Lukijain kysymyksiä

● Miten Luukkaan 20:34–36 (Um) olevat Jeesuksen sanat tulee oikein ymmärtää: ”Tämän asiainjärjestelmän lapset naivat ja heitä annetaan avioon, mutta ne, jotka on katsottu arvollisiksi saavuttamaan sen asiainjärjestelmän ja ylösnousemuksen kuolleista, eivät nai eikä heitä anneta avioon. Eivätkä he voi enää kuolla, sillä he ovat kuin enkelit, ja he ovat Jumalan lapsia ollen ylösnousemuksen lapsia”? – H. K., Kanada.

Jeesus puhui näin vastatessaan ylösnousemukseen uskomattomien saddukeusten tekemään kysymykseen. He tekivät kysymyksensä Jeesukselle eräästä vaimosta, joka oli leviraattiavioliiton alainen ja siis Mooseksen lain alainen eikä kristitty. He olivat kiinnostuneita tietämään, menisikö hän ja toiset hänen luokkaansa kuuluvat naimisiin ylösnousemuksessa ja jos niin olisi, niin kenen vaimo hän olisi, jos hänen aviomiehinään oli ollut aikaisemmin seitsemän veljeä leviraattiavioliittojärjestelyn mukaisesti. Tällä Mooseksen lain alaisella vaimolla ei ollut mitään taivaallista toivoa, eivätkä saddukeukset tienneet mitään taivaallisesta luokasta. Kysymys koski sellaista, joka nousee kuolleista lihassa elääkseen maan päällä. Jeesuksen vastaus koskee siis maallista luokkaa. – Luuk. 20:27–33.

Kun ”tämä asiainjärjestelmä” lopetetaan Harmagedonissa, niin ihmiset eivät voi sitten enää olla sen lapsia. Ne, jotka olivat kerran tämän asiainjärjestelmän lapsia, mutta jotka kuolivat, eivät voi siis olla sen lapsia, jos he tulevat esiin ylösnousemuksessa. Vain ylösnousemuksen kautta voi kukaan kuolleista tulla uuteen maailmaan, ”siihen asiainjärjestelmään”. Kun heidät on katsottu arvollisiksi saamaan ylösnousemus, niin he eivät nai eikä heitä anneta avioon, kuten Jeesus sanoi. He ovat tässä suhteessa kuin enkelit, jotka eivät nai eivätkä jatka omaa lajiaan. – Matt. 22:30; Mark. 12:25.

Mutta kun he ovat nousseet kuolleista Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikana tuon uuden asiainjärjestelmän alaisuudessa, niin tämän johdosta herää kysymys: Osoittautuvatko he arvollisiksi tulemaan sen asiainjärjestelmän lapsiksi ikuisesti? ’Sen asiainjärjestelmän saavuttaminen’ merkitsee enemmän kuin pelkästään haudasta nousemista ja loputtomaan uuteen maailmaan tulemista ja elämän aloittamista siellä. Lähtevätkö nämä, jotka tuodaan takaisin epävanhurskasten ylösnousemuksessa, nuhteettomuuden tielle Jehovan edessä, ja pysyvätkö he sillä? Me tiedämme, että jotkut eivät sitä tee loppukoetuksessa, mikä tulee tuhatvuotiskauden lopussa, että he eivät pysy sillä, vaan menevät kuolemaan eivätkä kuulu siis niihin, joille on sanottu: ”He eivät enää voi kuolla.” Mutta monet muut säilyttävät nuhteettomuutensa tuossa loppukoetuksessa, ja heidät ”katsotaan arvollisiksi saavuttamaan se asiainjärjestelmä”, ja siitä syystä he eivät voi koskaan kuolla minkään muun luomuksen toimesta. – Ilm. 20:7–9.

Tuon loppukoetuksen jälkeen ei missään tapauksessa tapahdu naimisiinmenoa eikä anneta avioon niiden keskuudessa, jotka on silloin katsottu arvollisiksi pääsemään uuteen maailmaan ja saamaan oikeuden iankaikkiseen elämään, jollainen enkeleilläkin on. Mutta nämä, jotka tuodaan takaisin ihmiskunnan ylösnousemuksessa, eivät mene naimisiin sitä ennenkään, ennen tuon iankaikkisen asiainjärjestelmän saavuttamista, koska he ovat jo ennen loppukoetusta ylösnousemuksen lapsia. Heitä ei estetä naimasta ja antamasta avioon vasta sitten, kun heidän nimensä kirjoitetaan elämän kirjaan ja kun heidät katsotaan arvollisiksi iankaikkiseen asiainjärjestelmään. (Ilm. 20:12, 15) Siihen aikaan, jolloin he palaavat kuolemasta ylösnousemuksessa, on paratiisi levinnyt yli koko maan, ja Harmagedonissa varjeltuneet ja heidän jälkeläisensä ovat toteuttaneet lastensynnyttämistoimeksiannon. (1. Moos. 9:1; Matt. 24:37; Luuk. 23:43) Nyt elävät ja Harmagedonissa säilyvät ”muiden lampaitten” luokkaan kuuluvat ovat suorittaneet tämän työn. Luukkaan 20:34–36 olevat Jeesuksen sanat eivät sulje heitä pois avioliitosta eikä lasten synnyttämisestä, koska he eivät kuole eivätkä ole siis ylösnousemuksen lapsia.

On myös järkevää ja luvallista säilyttää se lohdullinen ajatus, että ne muihin lampaisiin kuuluvat, jotka kuolevat nyt uskollisina, saavat varhaisen ylösnousemuksen ja elävät sinä aikana, jolloin jälkeläisiä koskeva toimeksianto toteutetaan ja paratiisilliset olosuhteet leviävät maapallon laajuisiksi, ja että he osallistuvat tähän Jumalan antamaan palvelukseen. Jehova tarjoaa tämän palvelustoivon heille nyt, ja näyttää järkevältä, ettei hän salli heidän menettää sitä nyt sattuvan odottamattoman kuoleman takia, kuoleman, mikä on johtunut kenties uskollisuudesta häntä kohtaan. – Katso kirjasta ”Totuus on tekevä teidät vapaiksi” sivuja 362, 363.

● Raamattu sanoo nuorista leskistä, että ”kun he himokkaiksi käyden vieraantuvat Kristuksesta, tahtovat he mennä naimisiin, ja ovat tuomion alaisia, koska ovat ensimmäisen uskonsa hyljänneet”. Merkitseekö tämä sitä, että nuoret lesket, jotka menevät naimisiin, ovat uskottomia? – B. S., Yhdysvallat.

Sellainen johtopäätös ei voisi olla oikea, koska Paavali sanoo kahta jaetta myöhemmin: ”Minä tahdon sentähden, että nuoret lesket menevät naimisiin.” On ymmärrettävä asiayhteys. Lukekaamme senvuoksi 1. Timoteuksen kirjeen 5:3–14, Um:

”Kunnioita leskiä, jotka ovat todellisesti leskiä. Mutta jos jollakulla leskellä on lapsia tai lapsenlapsia, niin oppikoot nämä ensin harjoittamaan jumalista antaumusta omassa huonekunnassaan ja maksamaan jatkuvasti asiaankuuluvaa korvausta vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, sillä tämä on otollista Jumalan silmissä. Se nainen, joka todellisesti on leski ja joka on jäänyt turvattomaksi, on pannut toivonsa Jumalaan, ja hän pysyy anomuksissa ja rukouksissa yötä päivää. Mutta se, joka tavoittelee sukupuolista tyydytystä, on kuollut, vaikka elääkin. Anna siis jatkuvasti näitä käskyjä, jotta he olisivat moitteettomia. Jos joku ei pidä huolta niistä, jotka ovat hänen omiaan, varsinkaan niistä, jotka ovat hänen huonekuntansa jäseniä, niin hän on epäilemättä hylännyt uskon ja on pahempi kuin henkilö, jolla ei ole uskoa.

”Pantakoon sellainen leski luetteloon, joka on tullut vähintään kuudenkymmenen vuoden vanhaksi, joka on yhden miehen vaimo ja joka on saanut todistuksen oikeista töistä, jos hän kasvatti lapsia, jos hän piti luonaan muukalaisia, jos hän pesi pyhien jalat, jos hän auttoi ahdistuksissa olevia, jos hän harrasti ahkerasti kaikkia hyviä töitä.

”Hylkää toisaalta nuoremmat lesket, sillä kun heidän sukupuoliset kiihokkeensa ovat tulleet heidän ja Kristuksen väliin, niin he haluavat mennä naimisiin, ja heillä on tuomio, koska he ovat jättäneet huomioonottamatta ensimmäisen uskonilmaisunsa. Samalla he oppivat myöskin olemaan toimettomia ja juoksentelevat ympäri taloissa, eivätkä ainoastaan toimettomia, vaan myöskin juoruajia ja toisten ihmisten asioihin sekaantujia puhuen asioista, joista heidän ei pitäisi puhua. Siksi minä tahdon, että nuoremmat lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, hoitavat taloutta eivätkä anna mitään aihetta vastustajille pilkata.”

Kun Paavali käski kunnioittamaan leskiä, niin hänen mielessään oli heidän aineellinen huoltamisensa, ja Jeesus ilmaisi, että vanhempien kunnioittaminen sisälsi aineellisen huolenpidon. (Matt. 15:1–6) Paavali esitti, että läheisten sukulaisten tuli osoittaa tätä kunnioitusta pitämällä toisistaan aineellisesti huolta, ja jos ei ollut keitään sukulaisia, jotka olisivat pitäneet huolta hyvän maineen seurakunnassa omaavasta vanhemmasta leskestä, niin seurakunnan tuli panna hänet siihen luetteloon, mitä se piti niistä, jotka ansaitsivat seurakunnan avun tai tuen. Hän jatkaa sitten ja osoittaa, ettei nuorempia leskiä pitänyt panna luetteloon, sillä kun he olisivat ilmaisseet uskonsa pysyä naimattomina ja olisivat julistaneet päättäneensä palvella Jehovaa siinä täysinäisessä, yksinomaisessa, jakamattomassa antaumuksessa, minkä heidän naimattomuutensa teki mahdolliseksi, niin he päätyisivät noudattamaan sukupuolisia kiihokkeitaan ja menisivät naimisiin joka tapauksessa. Olisi sentähden parempi, että nuoremmat lesket eivät menettelisi näin ja ettei heitä pantaisi luetteloihin saamaan seurakunnan apua, jotta he eivät sitten epäonnistuisi ja saisi huonoa arvostelua osakseen. Heille on parempi mennä naimisiin ja uurastaa lasten kasvattamisessa ja talouden hoidossa. Me näemme näin ollen, että 1. Timoteuksen kirjeen 5:11, 12 ei todista, että naimisiin, menevät nuoret lesket olisivat uskottomia.

● Viittaako Jesajan 53:2, 3 Kristuksen Jeesuksen ulkonäköön? – J. E., Ruotsi.

Tämän ennustuksen jakeet kuuluvat (KJ): ”Hänellä ei ole muotoa eikä miellyttävyyttä; ja kun me näemme hänet, niin ei hänessä ole mitään kauneutta, niin että me haluaisimme häntä. Hän on ihmisten halveksima ja hylkäämä, surujen mies ja perehtynyt murheeseen; ja me ikään kuin kätkimme kasvomme häneltä; hän oli halveksittu, emmekä me pitäneet häntä arvossa.”

Kristus Jeesus oli täydellinen ihminen, ja on järkevää uskoa, että hänen ulkonäkönsä oli hyvin miellyttävä. Mutta vielä kauniimpi oli katsella hänen antautumistaan Jehova Jumalalle ja Hänen tahdolleen. Jeesus oli erinomainen ”pyhyyden kauneudessa”. Jesajan 52:7 selittää (KJ): ”Kuinka kauniit ovatkaan vuorilla hänen jalkansa, joka tuo hyvää sanomaa, joka julistaa rauhaa.” Tämä ennustus tarkoittaa Kristusta Jeesusta, mutta se ei puhu suinkaan Jeesuksen kirjaimellisten jalkojen luonnollisesta kauneudesta. Niitä sanotaan kauniiksi, koska ne toimivat kulkien Jehovan tiellä ja vieden hänen sanomaansa. – Ps. 110:3.

Mutta tämä Jeesuksen ensimmäisessä tulemuksessaan ilmaisema kaunis toiminta ja pyhyys ei miellyttänyt juutalaisia uskonnollisia johtajia eikä heidän valvonnassaan olevaa kansaa. Sanoma paljasti uskonnollisiin ryhmiin kuuluvat ulkokultailijoiksi, valehtelijoiksi ja murhaajiksi ja tuomituiksi tuhoon. Tämä sanoma oli vastenmielinen heille, ja sen tuoja oli epämieluinen heidän silmissään. Hänellä ei ollut heidän uskonnolliselta kannaltaan katsoen miellyttävyyttä eikä haluttua kauneutta. Hänen kasvonsa olivat heitä vastaan, koska hän nuhteli ja moitti heitä toistamiseen, ja heidän kasvonsa olivat kääntyneet häntä vastaan. He eivät nähneet mitään mieluista hänen ulkonäössään, eivät antaneet hänelle mitään arvoa, he halveksivat häntä, hylkäsivät hänet, kätkivät kasvonsa häneltä. Juutalaiset uskonnoitsijat eivät olisi suinkaan toimineet niin väkivaltaisesti häntä kohtaan pelkän ulkomuodon tähden, ja jos päättelisimme siten, niin se merkitsisi tämän ennustuksen laajuuden typistämistä merkityksettömäksi asiaksi. Jeesuksen hengellinen toiminta teki hänet Juudan kansan halveksimaksi ja hylkäämäksi. Se ei voinut nähdä mitään kaunista Jeesuksen antaumuksessa ja pyhyydessä Jehova Jumalan edessä, sillä se paljasti sen oman kuvaannollisen, hengellisen iljettävyyden.