Jumalan totuuksien jakamisen ilo
TUOMARI KÄYTTÄÄ RAAMATTUA
Rio de Janeirossa sai eräs tuomari kokemuksen, mikä tuotti hänelle paljon iloa. Hän kertoi sen eräälle Jehovan todistajalle: ”Luonani kävi pariskunta, joka aikoi erota uskonnollisilla perusteilla. Mies oli luterilainen, vaimo baptisti. Pappinsa neuvosta mies halusi lastensa seuraavan hänen uskontoaan, ja vaimo, myös pappinsa neuvosta, vaati, että lapset on kasvatettava baptistikirkossa. Se oli todella suuri pulma.”
Tuomari neuvoi paria kutsumaan pappinsa toimistoon seuraavana päivänä. Papit pysyivät lujina vaatimuksissaan. He esittivät puolustuksekseen: ”On ainoastaan yksi pääsytie: ero, muuten lapset joutuvat kärsimään vanhempiensa erehdysten takia.”
Avaten Raamatun tuomari näytti noille neljälle, että Jumalan lain mukaan eivät uskonnolliset pulmat ole pätevä syy lailliseen eroon, vaan yksistään aviorikos. Pariskunta myöntyi ja kiitti tuomaria hänen raamatullisesta neuvostaan. Tällöin huudahti luterilainen pastori: ”Herra tuomari, tunnen olevani niin mitätön, kun minä, joka olen pappi, vetosin inhimilliseen oikeuteen, jota vastoin te, tuomari, vetositte Jumalan oikeuteen. Missä olette oppinut niin paljon Raamatusta?” Tuomari sanoi, että hän oli oppinut sen Jehovan todistajilta.
Silloin huudahti baptistipappi: ”Ei suinkaan Jehovan todistajilta?” Tuomari vakuutti silloin hänelle, että hän oli totuutta etsiessään kysynyt eri uskonsuuntien monilta niin sanotuilta viisailta Raamatun tuntijoilta, mutta ei ollut koskaan saanut vastauksia kysymyksiinsä, ennen kuin tapasi Jehovan todistajat. ”He ovat tosiaan Jeesuksen Kristuksen tosi opetuslapsia”, tuomari sanoi, ”ja minun oveni ovat aina avoinna heille.”
SEINÄT JOILLA OLI KORVAT
Eräs Jehovan todistaja Yhdysvalloista kertoo, mitä tapahtui, kun hän johti raamatuntutkistelua eräälle naishenkilölle kerrostalossa. ”Kun eräänä päivänä tutkistelumme oli pidetty ja minä lähdin, niin viereisen huoneiston naapurinainen kävi sen henkilön luona, jonka kanssa olin juuri tutkinut. Naapuri selitti kuunnelleensa raamatuntutkistelua seinien läpi! Hän oli havainnut sen niin kiinnostavaksi, että hän halusi saada enemmän tietoa Raamatusta. Hän halusi tietää, tahtoisinko tutkia hänenkin kanssaan. Minulle kerrottiin tämä keskustelu, kun tulin takaisin seuraavalla viikolla. Kun tutkistelu oli pidetty, menin naapurin luo ja järjestin raamatuntutkistelun hänen kanssaan. Ilmoitan iloiten, että tämä nainen edistyy erittäin hyvin Raamatun tuntemuksessa ja että hänen sisarensakin osoittaa kiinnostusta ja on läsnä tutkistelussa.”
POIKANSA MENETTÄNYT SAI TOIVOA
Eräällä toisella Yhdysvalloissa asuvalla Jehovan todistajalla oli seuraava kokemus: ”Uudet naapurit muuttivat viereiseen asuntoon – mies ja hänen 17-vuotias poikansa. Kohta kun olimme tutustuneet, poika kuoli auto-onnettomuudessa. Koska hautajaiset pidettiin toisessa osavaltiossa, minä lupasin noutaa postin joka päivä. Olin riemuissani huomatessani hänen tilaavan sekä Vartiotornia että Herätkää!-lehteä. Odotin iloiten tilaisuutta saada keskustella Raamatun totuuksista hänen kanssaan. Pian tulikin tilaisuus, kun hän tuli käymään mieheni ja minun luokse. Kuolemakysymys tuli esiin, ja me osoitimme, miten ihmeellisen ylösnousemustoivon Raamattu esittää. Tämä oli uusi ajatus hänelle. Etsimme raamatunpaikkoja, jotka osoittivat, että ihminen on sielu, että sielu kuolee ja että ihmisen ainoa toivo on ylösnousemus. Hän kuunteli tarkkaavaisesti ja meni kotiin vasta aamun varhaisilla tunneilla.
”Seuraavana aamuna ja sen viikon joka ilta hän palasi jälleen kysymyksineen. Ehdotin Raamatun kotitutkistelua, mihin hän halusta suostui. Hän on osoittanut syvää kiinnostusta tutkistelua kohtaan ja on käynyt valtakunnansalissa säännöllisesti sunnuntaisin. Tämän miehen äiti tuotti meille äskettäin suuren ilon sanomalla: ’Olen ikuisesti kiitollinen teille siitä, mitä olette tehneet pojalleni. Kun hän nousi aamulla, hän ei voinut syödä. Hän sanoi: Mitä se hyödyttää – minun elämälläni ei ole nyt mitään tarkoitusta. Mutta sen jälkeen kun hän on tutkinut kanssanne Raamattua, hän voi syödä ja, mikä parasta, hänellä on tulevaisuudentoivo.’ Jeesuksen Kristuksen sanat Apt. 20:35:ssä: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’, eivät voisi koskaan olla todemmat.”