Miten Valtakunnan työ rahoitetaan?
ENSIMMÄINEN kysymys, mikä tulee monien muukalaisten mieleen, jotka kulkevat Brooklynissä, New Yorkissa, olevan kymmenkerroksisen, korttelinsuuruisen rakennuksen ohitse, missä sijaitsee Jehovan todistajain kansainvälinen päämaja, on: ”Miten kaikki tämä rahoitetaan?” Kun heille sanotaan, että se uusi kaksitoistakerroksinen rakennus, mitä rakennetaan kadun toiselle puolelle, kuuluu niin ikään Vartiotorni-Seuralle samoin kuin monikerroksinen painorakennusrykelmä lähes kilometrin päässä, niin heidän kysymyksensä tulee vielä vaativammaksi: ”Mistä te saatte rahat?”
Koska Vartiotorni-Seura ei ole ryhtynyt kaupallisiin liikeyrityksiin, vaan ihmisystävälliseen raamatulliseen valistustyöhön, niin näille ihmisille on käsittämätöntä, miten Seura on voinut rakentaa tuollaiset suuret, miellyttävän näköiset rakennukset ja miten se voi ylläpitää niitä. Mutta nämä rakennukset, joita käytetään Raamattujen ja raamatullisen kirjallisuuden julkaisemiseksi sekä niiden majoittamiseksi, jotka työskentelevät painossa, eivät ole ainoat rahoitettavat paikat. Seura ylläpitää kaikkialla maailmassa 85 haaratoimistoa, joissa toimii 1 236 henkilöä. Tämän lisäksi se huolehtii hyvin monista lähetyskodeista. Lähetystyöntekijöitten ja Seuran muiden erikoisedustajien tarpeista pidetään huolta, niin että he voivat omistaa jakamattoman huomionsa Jumalan Sanan totuuksien opettamiseen hyvää tahtoville ihmisille. Kaikki tämä maksaa rahaa.
Suuren rahanmenon aiheuttaa Raamattujen ja raamatullisen kirjallisuuden suunnattomien määrien valmistaminen. Vartiotorni-Seura tuotti vuonna 1959 yli 734 miljoonaa kappaletta painotuotteita. Vaaditaan paljon rahaa näin mittavaan painamiseen tarvittavien tarpeitten ja tarkkuuskoneitten hankkimiseen. Näin ollen kysymys, miten tällainen suunnaton ihmisystävällinen toiminta rahoitetaan, herää väistämättömästi muukalaisten mielessä.
Jotkut saattaisivat ajatella, että menot peitetään sillä rahalla, mikä saadaan Raamatuista ja raamatullisesta kirjallisuudesta, joita Seura valmistaa, mutta niin ei ole. Se pieni korvaus, mikä saadaan ihmisiltä, jotka ottavat kirjallisuutta, ei peitä Seuran toiminnan aiheuttamia menoja. Toiset voisivat sanoa, että raha saadaan pyytämällä, joko sellaisella rahankeräystoiminnalla kuin rahapeleillä tai sitten kymmenyksistä. Mutta tämäkin on väärä päätelmä.
Siitä lähtien kun Vartiotorni-Seura perustettiin vuonna 1884, se ei ole koskaan pyytänyt rahaa. Vartiotorni-Seura ei ole käyttänyt milloinkaan arpajaisia, rahapelejä eikä muitakaan rahankeräysmenetelmiä, jollaisia eri kirkkokunnat omaksuvat yleisesti. Vielä yllättävämpi monille, jotka eivät tunne hyvin Jehovan todistajia, saattaa olla se tosiasia, että Seura ei ole koskaan koko 76-vuotisen olemassaolonsa aikana kerännyt kolehtia. Kolehtihaavia ei ole nähty yhdessäkään Seuran järjestämässä kokouksessa.
Kymmenykset eivät anna myöskään kysymykseen vastausta, koska Jehovan todistajat eivät pidä sitä kristillisenä vaatimuksena. Se kuului osana Mooseksen lakiin leeviläispapiston ylläpitämiseksi, mutta kristityt eivät ole lain alaisuudessa. Kristus lopetti sen. Eikä leeviläispapistoa ole sitä paitsi enää olemassakaan. Jehovan todistajat eivät käytä sen vuoksi kymmenyksiä.
VAPAAEHTOISET UHRIT
Sananlaskujen 3:9:nnessä on kirjoitettu: ”Kunnioita Herraa antamalla varoistasi.” Näin ovat tehneet ne henkilöt, jotka ovat olleet kiinnostuneita Vartiotorni-Seuran työstä. He antavat halusta säännöllisiä vapaaehtoisia uhreja eli lahjoituksia Seuralle pitääkseen Jehova Jumalan nimeä ja päätöksiä koskevan julistustyön jatkuvana ja laajenevana. He ymmärtävät tämän raamatulliseksi velvollisuudeksi.
Me löydämme Luukkaan kahdeksannesta luvusta esimerkin kristillisistä naisista, jotka antoivat aineellista apua Kristukselle ja hänen apostoleilleen, jotta kristillinen evankeliuminpalvelus olisi voinut jatkua kylästä kylään ja kaupungista kaupunkiin. Se sanoo kolmannessa jakeessa, että nämä naiset ”palvelivat heitä varoillansa”. Tässä on esimerkki vapaaehtoisesta antamisesta, mitä Jehovan todistajat noudattavat nykyään. Antamalla vapaasta tahdostaan lahjoituksia Vartiotorni-Seuralle he palvelevat niitä Seuran tuhansia erikoisedustajia, jotka käyttävät kaiken aikansa evankeliuminpalveluksessa.
Korinttolaiset ovat toinen esimerkki vapaaehtoisesta antamisesta. Kirjoittaessaan heille apostoli Paavali sanoi: ”He ylistävät Jumalaa sen todistuksen avulla, minkä tämä palvelus antaa, koska te olette alistuvaisia Kristusta koskevalle hyvälle uutiselle, niin kuin te julkisesti julistatte olevanne, ja koska te olette anteliaita heille ja kaikille antamassanne avustuksessa.” – 2. Kor. 9:13, Um.
Samanlainen maailmanlaajuinen Jehovan todistajien anteliaisuus tekee mahdolliseksi Seuran monien haaratoimistojen, painojen, lähetyskotien ja palvelustoimintojen ylläpitämisen. Mitään täten lahjoitetusta rahasta ei käytetä virkailijoiden ja erityisedustajien palkkaamiseen tekemään työtä Seuralle. Ne henkilöt, jotka työskentelevät koko aikansa sen haaratoimistoissa tai erityisedustajana kentällä, tekevät sen vapaaehtoisesti eikä maksusta.
LESKEN VÄHÄINEN UHRI
Jeesus Kristus katseli kerran ihmisiä, jotka antoivat lahjoituksia Jerusalemin temppelin ylläpidoksi. Häneen vaikutti syvästi se antaumus, mitä eräs leski osoitti, joka antoi lahjoituksen, vaikka hänellä oli hyvin vähän aineellista omaisuutta. Hän pudotti temppelin pyhään rahastoon kaksi perin vähäarvoista pientä rahaa. Hänen lahjoituksensa oli ylen mitätön verrattuna siihen, mitä toiset olivat lahjoittaneet, sekä temppelin ylläpitokustannuksiin. Mutta Jeesus ei pitänyt sitä arvottomana sen pienuuden takia. Hän sanoi sen sijaan: ”Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.” – Mark. 12:43, 44.
Lesken anteliaisuus oli suuri. Se ilmaisi hänen rakkautensa Jumalaan. Samaa voidaan sanoa niistä Jehovan todistajistakin, jotka ovat köyhiä, mutta jotka tekevät säännöllisesti lahjoituksia teokraattiselle järjestölle niukoista tuloistaan huolimatta. Vaikka heidän vapaaehtoiset uhrinsa eivät saata olla enempää kuin muutamia vähäarvoisia kolikoita, niin Vartiotorni-Seura arvostaa heidän uhrejaan. Näiden nöyrien ihmisten anteliaisuus osoittaa heidän antaumuksensa Jehovalle ja arvostuksensa Seuran tekemää työtä kohtaan.
Jos joku ottaisi sellaisen kannan, että Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamistaakka on niiden todistajien kannettava, joilla on hyvätuottoiset virat, niin hän ei osoittaisi tuon lesken kiitettävää asennetta. Hän ei ilmaisisi arvostustaan Jumalan työtä kohtaan. Hän ei voi ehkä lahjoittaa enempää kuin jonkin vähäarvoisen kolikon, mutta hänen avustuksensa on silti tärkeä. Niin vähäinen kuin se onkin, se auttaa Valtakunnan työtä. Se tuo myöskin hänelle sen tyydytyksen, mikä tulee hänen aineellisella tavalla ilmaisemastaan rakkaudesta Jumalan palvelusta kohtaan.
Jehovan todistajain ja kiinnostuneitten etu on tukea aineellisesti teokraattista toimintaa heidän maissaan. He voivat tehdä sen jossain määrin paikkakunnallaan auttamalla seurakunnan kokouspaikan eli Valtakunnansalin menojen peittämisessä. Jokaisessa Valtakunnansalissa on lahjalaatikko, mihin voidaan panna vapaaehtoiset lahjoitukset kenenkään tietämättä, miten paljon joku lahjoittaa. Koskaan ei pyydetä rahaa seurakunnalta, seurakuntalaisille ei lähetetä mitään rahakirjekuoria avustusten saamiseksi eikä mitään sitoumuksia vaadita milloinkaan. Samoin kuin tuo leski ja muut antoivat vapaaehtoisia avustuksia, niin panevat kunkin seurakunnan jäsenet Valtakunnansalissa olevaan lahjalaatikkoon sen, minkä näkevät voivansa antaa.
Suoraan Seuran haaratoimistolle tehdyt vapaaehtoiset lahjoitukset tukevat sen maan tai niiden maiden välityksellä suoritettuja teokraattisia toimintoja, mitkä ovat sen valvonnassa. Nämä avustukset auttavat maksuissa, joita tarvitaan haaratoimiston ja lähetyskotien toimintaan, erikoispalvelijoitten avustamiseen kentällä, konventtien pidon mahdolliseksi tekemiseen, oikeusasioitten rahoittamiseen työn puolustamiseksi sekä muiden kulujen hoitamiseen. Kussakin maassa olevat todistajat ovat onnellisia tämän taloudellisen taakan kantamisesta paikallisten Valtakunnansaliensa ylläpidon lisäksi. He eivät halua olla riippuvaisia toisissa maissa olevista hengellisistä veljistään ja jättää sitä heidän tehtäväkseen.
Jokainen todistaja haluaa osallistua Valtakunnan työn rahoittamiseen siitä huolimatta, miten pieni hänen uhrinsa lieneekin. Hän arvostaa apostoli Paavalin antamaa kehotusta: ”Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” – 2. Kor. 9:7.
Jotta Seura voisi suunnitella kulunsa vuodeksi eteenpäin, sen tarvitsee tietää suunnilleen, miten paljon Jehovan todistajat ja kiinnostuneet henkilöt ajattelevat voivansa lahjoittaa. Se, mitä he lupaavat, ei ole sitoumus, vaan ainoastaan arvio siitä, mitä he toivovat voivansa lahjoittaa vuoden kuluessa. Kutsukaamme sitä heidän lahjoitustoiveekseen. Se on vapaaehtoinen lupaus, jollaisen korinttolaisetkin tekivät: ”Olen siis katsonut tarpeelliseksi kehoittaa veljiä edeltäpäin lähtemään teidän tykönne ja toimittamaan valmiiksi ennen lupaamanne runsaan lahjan.” – 2. Kor. 9:5.
Jos sinä aiot tehdä yhden tai useampia lahjoituksia Vartiotorni-Seuralle seuraavina kahtenatoista kuukautena, niin lähetä kortti tai kirje oman maasi haaratoimistoon ja sano, mitä toivot voivasi lahjoittaa sille toimistolle auttaaksesi Jumalan valtakunnan saarnaamistyötä. Merkitse siihen ”Lahjatoiveet”. Tämän Vartiotornin numeron toisella sivulla on mainittu muutamia Seuran haaratoimistoja. Täydellinen luettelo on Seuran useimpien kirjojen ja kirjasten takana. Posti tulee lähettää Suomessa osoitteella: Jehovan todistajat, Väinämöisenkatu 27, Helsinki. Sinun nopea vastauksesi tähän auttaa Seuraa suunnittelemaan toimintansa.
Ei ole salaisuus, miten Vartiotorni-Seuran laitokset ja työ rahoitetaan. Turvautumatta kristikunnan kirkkojen käyttämiin rahanhankkimiskeinoihin se pystyy suorittamaan laajakantoista ihmisystävällistä raamatullista valistustyötä, koska Jehovan todistajat ja kiinnostuneet henkilöt tekevät vapaaehtoisesti lahjoituksia varoistaan. – 1. Aikak. 29:17.