Lukijain kysymyksiä
● Oliko apostoli Paavali yksi kahdestatoista apostolista?
Todisteet ilmaisevat, että vaikka Paavali oli Jeesuksen Kristuksen apostoli, niin Raamattu ei esitä häntä yhtenä ”kahdestatoista apostolista”.
Kreikkalainen sana apóstolos merkitsee ’lähetettyä’. Vinen Expository Dictionary of New Testament Words sanoo kohdassa ”Apostoli”: ”Vaikka Paavali oli nähnyt Herran Jeesuksen, 1. Kor. 9:1; 15:8, niin hän ei ollut ’vaeltanut’ niiden kahdentoista kanssa Hänen maallisen palveluksensa ’kaikkea aikaa’ eikä ollut sen tähden sopiva paikkaan heidän joukossaan Pietarin esittämien välttämättömien ominaisuuksien mukaan, Apt. 1:22. Herra itse taivaaseen kohoamisensa jälkeen valtuutti suoraan Paavalin viemään evankeliumin pakanoille.”
Juudas Iskariot oli yksi Jeesuksen alun perin apostoleiksi valitsemista kahdestatoista. (Matt. 10:2–5; Luuk. 6:13–16) Mutta hänestä tuli varas, sitten petturi, joka petti Jeesuksen ja lopulta tappoi itsensä, joten jäljelle jäi yksitoista uskollista apostolia. – Joh. 12:4–6; 18:1–5.
Kristuksen kuoleman jälkeen, mutta ennen vuoden 33 helluntaita, apostoli Pietari esitti eräässä kristillisessä kokouksessa, että oli tarpeellista korvata Juudas Ps. 109:8:ssa olevien profeetallisten sanojen mukaan: ”Ja he [ilmeisesti läsnä olleet kristityt miehet] asettivat ehdolle kaksi, Joosefin, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, lisänimeltä Justukseksi, ja Mattiaan.” Kokoontuneet kristityt rukoilivat pyytäen Jehovaa osoittamaan sen, joka tulisi tilalle. Sitten ”he heittivät heistä [niistä kahdesta] arpaa, ja arpa lankesi Mattiaalle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon”. – Apt. 1:15–26.
Samoin kuin Jaakobin kaksitoista poikaa olivat luonnollisen Israelin perustukset sen alussa, niin piti esikuvan mukaisesti hengellisen Israelin kahdentoista perustuksenkin (jotka oli rakennettu Pääperustukselle Jeesukselle Kristukselle) olla läsnä kristillisen seurakunnan perustamisen aikaan helluntaina. Kun noin 120 opetuslasta kokoontui erääseen yläsaliin helluntaipäivänä, niin he odottivat tulevansa kastetuiksi pyhässä hengessä, koska Jeesus oli sanonut heille kohotessaan taivaaseen kymmenen päivää aikaisemmin, että siihen oli kuluva vain ”muutamia päiviä”. (Apt. 1:5, 8, Um ) Siellä alkoi kristillinen seurakunta, ja noin 3 000 rakennettiin perustukselle juuri sinä päivänä. Rakennukseenhan ei panna perustusta sen jälkeen, kun sen päällysrakenteen pystyttäminen on alkanut. Ei näytä siis siltä, että Jumala olisi pitänyt avoinna Juudaksen tyhjää sijaa ja odottanut Sauluksen (Paavalin) kääntymystä. Jumala toimi ilmeisesti silloin kokoontuneitten apostolien rukouksen mukaan. Arpa ilmaisi näin ollen Jehovan valinneen Mattiaan. – Sananl. 16:33.
Ilmaisiko Mattias sen jälkeen apostolin ominaisuuksia? Raamatun kertomus osoittaa, että apostoleilla oli muiden lahjojen joukossa voima siirtää hengen ihmelahjoja. (Apt. 8:14–18; 10:44) Jollei Mattias olisi todellisuudessa ollut Jumalan valitsema, niin hänen kyvyttömyytensä tehdä näin olisi ollut ilmeinen kaikille. Mutta Raamattu ei sano mitään siitä, että Mattias olisi ollut puutteellinen tässä suhteessa.
Jonkin aikaa vuoden 33 helluntain jälkeen mutta ennen Paavalin kääntymystä ”ne kaksitoista” ratkaisivat ruoan jakelua koskevan asian asettaen seitsenmiehisen komitean hoitamaan asian. ”Apostolit” suorittivat nimitykset panemalla kätensä niiden seitsemän päälle. Mattias oli epäilemättä yksi ”niistä kahdestatoista”, ”apostoleista”, jotka tämän tekivät. – Apt. 6:1–6.
Paavali kääntyi kristillisyyteen todennäköisesti noin vuonna 34 tai 35. Ylösnoussut Jeesus selitti silloin Paavalille, että hänet lähetettäisiin viemään Jeesuksen nimeä ei-juutalaisille kansoille. Paavalin ei pitänyt olla ainoastaan seurakunnan vaan Herran Jeesuksen Kristuksen ”apostoli [eli ’lähetetty’] kansoille”. (Apt. 9:15; 26:14–18; Gal. 1:15, 16; Room. 1:5; 11:13, Um; 1. Tim. 2:7) Herodes ei surmannut apostoli Jaakobia ennen kuin noin vuonna 44, joten kaikki nuo kaksitoista näyttävät olleen vielä elossa, kun Paavali sai tehtävänsä. (Apt. 12:1, 2) On kuitenkin huomautettava, ettei yhtään apostolia korvattu toisella kuoleman takia; ainoastaan Juudaksen tilalle pantiin toinen hänen uskottomuutensa tähden. Kahdellatoista apostolilla ei ole keitään seuraajia. Mikään ei Raamatussa ilmaise Paavalin syrjäyttäneen Mattiasta tai korvanneen ketään muutakaan apostolia.
Vaikka Paavali tunnusti apostoliutensa ja hänellä oli kaikki Jeesuksen Kristuksen apostolin kyvyt ja ominaisuudet, koska Jehova oli asettanut hänet tähän asemaan kristilliseen ”ruumiiseen”, niin hän ei koskaan lukeutunut niiden kahdentoista joukkoon. (Gal. 1:1; 2:8; 1. Kor. 9:1, 2; 12:27, 28) Päinvastoin, kun Paavali luetteli ne, joille ylösnoussut Kristus ilmestyi, niin hän mainitsi itsensä erikseen ”kaikista apostoleista” ja ”niistä kahdestatoista”. (1. Kor. 15:5, 7, 8) Sanat ”ne kaksitoista” 1. Kor. 15:5:ssä tarkoittavat ennen Mattiaksen valitsemista olleen ajan apostoleita, mutta Apt. 1:21, 22:n mukaan niihin näyttää sisältyneen Mattiaskin, joka oli silloin niiden yhdentoista seurassa.
Me luemme Uuden Jerusalemin, taivaallisen kaupungin – jossa Jehovan ja Jeesuksen Kristuksen nähdään asuvan – kuvauksesta: ”Kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta [peruskiveä, Um], ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.” (Ilm. 21:2, 14) Juuri esitetty todistus saa tekemään sen johtopäätöksen, että yhdessä noista kahdestatoista kivestä oli Mattiaksen eikä Paavalin nimi. Mattias oli apostoli aina siitä lähtien, jolloin perustettiin (helluntaina vuonna 33) Uuden Jerusalemin, Kristuksen ”morsiamen”, muodostavien 144 000:n hengellinen kansa. (2. Kor. 11:2; Ilm. 21:2) Paavali kirjoitti tosin monta henkeytettyä kirjettä, mutta ensimmäinen niistä tuli noin 17 vuotta hengellisen kansan perustamisen jälkeen, aikana, jolloin tuo kansa oli jo kasvanut tuhansia henkiä käsittäväksi.
Todistukset viittaavat näin ollen siihen, ettei Paavali ollut yksi kahdestatoista apostolista, Uuden Jerusalemin toisarvoisesta perustuksesta. Hän oli kuitenkin Kristuksen erikoisapostoli kansoille eli pakanoille, ja hän täytti tämän tehtävän innokkaasti. – 2. Tim. 4:7, 8.