiinkin, pimeimpiinkin nurkkiin.
”Todistajat ovat kenties kestäneet enemmän väkivaltaa ja vastustusta kuin mikään uskonnollinen joukko Kristuksen aikoihin tapahtuneesta kohtalokkaasta Stefanuksen kivittämisestä lähtien. Kuitenkin on Yhdysvaltojen Korkein Oikeus puoltanut kerran toisensa jälkeen heidän perustuslaillisia oikeuksiaan uskoa, mitä he tahtovat, palvoa, niinkuin he haluavat, ja etsiä käännynnäisiä omilla tavoillaan, vaikka nämä tavat harmittavatkin toisia.
”Vähemmistölahkoko? Varmasti – ja kuitenkin Amerikka koettaa suojella vähemmistöjä. Etäälläkö ja vaikeasti yhdistettävissä siihen, mitä me sanomme mielellämme yhteistoiminnalliseksi yhteiskunnaksi? Epäilemättä – ja kuitenkin olivat muinaisen Antiokiankin kristityt lujia päätöksessään, varovaisia, etteivät menettäisi nuhteettomuuttaan sovitteluilla.
”Kun katsoo New Yorkin Yankee Stadiumia Todistajien ensimmäisenä kokoontumispäivänä, niin heitä näkee 82 861 – suuremman joukon, kuin koskaan on tullut baseball-kilpailuun – 48 000:n ollessa kokoontuneina lisäksi Hudsonin toiselle puolelle ja kuunnellessa tapahtumia kovaäänisistä. Tällainen kokoontuminen on muistettava, sivuuttamaton, suunnaton, ja me muistutamme eräille muille väestöille, että tämä on Amerikka, tämä on demokratia, tämä on palvonta- ja kokoontumisvapautta – meidän perustuslakimme valaiseva esimerkki ja meidän yhteisen perintömme turva.” – The Columbian, Vancouver, Washington, heinäkuun 24.
Allentownista, Pennsylvaniasta, tullut raportti oli erisävyinen:
”Allentownilaisilta ja muilta kesti vain muutamia tunteja, ehkä ainoastaan joitakin minuutteja, kun he näkivät tiellä n:o 22 eilen läpileikkauksen Amerikan kansasta. Tämä läpileikkaus tarjottiin Jehovan todistajissa, jotka kulkivat tämän kaupungin läpi matkallaan kotiin New Yorkin maailmankonferenssista.
”Kaikenlaiset ja kaikenlaisissa olosuhteissa olevat miehet, naiset ja lapset, jotka ajoivat kaikenlaisissa moottoriajoneuvoissa ja niihin kiinnitetyissä perävaunuissa, kiitivät tämän kaupungin läpi matkalla kotiin jokaiseen valtioon paitsi Uuden Englannin valtioihin. Siinä oli valkoisia ja mustia ja ilmeisesti Amerikan intiaaneja ja itämaista alkujuurta olevia ihmisiä, sekä keltaista että ruskeaa rotua. He olivat enimmäkseen perheryhmiä, hiljaisen onnellisia omistaessaan uskonnon, mikä valtaa heidät kokonaan ja mille he ovat pyhittäneet elämänsä.
”Ei yritetty matkustaa jonossa, mutta he muodostivat jonon, minkä täytyi ulottua tällä hetkellä yli useamman kuin puolen tusinan valtion länteen ja lounaiseen meistä.
”Minne he menevätkin, siellä he julistavat ylpeästi ja iloisesti asiaansa, mutta hiljaisella, järjestyksellisellä tavalla, mihin heidät on opetettu. He ovat erinomaisia ihmisiä, joiden lukumäärä ja vaikutus kasvaa. Ja minne tahansa he menevätkin, he ovat tervetulleita. He luovat käyttäytymisellään niin hyvän käsityksen, että heitä kehoitetaan palaamaan. Ja tämä ei pidä paikkaansa kaikista konventeista ja kokouksista.” – The Morning Call, Allentown, Pennsylvania, heinäkuun 28.
Läheisestä perävaunukaupungista julkaistiin tämä pääkirjoitus otsikoin ”Uskonto osoittaa suuren voiman”:
”Jehovan todistajain vakaumukset ovat monta kertaa saattaneet heidän jäseniään maallisen lain kouriin. Jäseniä on otettu kiinni ja pantu vankilaan siksi, että he säätelevät elämänsä vakaumustensa mukaan pikemmin kuin niiden lakien mukaan, mitkä ihmiset ovat ihmisille asettaneet. Jotkut Todistajat ovat suvaitsemattomia muiden uskontojen vakaumuksia kohtaan.
”Kun katsomme taaksepäin ihmisen pitkään historiaan, niin meidän täytyy kuitenkin muistaa, että on ollut monta kertaa, jolloin Jumalan ihmisiä on otettu kiinni ja pantu vankilaan, ja me pidämme nyt noita kiinniottaneita virkailijoita ja vangitsijoita todellisina rikollisina.
”Jehovan todistajat ovat vilpittömiä vakaumuksissaan. He elävät uskontonsa mukaan. Me ajattelemme, että tuleva konventti tulee olemaan New Yorkissa suunnaton näyte siitä sysäyksestä, minkä uskonnollinen elämä antaa näille kymmenilletuhansille ihmisille, ja me olemme ylpeitä siitä, että Middlesexin piirikunta saa osallistua konventin menestyksen takaamiseen.” – New Brunswickin (New Jersey) Home News, heinäkuun 17.
Heti konventin alettua sanoi eräs toinen New Jerseyn lehti näin:
”Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran jäsenet (Jehovan todistajat) uskovat hartaasti Raamattuun ’Jumalan totuudensanana’. Tämän lahkon jäsenet ovat joutuneet innossaan ja palavuudessaan toisinaan ristiriitaan asetetun virkavallan kanssa. Heidän toimintatarmonsa lyö kuitenkin ihmetyksellä. Heidän antaumuksensa näyttää vastauksen siihen usein esitettyyn kysymykseen, onko uskonto jättänyt ihmiskunnan pulaan. Tietenkään se ei ole, mutta ihmiskunta näyttää usein jääneen löytämättä tosi uskonnon ihanteita.” – Patersonin (New Jersey) Morning Call, heinäkuun 20
Parkersburgissa, Länsi-Virginiassa, oli erään kaksipalstaisen pääkirjoituksen otsikkona: ”Yankee Stadium ’Todistajain’ täyttämä”, ja siinä sanottiin:
”Toiminnalliset eloisat näytelmät, olkootpa ne sitten urheilun, uskonnon tai politiikan alalta, ovat rakkaita amerikkalaisen sydämelle, ja kun 82 861:n Jehovan todistajan muodostama joukko, jota oli konventin lopussa yhteensä yli 100 000, täyttää Yankee Stadiumin, niin se tekee siitä syystä valtavan vaikutuksen. . . . Näytelmä kerrottiin koko palstan pituisessa esityksessä suurine kuvineen New Yorkin Timesissa ja selostettiin laajaperäisesti myöskin New Yorkin Herald-Tribunessa. Mutta kun palautetaan mieleen, että Jehovan todistajat sanovat koko maailmassa olevan jäseniään ainoastaan 466 265 Todistajaa, joista vain 132 797 on koko Yhdysvalloissa, niin Yankee Stadiumin voimannäyte käy ilmeiseksi.
”Kuten Herald-Tribunessa huomautettiin, he ovat saaneet nimensä Jesajan 43:12:sta: ’Te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minä olen Jumala.’ Todistajat, jotka ovat ’maailmansotia’ vastaan, uskovat Jumalan pian tuhoavan koko pahan maan yleissodassa – Harmagedonissa – Milton G. Henschelin, Seuran erään johtajan, mukaan.
”Kun jokin uskonnollinen kokous tulee suuremmaksi kuin suunnaton urheilukilpailujoukko jossakin maassa, niin se on totisesti kertomisen arvoinen, ja siitä syystä me panemmekin asianmukaisesti merkille Todistajain saavutuksen. Onko tässä mahdollinen esimerkki toisiin uskonsuuntiin kuuluville järjestää suuria, vaikuttavia uskonnollisia näytelmiä? . . . Totisesti ei uskonnon elvyttäminen ole pahaksi Amerikassa – ihmisen veljeyden osoittaminen ja näyttäminen Jumalan isyyden alaisuudessa. . . . Tästä syystä saattavat Todistajat olla hyvinkin antaneet arvokkaan esimerkin, olkoonpa kunkin suhde heidän erikoisiin uskomuksiinsa mikä hyvänsä.” – Parkersburgin (Länsi-Virginia) News, heinäkuun 25.
Todistajat ovat saattaneet antaa esimerkin, mutta esimerkki ei ollut suinkaan kokouksen koossa. Se oli kristillisessä veljeydessä, innossa Jumalan puolesta ja halussa palvella häntä. Jehovan todistajat haluaisivat toisten ryhtyvän tällaiseen toimintaan, mutta menneet kokemukset ovat osoittaneet, että ainoastaan harvat yksilöt – ei koko järjestöt – tekevät siten. Siinä on ero. Siinä tuo konventti oli niin huomattava. Tosi kristillisyyden innon puute ns. ”kristikunnan” uskontojen keskuudessa panee sitä vielä harjoittavat näyttämään epätavallisilta ja huomioonottamisen arvoisilta.
Kaikki eivät pitäneet tuosta konventista. Kaikki pääkirjoitukset eivät ilmoittaneet läsnäolevien määrää oikein eivätkä kirjoittaneet nimitystä ”Jehovan todistajat” oikein. Mutta pitivätpä he siitä tai eivät, niin he tunnustivat, että jotakin tärkeää oli tapahtunut, ja he vahvistivat Vartiotornin presidentin ennen konventtia esittämän lausunnon: ”Tosi usko Jumalaan ei ole vähentymässä.” Kun tuhannet muut havaitsevat eron sen voiman ja innon ja vanhan maailman uskontojen välinpitämättömyyden välillä, niin he hylkäävät nuo vanhat ja liittyvät tosi uskoon. Hekin kasvavat sitten voimassa ja innossa. Sinäkin voit tehdä siten liittymällä heihin.