Mitä olemme velkaa Jumalalle?

1, 2. a) Mitkä kristikunnassa vallitsevat olosuhteet osoittavat, mitä suurin osa ihmisistä ajattelee velvollisuuksistaan Jumalaa kohtaan? b) Mitä kommunististen maitten virka-asemissa olevat ajattelevat Jumalasta?

ONKO ihminen velvollinen antamaan jotain Jumalalle? Mitä me olemme velkaa Jumalalle? Ilmeisesti luodun älyllisen ihmisen täytyy katsoa olevansa jollain tavalla velkaa Luojalleen, Jehova Jumalalle. Mutta antaako tavallinen ihminen nykyään Jumalalle sen, mikä hänelle kuuluu? Eräs kristikunnan johtavaan kansaan kuuluva huomattava uskonnollinen johtohenkilö valitti: ”Mitä on tavallisen kristityn elämästä tullut tavallisessa kirkossa nykyisessä tavallisessa yhteiskunnassamme? Siihen sisältyy kirkossa käynti yhdessä jumalanpalveluksessa sunnuntaina . . . yhden tai useamman kirkollisen kerhon jäsenenä oleminen sen lisäksi, että kuuluu johonkin yhdistykseen, jolle osoitettava kuuliaisuus on usein ristiriidassa kirkolle osoitettavan uskollisuuden kanssa. Jos hän on kohtalaisen tunnollinen kirkon jäsen, hän yrittää täyttää kirkkoa kohtaan omaamansa taloudelliset velvoitukset. Hän panee lapsensa käymään pyhäkoulua. Hän ei rukoile muulloin kuin kirkon jumalanpalvelusten aikana. Hän lukee hyvin harvoin Raamattua muulloin kuin kirkossa . . . Hänen perheensä kokoontuu hyvin harvoin rukoilemaan tai keskustelemaan kristillisistä asioista. Hän on surkean tietämätön kristillisistä uskomuksista.” Samaan aikaan ilmoitti Lontoon News Chronicle: ”Gallup-tutkimus paljasti vähän aikaa sitten, että kahtena sunnuntaina elokuussa ja syyskuussa ainoastaan 12 prosenttia Ison-Britannian miehistä ja 18 prosenttia naisista oli käynyt kirkossa.” Ja eräät Länsi- ja Pohjois-Euroopan maat ilmoittavat paljon pienempiä prosenttilukuja kirkossa kävijöistä kuin Iso-Britannia.

² Kristikunnan monissa maissa tavallinen ihminen saattaa siis käydä kirkossa joskus tai mennä johonkin temppeliin tai synagoogaan satunnaisesti, mutta hän tietää suhteellisen vähän uskonnostaan ja näyttää uppoutuneen liike-elämään tai yhteiskunnallisiin harrastuksiin ja elämän huvituksiin. Me kuulemme ihmisten sanovan: ”Minä menen kirkkoon.” He ajattelevat useasti velvollisuuksiensa loppuvan siihen ja osoittavat vain vähän tai ei lainkaan kiinnostusta Raamattuun tai sen tutkimiseen. Jotkut sanovat elävänsä kymmenten käskyjen tai ”kultaisen säännön” mukaan, mutta he harvoin pysähtyvät rukoilemaan tai kiittämään Jumalaa mistään saamastaan. Suuri joukko ei välitä kirkosta eikä palvonnasta lainkaan ja haluaa ’olla vapaa tekemään halunsa mukaan’. Yrittäen näennäisesti puolustella välinpitämättömyyttään hengellisiä asioita kohtaan ihmiset herättävät kysymyksiä siitä, onko Jumalaa lainkaan olemassa. Jotkut sanovat, ettei Jumalaa ole olemassa. Kommunismi on tällä vuosisadalla ruvennut hallitsemaan monia maita ja ponnistelee ankarasti ateististen teorioitten edistämiseksi. Kun Neuvostoliitosta oli lähetetty tekokuita ja raketteja verraten vähäisen matkan päähän avaruuteen, niin neuvostoateistit julistivat ajatuksensa, että ”jos yliluonnollisia olentoja todella olisi olemassa, niin heidät olisi kauan sitten keksitty mahtavilla tieteellisillä tutkimusmenetelmillä. Se seikka, etteivät tekokuut ja raketit ole havainneet Kaikkeinkorkeinta, enkeleitä jne., on todistus uskonnollisia vakaumuksia vastaan ja vahvistaa epäuskoa Jumalaan.” Mutta ovatko nämä sanat ymmärtäväisten miesten lausumia?

3. Mitä eräät johtavat tiedemiehet ovat sanoneet Jumalasta?

³ Tosi tiede tukee sitä tosiasiaa, että Jumala on olemassa. Hänen luomakuntansa on todisteena siitä. Tiedemiehet tunnustavat tämän. Kuuluisa tiedemies Einstein sanoi Jumalan olemassaolon todistukseksi: ”Minulle riittää tietoisen elämän salaisuuden mietiskely, mikä elämä pysyy voimassa kautta koko ikuisuuden, sen kaikkeuden ihmeellisen rakenteen harkitseminen, minkä voimme hämärästi tajuta, ja se, kun minä yritän nöyrästi käsittää edes äärettömän pienen osan luonnossa ilmenevästä älystä.” ”En voi uskoa Jumalan heittävän arpaa maailmankaikkeudella.” Amerikan tiedemiesten kuuluisa nestor, tri Robert A. Millikan, Nobelin palkinnon saaja, selitti puhuessaan Amerikan fysikaalisen seuran kokouksessa Washingtonissa: ”On olemassa Jumala, joka muovaa loppumme . . . Miten me sovimme Suuren Arkkitehdin suunnitelmiin ja miten paljon Hän on määrännyt meidät tekemään, me emme tiedä, . . . Mutta jollain tavalla me varmasti sovimme niihin, muuten meillä ei olisi oman vastuumme tajua. Puhtaasti materialistinen filosofia on minusta älyttömyyden huippu. Kaikkien aikojen viisaat ovat aina nähneet niin paljon, että se on herättänyt heidän mielessään ainakin kunnioituksen tunteen.”

4, 5. a) Miten kaikki ihmiset voivat tietää Jumalan olevan olemassa? b) Millaiseksi ihminen tehtiin?

⁴ Ei ainoastaan rehellinen, syvä ajattelu ja logiikka tue Jumalan olemassaolon todenperäisyyttä, vaan myös Pyhä Raamattu julistaa sitä sanoen Room. 1:20:ssä, että Jumalan ”näkymätön [olemus], hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä”. Kaikki luomisen ihmeet ovat Jumalan todistus ihmiselle hänen ylimmyydestään ja voimastaan. Tarkastelkoonpa ihminen mahtavaa aurinkokuntaamme ja kaikkeuden linnunratoja tai pientä siementä, joka itsessään tuottaa hennon ruohonkorren, joka työntää syrjään raskaan mullan päästäkseen auringonvaloon, niin hän saa todisteen siitä tosiseikasta, että Jumala on olemassa. Vuodenajat tulevat ja menevät säännöllisesti Jumalan määräämällä tavalla. Entä itse elämänmysteeri? Niin, Jumalan luomistyö on ainoa järkevä ja tyydyttävä selitys kaikelle, mitä ympärillämme näemme. ”Hullu sanoo sydämessänsä: ’Ei ole Jumalaa’.” – Ps. 14:1.

⁵ Elävä Jumala Jehova ei ole jättänyt itseään salaperäiseen tuntemattomuuteen. Hän on varannut täsmällisen historian luomisesta ja ihmisen alkuperästä Pyhän Raamatun kahdessa ensimmäisessä luvussa. Ihmisestä kerrotaan: ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” (1. Moos. 2:7) Millaiseksi ihminen tehtiin? Robotiksiko? Ei suinkaan. Hänelle annettiin mieli ja vapaa tahto valita elämäntapansa. Raamattu sanoo, että hänet tehtiin Jumalan kuvaksi, ja hänelle annettiin viisautta, oikeudenmukaisuutta, rakkautta ja voimaa. Mutta vapaa tahtomiskyky oli pyhä luottamusanti, jota ihmisen piti käyttää viisaasti.

6. a) Onko ihmisen ja eläinten asemalla eroa? b) Ilmaisevatko ihmiset aina älykkyyttä?

⁶ Tehtiinkö ihminen vain elämään, syömään, nauramaan, itkemään, nukkumaan, tekemään työtä ja jatkamaan lajiaan? Eläimet elävät, nauttivat ravintoa, jatkavat sukuaan ja nukkuvat. Ihminen tehtiin korkeampaa tarkoitusta varten. Hänelle annettiin käsityskyky, äly. Kuitenkin näyttää toisinaan siltä, että jotkut ihmiset eivät menettele yhtä hyvin kuin eläimet. Muinaisen Israelin kansan historiassa oli aika, jolloin Jumala sanoi suorat sanat ihmisistä lausuen: ”Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä. . . . He ovat hyljänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa, he ovat kääntyneet pois.” (Jes. 1:2–4) Tosiaan, ihminen kutsuu koiraansa, ja koira noudattaa kutsua, mutta kuinka monet ihmiset noudattavat Jumalan sanaa? Tuon muinaisen kansan ihmiset eivät muistaneet velvoitustaan Häntä kohtaan, joka loi heidät. He eivät ymmärtäneet totella Jumalaa. Kuka tahtoisi nykyään, että Luoja pitäisi häntä tolkuttomampana kuin härkää tai aasia?

JUMALAN JA IHMISEN VÄLINEN SUHDE

7. Miten Raamattu kuvailee Jumalan ja ihmisen välisen suhteen?

⁷ Mikä oli ja yhä on ihmisen ja hänen Jumalansa välinen oikea suhde? Raamattu valaisee sitä seuraavalla tavalla: ”Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului: ’Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani’. Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. Silloin tuli minulle tämä Herran sana: ’Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.’” (Jer. 18:1–6) ”Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ’Miksi minusta tällaisen teit?’ Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?” (Room. 9:20, 21) Jokaisen ihmisen sydämen pitäisi olla täynnä kiitollisuutta Jumalaa kohtaan elossa olostaan.

8. Miksi ihmisen on järkevää kuunnella Jumalan ohjeita?

⁸ Jumalalla ei ollut oikeus ainoastaan luoda ihmistä sellaiseksi kuin hän halusi, vaan Jumalalla oli Luojana myös täydellinen oikeus määrätä ihmisen toiminnoille säännöt, jotka koituvat ihmisen hyväksi. Kukaan ei kiistä keksijän tai rakentajan oikeutta määrätä käyttöohjeet sille, mitä hän on tehnyt. Jos jokin yhtiö valmistaa lentokoneita, niin eikö se varaa käyttö- ja huolto-ohjeita, joita lentokoneen omistajan täytyy noudattaa huolellisesti lentokoneen turvallisuuden ja tyydyttävän toiminnan vuoksi? Kuka tahtoisi sanoa, ettei yhtiö tiedä mitä tekee julkaistessaan käyttöohjeet? Ihminen ei kuitenkaan halua järkevästi kiinnittää huomiota ihmisen Tekijän ihmisen hyväksi varaamiin ohjeisiin. Aadam oli ensimmäinen ihminen, täydellinen ihminen, ja hänetkin viekoiteltiin menettelemään vastoin ihmiselle annettuja sääntöjä, ja koska hän ei ottanut huomioon Tekijän ohjeita, niin se johti hänen rappeutumiseensa ja kuolemaansa. Tähän päivään asti suurin osa ihmisistä on jättänyt noudattamatta ihmisen Tekijän antamia ohjeita. Se, mitä Jumala esitti Sanassaan ihmiselle, oli ihmisen hyväksi sekä ruumiillisesti että henkisesti. Ruumiin väärinkäytöt ja Jumalan jättäminen huomioon ottamatta ovat johtaneet ihmisen lisääntyvään kärsimykseen, sairauteen ja onnettomuuteen. Se, ettei kuljeta Jumalan tietä, selittää osaksi, miksi ihmisperheessä on nykyään niin paljon henkisiä ja tunnehäiriöitä. – 1. Moos. 2:16, 17; 3:17–19.

9, 10. a) Mitä Jumala haluaa nähdä ihmiskunnan tekevän vastoin sitä, mitä Aadam ja Eeva tekivät? b) Mikä velvollisuus on?

⁹ Jumala näki hyväksi tehdä ihmisen täydelliseksi, mutta antoi hänelle vapaan valintavallan. Voimakkain Jumalan ihmiseen panema luonnollinen vietti on palvontahalu. Ihmisen velvollisuus on aina haluta miellyttää ja palvoa Luojaansa ja elää Jumalan asettamien sääntöjen mukaan. Aadam ja Eeva luulivat tietävänsä paremmin kuin Luoja, mikä oli heille hyväksi, ja niin he tekivät syntiä. Siten tuli kuolema ihmiskunnalle. Vaikka tämä on hyvin tunnettua, niin suurin osa ihmiskunnasta on silti tottelematon Jumalan ihmisen hyväksi antamille säännöille.

¹⁰ Mitä Jumala odotti näkevänsä Aadamissa ja Eevassa? Mitä hän odottaa koko ihmiskunnalta? Jumala ei ole jättänyt ihmistä epätietoisuuteen, sillä hän on sanonut: ”Minä, Jehova, sinun Jumalasi, olen yksinomaista antaumusta vaativa Jumala.” (2. Moos. 20:5, Um) Jehova antoi ihmiselle älyn ja ajatuskyvyn ja odottaa ihmisen käyttävän oikein näitä lahjoja. Selvä ajattelu ja viisaus johtaa ihmisen antautumaan vapaaehtoisesti Jehova Jumalan, Luojansa, palvontaan ja palvelukseen, koska hän tietää sen oikeaksi. Jehova Jumalan yksinomainen palvonta on jokaisen ihmisen velvollisuus Tekijäänsä kohtaan. Velvollisuus on ylempää kohtaan osoitettavaa käytöstä ja sisältää kunnioitusta ja tottelevaisuutta. Käyttäytymisperiaatteitten tutkiminen osoittaa, että käyttäytymistapa on velvollisuus, jos kieltäytyminen siitä on pahe. Ihmisen moraalinen velvollisuus on palvella Jumalaa, joten kysymyksessä on hänen omatuntonsa. Me kuulemme ihmisten auliisti puhuvan isän tai lasten velvollisuudesta perhesuhteissa ja palvelijain, lääkäreitten tai ministereitten velvollisuudesta, mutta eikö ensinnä pitäisi ottaa huomioon ihmisen velvollisuus Jumalaa kohtaan?

USKOA VAADITAAN

11. a) Millaista palvontaa Jumala haluaa? b) Kenellä on todella uskoa?

¹¹ Jumala odottaa maan päällä olevien ihmisluomustensa toimivan älykkäästi, palvovan häntä uskossa käyttämättä kuvia välikappaleinaan. Luomakunta todistaa hänen olemassaolonsa. Jumala on sitä paitsi varannut kirjoitetun oppaan, Raamatun, joka antaa riittävän tiedon Jumalasta. Kuvien käyttö osoittaa Room. 1:18–23:n mukaan ihmisen olevan turhistunut [tyhjänpäiväinen, Um] ja ymmärtämätön. Yhdistämällä luomakunnan ja Raamatun tutkimisesta saadut tiedot ihminen hankkii uskoa, ja Jumala odottaa ihmiseltä uskoon perustuvaa palvontaa. ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” (Hepr. 11:6) Mutta miten ihminen voi tietää omaavansa uskon, mikä miellyttää hänen Luojaansa? Usko ei ole kätkössä oleva ominaisuus, jolla ei olisi mitään ilmauksia. Ihminen voi aivan helposti arvioida uskonsa voiman tutkimalla, mitä hän tekee Jumalan asioitten suhteen. Tekeekö hän Jumalan tahdon sellaisena, kuin se on opetettu Jumalan kirjoitetussa sanassa? Tarkastellessaan Aabrahamin ja Raahabin suorittamia tekoja Jaak. 2:14, 24, 26 sanoo näin: ”Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.”

12, 13. a) Miten Raamattu tekee yhteenvedon ihmisen velvollisuuksista Jumalaa kohtaan? b) Miten tämän tekeminen on ihmisille mahdollista?

¹² Jehova Jumala ei jätä mitään epäilystä siitä, mitä hän haluaa nähdä ihmisluomustensa tekevän. Se voidaan ymmärtää lukemalla muutamia kohtia Raamatusta: ”Mitä Herra, sinun Jumalasi, sinulta muuta vaatii, kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, että aina vaellat hänen teitänsä ja rakastat häntä, ja että palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, noudattaen Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä sinulle tänä päivänä annan, että menestyisit.” ”Rakasta siis Herraa, sinun Jumalaasi, ja noudata alati hänen määräyksiänsä, säädöksiänsä, oikeuksiansa ja käskyjänsä.” (5. Moos. 10:12, 13; 11:1) ”Noudattakaa vain tarkoin niitä käskyjä ja sitä lakia, jotka Herran palvelija Mooses on teille antanut, rakastakaa Herraa, teidän Jumalaanne, vaeltakaa aina hänen teitänsä, noudattakaa hänen käskyjänsä, riippukaa hänessä kiinni ja palvelkaa häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne.” (Joos. 22:5) ”Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?” (Miika 6:8) ”Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.” – Sananl. 23:26.

¹³ Mutta miten tämän tekeminen on ihmiselle mahdollista? kysynet. Jotta voitaisiin pitää Jumalan käskyt, ne täytyy luonnollisesti tuntea. Tämä edellyttää hänen Sanansa Raamatun huolellista tutkimista. Tieto on uskon perustus. Ihmisen velvollisuus on ilmaista uskoa Jumalaan. Usko auttaa suorittamaan Luojaa miellyttäviä tekoja. Uskon ihmiset ovat menneinä vuosisatoina täyttäneet velvollisuutensa Jumalaa kohtaan, joten me voimme luottaa siihen, että mekin kykenemme tekemään samoin ja antamaan Jumalalle, mitä olemme hänelle velkaa. Huomattava esimerkki sen antamisesta Jumalalle, mikä kuuluu hänelle, havaitaan Jumalan ensimmäisen älyllisen luomuksen elämässä. Kenen? Ei Aadamin, vaan Sanan, joka tuli ihmiseksi maan päälle. (Joh. 1:1; Kol. 1:15; Ilm. 3:14) Jeesus Kristus näytti, miten ihminen voi maksaa Jumalalle sen, minkä hän on Jumalalle velkaa. Ole hyvä ja katso seuraavaa kirjoitusta.