’Pysykää hereillä, seisokaa lujina, tulkaa voimakkaiksi’
”Pysykää hereillä, seisokaa lujina uskossa, jatkakaa kuin miehet, tulkaa voimakkaiksi. Tapahtukoot kaikki teidän toimenne rakkaudessa.” – 1. Kor. 16:13, 14, Um.
1. a) Mikä voima tukee hyvän uutisen saarnaamista? b) Mikä vaikutus sanomalla on ihmisten mieleen?
JEHOVA on pannut voimansa valtakuntansa hyvän uutisen saarnaamisen tueksi. Hän julistuttaa innokkaasti perustettua valtakuntaansa kautta kaiken maailman. (Jes. 9:5, 6; 55:11) Sanoma menee kaikkeen maailmaan hänen rajattoman voimansa ollessa sen tukena. Tämä sanoma on elinvoimainen, eloisa ja hälyttäväkin! Se herättää tosiaan ihmisiä. ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!” (Ef. 5:14) Me tulemme eläviksi, kun Jehovan sana on mielessämme. (Kol. 2:13) Me joudumme muuttamaan ajatus- ja elintapamme. (Room. 12:2; Ef. 4:22–24) Tämän sanan ottaminen mieleemme ja sydämeemme merkitsee tosiaan voimakkaan, herättävän vaikutuksen kokemista, itsessämme.
2. Miksi nyt on erityisesti aika herätä unesta?
2 Kun kristityt ovat kerran heränneet, niin he eivät saa vaipua jälleen uneen. He eivät voi noudattaa ihmiskunnan yleistä esimerkkiä, sillä ihmiset nukkuvat sikeästi todellisuuteen nähden. Sillä niin outoa kuin onkin, tämä kaikkein nopeimmin eteenpäin menevä ihmiskunta nukkuu, kun Harmagedonin huippukohta lähenee yhä. Tietämättömyys tästä ylen tärkeästä tapahtumasta uhkaa niellä tuhoon koko asiainjärjestelmän. Kauan sitten lausuttu henkeytetty varoitus on sen jälkeen saanut vahvistusta monien vuosisatojen kuluessa: ”On jo aika herätä.” (Room. 13:11, KJ) Erityisesti kristityille kaikuu selvänä varoitus: ”[Herätkää] unesta, sillä meidän pelastuksemme on nyt lähempänä kuin siihen aikaan, jolloin meistä tuli uskovia.” (Room. 13:11, Um) HERÄTKÄÄ, kaikki nukkujat!
3. Mikä on kristittyjen oikea mielentila tänä käännekohdan aikana?
3 Etkö sinä myönnä, että on äärimmäisen mieletöntä olla unelias tapahtumiin nähden tässä sukupolvessa? Kehoitus pysymään nyt hereillä on erittäin sopiva. Tämän vanhan asiainjärjestelmän aika on loppumassa, ja niiden, jotka eivät halua tuhoutua sen mukana, täytyy tulla siitä pois. (Ilm. 18:4) Nyt on kauan toivottu ”Jehovan päivä”, suuren siirtymisen aika vanhasta järjestelmästä uusiin taivaisiin ja uuteen maahan. (2. Piet. 3:4, 13) Eikö ole näin ollen käytännöllistä pysyä hereillä tällaisen käännekohdan aikana ja säilyttää arvostelukykynsä? ”Älkäämme siis nukkuko edelleen, niinkuin muut tekevät, vaan pysykäämme hereillä ja säilyttäkäämme arvostelukykymme. Sillä ne, jotka nukkuvat, ovat tottuneet nukkumaan yöllä, ja ne, jotka juopuvat, ovat tavallisesti juovuksissa yöllä. Mutta mitä meihin tulee, jotka kuulumme päivään, niin säilyttäkäämme me arvostelukykymme ja pitäkäämme yllämme uskon ja rakkauden rintahaarniska ja kypäränä pelastuksen toivo, koska Jumala ei määrännyt meitä vihaan, vaan saavuttamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” – 1. Tess. 5:6–9, Um.
4. Mikä on kristikunnan hengellinen tila, ja ketkä ovat vastuussa siitä?
4 Kristikunta tarvitsee nykyään kipeästi heräämistä. Uskonnollisesta noususuunnasta huolimatta on kristikunnan uskontojärjestöjen hengellinen tylsyys huomattava. Papit huutavat toisinaan levottomina valittaen. He nousevat toinen toisensa jälkeen saarnastuoleihinsa moittimaan seurakuntalaistensa moraalittomuutta, henkistä uneliaisuutta, haaleutta ja välinpitämättömyyttä uskontoa kohtaan, sillä kristikunnan uskonto näyttää menettäneen elinvoimansa, ja sen seurakunnat kieriskelevät itsekylläisyydessä, materialismissa ja hengellisessä lamaannustilassa. Mutta miksi pappien pitäisi valittaa niin kovaäänisesti hengellistä uneliaisuutta ja uskonnollista välinpitämättömyyttä, mitä he näkevät kaikkialla? Se, mitä he näkevät, on ainoastaan heijastuma heistä itsestään! Jesaja on kuvaillut heidät kauan sitten seuraavalla tavalla: ”He ovat kaikki vailla tietoa; he ovat kaikki mykkiä koiria, he eivät osaa haukkua; he uneksivat, paneutuvat maata, rakastavat unta.” – Jes. 56:10, Ts.
5. Mihin toimintaan tosi kristillisyys kannustaa ne, jotka ottavat vaarin sanomasta?
5 Pankoon kristikunta uhrinsa uneen, pitäköön sitä tietämättömyydessä, myrkyttäköön sen taikauskolla ja pelolla. Tosi kristillisyys on erilaista: se kiihottaa toimintaan. (Jes. 61:1–3) Sille, joka ottaa vaarin sanomasta, tulee saarnaaminen välttämättömäksi. (2. Tim. 4:2) Kuka voi tämän tähden vetää vertoja Jehovan todistajien saarnaamisessa antamalle esimerkilliselle lähetystyöinnolle? Tämä huomattava tunnus kuuluu yksistään heille tässä uneliaassa maailmassa. Ulkopuoliset havainnoitsijat ilmaisevat usein hämmästyksensä heidän silmiä avaavan, vertaansa vailla olevan toimintansa johdosta.
6. Mitkä edut ja vastuut Jehovan todistajien täytyy nyt muistaa?
6 Jehovan todistajien täytyy olla Nooan ja hänen perheensä tavalla erittäin tarkkaavaisia sen ajan suhteen, missä he elävät. Nooa ei ainoastaan rakentanut suurta alusta, vaan myöskin antoi varoitusta toisille, jotta he olisivat heränneet ennen kuin oli liian myöhäistä. (2. Piet. 2:5) Jehova, joka oli suuri Herättäjä Nooan aikana, pani Poikansa ennaltanäkemään nykyisen uneliaan tilan ja viittaamaan siihen: ”Sillä sellaiset kuin Nooan päivät olivat, sellainen on ihmisen Pojan läsnäolo oleva. Sillä niinkuin ihmiset . . . [eivät] ottaneet huomioon, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin on myös ihmisen Pojan läsnäolo oleva.” (Matt. 24:37–39, Um) Vajoaminen kaikenlaisiin itsekkäisiin asioihin vaikuttaa nyt täyttymyksessä huumaavasti ihmisiin. Osoittaen yhä ansaitsematonta hyvyyttä tänä myöhäisenä ajankohtana Jehova kaiuttaa äänekästä hälytystä nukkujien herättämiseksi. Se on Valtakunnan sanoma, toivo koskaan päättymättömästä elämästä Jehovan uudessa maailmassa tälle sukupolvelle. (Jes. 55:2; Ef. 2:4, 5) Jos Jehovan todistajat arvostavat täysin näitä tosiasioita, niin heidän täytyy olla Nooan lailla tosiaan valppaita etuihinsa ja vastuuseensa nähden.
EI OLE AIKAA VELTTOUDELLE
7. Miksi kristityillä ei ole varaa olla laiskoja?
7 Tosi kristityillä ei ole nyt varaa olla velttiöitä eikä laiskureita, jotka paistattelevat auringossa tai loikoilevat välinpitämättömyydessä. Heidän täytyy olla hyvin ahkeria! He voivat ottaa sopivassa nöyryydessä muurahaisen loistavaksi esimerkiksi toimeliaisuudesta. ”Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.” (Sananl. 6:6) He välttävät sitä luonnotonta ja vääristynyttä ajattelua, että Jehovan palvonta on liian vaativa, liian uuvuttava eikä ole ponnistelua ansaitseva, mikä ajattelu voi johtaa ainoastaan pysyvään uneen, missä ei ole minkäänlaista häiriötä. (Jer. 51:39, 57) He huomaavat, että Jehova tuomitsee henkisen nukkumisen tänä lopun aikana kuoleman aiheuttavana. ”Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.” (Sananl. 6:9–11) ”Laiskuus päättyy syvään uneen.” – Sananl. 19:15, Mo.
8. a) Onko Jumala tietoinen maanpäällisistä tapahtumista? b) Mitä vaaditaan Jehovan palvomiseen hänen järjestöönsä tulemisen jälkeen?
8 Eikö Jehovan todistajien pitäisi noudattaa sen Jumalan esimerkkiä, jota he palvovat, taivaissa olevan elävän Jumalan esimerkkiä? (Ps. 11:4) Hän on kaikkeuden Kaikkivaltiaana Jumalana täysin tietoinen maanpäällisistä tapahtumista, joita hän tarkastelee jatkuvasti ja ohjaa niiden voittoisaan huippukohtaan. Kuinka nurinkurista onkaan ajatella, että häntä tarvitsisi herättää nukkumisen takia, niinkuin Baalin profeettojen jumalaa, jota Elia kerran pilkkasi! (1. Kun. 18:27) Kun me olemme tulleet Jehovan järjestöön, niin meidän tulee palvoa häntä olemalla valppaat ja valvovat ja tulematta välinpitämättömiksi palveluksemme suhteen. Me emme saa luopua valppaudestamme emmekä tuudittautua väärään turvallisuuden ja huolimattomuuden tunteeseen siksi, että olemme kuulleet saarnattavan hyvää uutista ja liittyneet Jehovan järjestön yhteyteen. Me säilytämme arvostelukykymme suorittamalla ahkerasti innokkain mielin palvontaamme, valppaina seuraamaan hänen Sanassa kerrottua tahtoaan, mikä on ilmaistu hänen henkensä avulla hänen järjestönsä kautta.
9. Miten Jeesus painotti valvomista tänä lopun aikana?
9 Kun luet huolellisesti Markuksen 13. luvun, niin huomaat, että Jeesus painotti toistamiseen valvomista tänä lopun aikana. ”Pysykää tarkkailevina, pysykää hereillä, . . . mitä minä sanon teille, sen minä sanon kaikille: Pysykää valvovina.” (Mark. 13:33, 37, Um) Hän antoi meille kuvauksen meidän ajastamme ilmoittaakseen meille, kuka on palkittu siksi, että hän on ollut ahkera ja valvova Jumalan valtakunnan, sen läsnäolon ja etujen suhteen. Jehovan todistajien ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan osoittaman hengellisen menestyksen ja onnellisuuden ovat kaikki huomanneet julkisesti näinä vuosina. Mitenkä me iloitsemmekaan seuraavan raamatunpaikan täyttymisestä: ”Onnellinen on se orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet tekemästä siten”! – Matt. 24:45–47, Um.
10. Mitä hengellisesti hereillä pysyminen merkitsee kristitylle?
10 Ketkä pysyvät nyt tosiaan hereillä, kun otamme huomioon kaikki ’Isännän saapumisen’ jälkeen esiintyneet kohtalokkaat tapahtumat? Onko se todellisesti hereillä, joka käy satunnaisesti kokouksessa, vaikka hän onkin saapuvilla, mutta istuu uneliaana tunnin eikä milloinkaan osallistu selitysten esittämiseen? Tämä tuo mieleen Sananlaskujen 19:24:nnen: ”Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.” Se, joka ei avaa milloinkaan suutaan seurakunnan kokouksissa, ei pidä kiinni toivonsa julkisesta julistamisesta eikä kannusta veljiään rakkauteen ja oikeisiin töihin, vaikka hän ei jätäkään kokonaan yhteenkokoontumista. (Hepr. 10:23–25) Pysyäkseen hengellisesti hereillä henkilön täytyy käyttää täysin hyväkseen Vartiotornin tutkistelua ja käydä toisissakin kokouksissa säännöllisesti. Täysin hereillä oleva todistaja on vielä enemmän: hän on tuottelias henkilö, joka tavataan aina palveluskeskuksessa ja ottamassa johdon palveluksessa.
11. Mitä kristittyjen täytyy tehdä sen lisäksi, että he odottavat kärsivällisesti, kunnes Jehova toimii Harmagedonissa?
11 Kristittyjen selvä ajattelukyky täytyy pitää tänä lopun aikana jatkuvasti hereillä. Pietari henkeytettiin kertomaan tärkeitä asioita meidän tiedostamme ja palveluksestamme kenttäpalveluksessa, asioita, joita ei tule koskaan päästää huomaamattamme ohitse. Tarkasteltuaan eräitä edellä käsiteltyjä periaatteita hän kirjoittaa seuraavan muistuttimen: ”Kun teillä on tämä ennakkotieto, niin olkaa varuillanne, ettei lakia uhmaavien ihmisten hairahdus johtaisi teitä heidän mukanaan ja että te ette lankeaisi omasta lujuudestanne. Ei, vaan kasvakaa edelleen meidän Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattomassa hyvyydessä ja tuntemisessa.” (2. Piet. 3:17, 18, Um) ’Pitäkää kiinteästi mielessä Jehovan päivän läsnäolo’ odottaessanne kärsivällisesti tämän pienen ajan, mikä on jäljellä, ennen kuin Jehova lyö Saatanan Harmagedonissa. – 2. Piet. 3:12, Um.
VALPPAANA PERKELETTÄ VASTAAN
12. Miksi on vaikeaa säilyttää pirteä hengellinen mielentila?
12 Vaikka kristitty haluaa vakavasti säilyttää pirteän hengellisen mielentilan, niin koko tämän asiainjärjestelmän puristus kohdistuu sitä vastaan. Älä ajattelekaan nukkua! Kasvata itsesi pysymään hereillä! Sinulla on raivostunut, ilkeämielinen vihollinen, joka viettää hyvin irrallista elämää. Sinä et halua kuljeskella huolettomasti kaduilla etkä torkkua auringossa, jos petoeläin juoksentelisi kaduilla koettaen ruhjoa, silpoa ja niellä jokaisen, kenen vain voi. ”Teidän vastustajanne, Perkele”, tekee juuri siten, sanoo apostoli. Siis: ”säilyttäkää mielenmalttinne, olkaa valppaat”. (1. Piet. 5:8, 9, Um) Maagogin maan Goog on paljastettu johtamassa hyökkäystä suurine sekalaisine sotajoukkoineen (mitkä edustavat Saatanan näkymättömiä ja näkyviä voimia) Jehovan kansaa, uskollista jäännöstä ja monia muita lampaita, vastaan, joka toivoo varjeltuvansa Harmagedonissa. Eikö näiden ole erityisesti pysyteltävä hereillä ja valppaina pysyen lujina, kunnes Jehova ryhtyy toimintaan? – Hesekiel, luvut 38, 39; Ilm. 16:15.
13. a) Mitä meidän ei tule unohtaa pysyäksemme hereillä? b) Mitä osaa rukous näyttelee valppaana pysymisessä?
13 Paavali kehottaa pysymään hereillä. (1. Kor. 16:13, Um) Kaikkien kristittyjen edessä on odottamaton tilanne Saatanan väijyessä niitä, jotka tulevat huolettomiksi tai laiminlyöviksi. Mutta jotkut meistä näyttävät vain olevan hyvin unisia henkisesti. Nyt on aika pysyä hereillä ja rukoilla – niin, olla erilaisia kuin Pietari, Jaakob ja Johannes Jeesuksen viime hetkinä Getsemanessa. (Matt. 26:36–45) Katseletko sinä taaksepäin noita suosittuja apostoleita, ikään kuin he olisivat olleet jonkinlaisia tylsimyksiä, joille Jeesuksen oli puhuttava kiihtynein sanoin: ”Ettekö te, miehet, jaksaneet edes valvoa hetkeä minun kanssani? . . . Tällaisena aikana te nukutte ja lepäätte!” (Matt. 26:40, 45, Um) Mutta älä sivuuta sitä ydinkohtaa, mikä soveltuu sinuunkin: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” (Matt. 26:41) Muutamia tunteja myöhemmin Pietari kielsi pontevasti Mestarinsa ja itki sitten katkerasti. Jeesus näki ennalta Pietarin henkisen ja hengellisen valppauden puutteen seuraukset. (Matt. 26:74, 75) Jeesus painottaa tässäkin oman koetuksensa huippukohdassa sitä tärkeää osaa, mitä rukous näyttelee valppaana ja hereillä pysymisessä. Kun joku rukoilee vakavasti Jehovaa, niin hän herättää mielensä, tutkii itseään ja pyytää oikaisua ja suojelusta Jehovan ja hänen järjestönsä kautta. Niinpä Paavali kehotti kolossalaisia: ”Olkaa hellittämättömiä rukouksessa pysyen siinä kiittäen hereillä.” – Kol. 4:2, Um.
14. Miksi Israel menetti Jehovan suosion ja millaisin kohtalokkain seurauksin?
14 Koko Israel oli kerran suojassa Jehovan seurakunnassa. Laiskuus ja välinpitämättömyys Jehovan ohjeita ja käskyjä kohtaan johti tuhoon. Paavali osoittaa, että ’heidän herkkätunteisuutensa tylsistyi’ ja ”heidän henkiset havaitsemiskykynsä olivat tylsyneet”. (Room. 11:7; 11:25; 2. Kor. 3:14, Um) Mikä ylivoimaisen suuri hinta heidän olikaan maksettava siksi, että he olivat huolimattomia tarkkaavaisuudessa! Perkele vei täysin tuollaiset huolettomat kaikenlaiseen jumalattomuuteen: He ”tulivat tyhjänpäiväisiksi päätelmissään, ja heidän älytön sydämensä pimeni. Ja niinkuin he eivät suostuneet säilyttämään Jumalaa täsmällisessä tiedossaan, Jumala jätti heidät hylättyyn mielentilaan, tekemään sopimattomia, koska he olivat kaikenlaisen epävanhurskauden . . . täyttämiä.” – Room. 1:21, 28–31, Um.
15. Mistä vaikuttavista syistä välinpitämättömyys opetuksen ja saarnaamisen suhteen on tyhmää erityisesti nyt?
15 Nyt on meidän taivaallisen Isämme suuri elonkorjuuaika. On tuskin aika tulla välinpitämättömäksi opetukselle ja palveluseduillesi. ”Poika, joka kokoaa kesällä, on viisas, mutta poika, joka nukkuu elonkorjuussa, tuottaa häpeää.” (Sananl. 10:5, Ts) Onko Jehovalla sija uudessa maailmassaan niille, jotka häpäisevät häntä laiskuudellaan? Tai niille, jotka luulevat voivansa herpaantua nyt, ottaa asiat kevyesti ja olla huolissaan enimmäkseen omasta mukavuudestaan? Jehovan tarmokas Poika, uskollinen ja totinen Todistaja, Kristus Jeesus, sanoo: ”Koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.” – Ilm. 3:16, Um.
16. Miksi Jehovan todistajat eivät saa ajan kuluessa antaa valppautensa herpaantua?
16 Uuden maailman yhteiskunnan kasvu todistaa onneksi, että Jehovan todistajat tekevät työtä. He suorittavat suurta saarnaamistyötä eivätkä vain istu kuuntelemassa ja lukemassa ’vetelehtien tehtävässään’. (Room. 12:11, Um) Eivätkä he anna myöskään valppautensa herpaantua eivätkä tule laiskoiksi siksi, että miltei puoli vuosisataa on kulunut Valtakunnan syntymisestä. Ei, he pysyvät eloisina ja toimivina Valtakunnan palveluksessa, niinkuin se viisas mies, joka rakensi talonsa kiinteälle kalliolle. (Luuk. 6:47, 48) ”Kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.” – Luuk. 6:48.
LUJUUS USKOSSA
17, 18. a) Millä perusteella usko lepää? b) Mihin menettelytapaan elämässä usko johtaa?
17 ”Seisokaa lujina uskossa”, painottaa apostoli sitten. (1. Kor. 16:13, Um) Meidän uskomme, mikä miellyttää Jumalaa, perustuu tietoon. (Hepr. 11:6) Me säilytämme odotteemme sen suhteen vakuuttuneina, ilman epäilyä ja horjumista. Me otamme sen vuoksi vankan, vastuullisen suunnan elämässä, mikä perustuu Jumalan Sanan totuuksiin, kalliopohjalle, eikä se ole lapsellinen tie, niin että me aloittaisimme sellaista, mitä emme kykene loppuunsaattamaan, emmekä siirry toisesta palvelustehtävästä toiseen sen mukaan, kuin päähänpälkähtämä tai oikku iskee mieleemme, viemättä asioita loppuun asti menestykselliseen päätökseen. (Jaak. 1:6–8; 4:7, 8; Ef. 4:13; 1. Kor. 13:11) Meillä täytyy siis olla uskoa, ja meidän on oltava johdonmukaisia ja vakaita ilmaistaksemme töillämme uskomme lujuuden. – Jaak. 2:14–26.
18 Kristityn asenne lujittuu, kun hän omaksuu vastuun niistä velvollisuuksista, mitkä hän on liittoutunut ottamaan hartioilleen. Hän on antautunut Jumalalle, mikä on askel eteenpäin. Myönteisen toiminnan täytyy seurata sitä. Hän oppii huolehtimaan edesvastuusta evankeliuminpalveluksessa, olemaan luotettava ja edistyvä. Uuden maailman yhteiskunnassa on päteviä, avuliaita palvelijoita, jotka auttavat häntä innokkaasti tässä tarkoituksessa. Kaikki huolenpito on varattu kaikkien auttamiseksi seisomaan lujina ja ottamaan vastaan Jehovan siunauksen ja hyväksymyksen.
19. Mitä toveruutta kristityn tulee kehittää seisoakseen lujana?
19 Jehova tietää, mitä meidän on tehtävä voidaksemme seisoa lujina. Hän opettaa meitä pysymään erillään maailmasta ollaksemme lujia uskossamme. Yhteys maailman ihmisiin on luvallinen sikäli, kuin tarvitaan kosketusta evankeliumin saarnaamisessa ja sallitussa maallisessa työssä. (Jaak. 1:27; 4:4; Joh. 17:15; Ef. 4:17, 18) Meitä neuvotaan kuitenkin välttämään jyrkästi tämän vanhan järjestelmän pahoja, vahingollisia tapoja ja sen sijaan kehittämään hengellisten asioitten ymmärtämistämme. ”Veljet, älkää tulko nuoriksi lapsiksi ymmärryskyvyltänne, mutta olkaa lapsukaisia pahaan nähden; tulkaa kumminkin täysikasvuisiksi ymmärryskyvyssä.” (1. Kor. 14:20, Um) Jotkut tekevät itsekkäästi ja uppiniskaisesti vakavan erehdyksen niiden tovereitten suhteen, joita he etsivät. Ystävyydessä seurusteleminen maailman ihmisten kanssa ja yhteydenpito heihin ei johda lujana pysymiseen kristittynä. Paavali kirjoitti niille, jotka olivat huolettomia hänen päivänään ja jotka pitivät parempana sellaisia huonosti valittuja ystäviä: ”Älkää harhaantuko. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Kor. 15:33, 34, Um) Niin, älä harhaannu ja puolustele sellaisiin ystäviin liittymistä siksi, että he ovat mieluisempia, tovereina otollisempia tai rahallisesti edullisempia sinulle kuin veljet. Jos sinä haluat mieluummin sellaisten toveruutta, niin sinulla on aika tutkia itseäsi. Älä ajattele tyhmästi olevasi henkilökohtaisesti niin vahva, että voit rohjeta heikentää uskossa omaamaasi lujaa asennetta tai sovitella siinä. On paljon parempi muodostaa yhteyksiä seurakunnan kokouksissa ja saarnaamiskentällä nöyrien veljiesi kanssa.
20. Miksi on vaikeaa seisoa lujana uskossa, mutta mikä kannustus meillä on tätä varten?
20 Lujana seisominen uskossa merkitsee taistelua meidän vastustajamme Saatana Perkeleen takia. Jehova Jumalaa miellyttää suuresti, kun me vastustamme Saatanaa ja säilytämme nuhteettomuutemme uskollisten veljiemme kanssa ympäri maapallon. (1. Piet. 5:9, 10) Meidän veljiemme uskollisuuden pitäisi innoittaa meitäkin työskentelemään ankarasti ja seisomaan lujina odottaen tulevaisuudessa vielä lisää siunauksia Jehovalta. ”Tätä varten me työskentelemme ankarasti ja ponnistelemme, koska me olemme panneet toivomme elävään Jumalaan.” (1. Tim. 4:10, Um) Meidän onnemme tulee siis nyt sen vastuun kantamisesta, minkä Jehova näkee nyt hyväksi laskea kullekin meistä, etujemme nauttimisesta ja täysin hereillä vaeltamisesta tänä Jehovan läsnäolon päivänä asiaankuuluvan arvollisella tavalla. ”Käyttäytykää vain Kristusta koskevan hyvän uutisen arvollisella tavalla, jotta minä, tulenpa katsomaan teitä tai olen poissa, kuulisin siitä, mikä koskee teitä, että te seisotte lujina samassa hengessä, taistellen yhtenä sieluna rinnan hyvän uutisen uskon puolesta ja missään suhteessa vastustajianne pelästymättä. Juuri tämä on todistus tuhosta heille, mutta pelastuksesta teille; ja tämä ilmoitus on Jumalalta.” – Fil. 1:27, 28, Um.
21. Miten voimme pysyä lujasti ankkuroituina Jehovan järjestössä?
21 Emmekö ole onnellisimpia ollessamme lujasti ankkuroituja Jehovan muodostamassa järjestössä? Kun olemme heränneet Valtakunnan sanomalle, niin olkaamme huolellisia ja pysykäämme niissä toiminnan ja käyttäytymisen rajoissa, mitkä Raamattu viitoittaa meille. ”Pitäkää siis tarkoin silmällä, että ette vaella niinkuin epäviisaat, vaan niinkuin viisaat ihmiset, ostaen sopivaa aikaa itsellenne, koska päivät ovat jumalattomat. Lakatkaa tämän tähden tulemasta järjettömiksi ja havaitkaa jatkuvasti, mikä on Jehovan tahto.” – Ef. 5:15–17, Um.
22. Mikä Jumalan tahto on meidän suhteemme tänä ratkaisevana aikana?
22 Jeesus sanoo meille, mikä Jumalan tahto on meihin nähden tänä ratkaisevana aikana: pysyä hereillä ja seisoa lujina. ”Mutta kiinnittäkää huomiota itseenne, . . . Pysykää siis hereillä koko ajan anoen hartaasti, että teidän onnistuisi pelastua kaikista näistä asioista, joiden on määrä tapahtua, ja säilyttää asemanne ihmisen Pojan edessä.” (Luuk. 21:34–36, Um) Meidän ei viisaina pidä hylätä loistavaa pelastustietä, vaan meidän tulee ”kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kuulemiimme asioihin, jottemme koskaan ajelehtisi pois”. (Hepr. 2:1, 3, Um) Jehova on varannut nämä nostattavat periaatteet ohjatakseen meitä uskon lujuuden ja hengellisen tarmon tietä tänä lopun aikana. Kyetkäämme kaikki tämän avun ja ansaitsemattoman hyvyyden turvin päättelemään niinkuin apostoli: ”Minä olen taistellut oikean taistelun, olen juossut kilpajuoksun loppuun, olen ottanut vaarin uskosta.” – 2. Tim. 4:7, Um.