Lukijain kysymyksiä

● Oliko se kyyhkynen, joka laskeutui Jeesuksen päälle hänen kastetilaisuudessaan, aineellistunut näyte vai ainoastaan kangastus tai tyyneys, mikä valtasi tienoon? Ja miksi valittiin kyyhkynen, kun otamme huomioon sen käytön pakanauskonnoissa? – F. C., Yhdysvallat.

Jeesusta kastettaessa laskeutui tosiaan aineellistunut lintu, kyyhkynen, taivaalta ja jäi Jeesuksen päälle. Johanneksen 1:32–34:ssä kerrotuista Johannes Kastajan sanoista käy ilmi, että havaittiin jotain aineellista: ”Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’. Ja minä olen sen nähnyt ja ollen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”

Tarkoitus sillä, että tämä aineellistunut kyyhkynen tuli alas, oli saada Johannes Kastaja vakuuttuneeksi, että Jeesus oli tosiaan Messias, Jumalan Poika, ja tehdä se hänen näkökykynsä avulla. Sen piti sen tähden olla yhtä todellinen hänen silmilleen kuin hänen korvilleen sanat: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” – Matt. 3:17.

Tämä pyhän hengen esittäminen kyyhkysenä tuo mieleen pyhän hengen ilmestymisen helluntaina, mikä on kerrottu Apostolien tekojen 2:1–4:ssä. Silloin se otti sellaisen muodon, että oli ”ikäänkuin tulisia kieliä”, jotka tulivat näkyviksi ja lepäsivät kaikkien niiden 120:n päällä, jotka olivat läsnä Jerusalemin ylähuoneessa. Ne eivät olleet luonnollisestikaan polttavia liekkejä, vaan ”ikäänkuin tulisia kieliä”, sillä muutenhan ne olisivat polttaneet ne, joiden päällä ne olivat. Ne olivat kuitenkin todellisesti havaittavissa, samoin kuin nekin liekit, mitkä Mooses näki orjantappurapensaassa silloin, kun Jehova Jumala kutsui häntä ja antoi hänen tehtäväkseen kansansa vapauttamisen orjuudesta. – 2. Moos. 3:2.

Kyyhkysen valitseminen vertauskuvaksi on sopusoinnussa kyyhkysen käytön kanssa Raamatussa. Nooa lähetti kyyhkysen lentoon, ja se tuli takaisin nokassaan öljypuun lehti, mikä osoitti, että tulvavedet olivat lopulta kuivuneet. (1. Moos. 8:8–12) Ja Korkean veisun rakastavaiset puhuivat toisistaan kyyhkyskuvauksin. (Kork. v. 2:14; 5:12) Jeesuskin käski seuraajiaan olemaan ”viattomat kuin kyyhkyset”. – Matt. 10:16.

Me tiedämme, että sekä muinainen että nykyinen Babylon on jäljitellyt Jumalan sanan totuuksia ja hänen toimintatapojaan uskollisten palvelijoittensa kanssa. Ei pidä sen tähden kovin hämmästyä sitäkään, että Babylon jäljitteli myös kyyhkystä uskonnollisena vertauskuvana ottaen epäilemättä esikuvakseen sen, että Nooa käytti kyyhkystä vedenpaisumuksen jälkeen.

● Onko väärin antaa leikata lemmikkieläin niin, ettei se saa jälkeläisiä? – R. M., Yhdysvallat.

Mooseksen laki kielsi nimenomaan israelilaisia uhraamasta mitään eläintä, joka oli leikattu tällä tavalla: ”Älkää uhratko Herralle eläintä, joka on kuohittu puristamalla tai musertamalla tai repimällä tai leikkaamalla; älkää tehkö maassanne sellaista.” Vaikka laki ei kieltänytkään israelilaisia kokonaan suorittamasta sellaista leikkausta kotieläimilleen, niin juutalaisten perimätieto osoittaa, että tämä laki selitettiin siten. Ja voi hyvin olla niin, sillä se, että sellaista eläintä ei voitu uhrata uhrina, saattoi olla pelotteena. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa huomata, että kun jotkin raamatunkäännökset puhuvat härästä uhrieläimenä, niin se on väärä käännös, koska härkä on kuohittu eläin. Oikea käännös on ”sonni”. – 3. Moos. 22:23, 24; 7:23, 25; 27:26; 5. Moos. 18:3.

Kuitenkaan se, mitä israelilaiset tekivät, ei ole sitovaa kristityille, koska kristityt eivät ole lain, vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisia. (Room. 6:14) Ihminen vallitsee eläinkuntaa, ja vaikka hän ei saakaan käyttää väärin tätä valtaansa tappamalla niitä urheilumielessä eikä antamalla niiden kärsiä tarpeettomasti, niin hänen on päätettävä, miten ne voivat parhaiten palvella häntä, kuolleina tai elävinä, joko siitoskykyisinä tai -kyvyttöminä. – 1. Moos. 1:28.

● Käsitykseni on, että joukko raamatunoppineita vertaili eri raamatunkäännöksiä. Sisältyikö Uuden maailman käännös (engl.) tähän tutkintaan? – D. M. Yhdysvallat.

Näyttää siltä, että kirjeessänne tiedustelette professori Ernest Cadman Colwellin kirjoittamaa (engl.) kirjaa nimeltä ”Mikä on paras Uusi testamentti?” Tämän kirjan on julkaissut Chicago University Press, ja se painettiin ensiksi vuonna 1952. Vuonna 1947 professori Colwell tutki joukon käännöksiä sen suhteen, miten ne käänsivät Johanneksen kirjan 64 kohtaa. Kirja sisältää sen, minkä professori Colwell katsoo kunkin noiden 64 kohdan oikeaksi käännökseksi. Uuden maailman käännöstä ei julkaistu ennen kuin vuonna 1950, joten professori Colwell ei voinut merkitä sitä tutkittujen käännösten luetteloonsa.

Mutta jos joku lukija haluaa katsoa, mitä professori Colwell sanoo noista 64 lainauksesta, ja vertaa niitä Uuden maailman käännökseen, niin hän näkee, että se saa 64 pistettä tri Goodspeedin Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten käännöksen ohella, jolle kirja antaa täydet 64 pistettä. Koska Colwellin kirja julkaistiin vuonna 1952 ja oli saatavissa vasta kaksi vuotta Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen julkisuuteen päästämisen jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1950 Yankee-stadionilla, ei Uuden maailman raamatunkäännöskomitealla ollut Colwellin kirjaa tarkasteltavana, kun Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöstä valmisteltiin.