Tosi uskonnon etsiminen palkittiin
JOKA vuosi tulevat monet tuhannet tosi uskonnon vilpittömät etsijät palkituiksi sillä, mitä he löytävät. Heidän joukossaan ovat mm. seuraavat:
✔ Eräässä nuoressa pariskunnassa oli herättänyt kovasti levottomuutta se, mitä nämä nuoret ihmiset kuulivat metodistisaarnaajansa sanovan. Hän hyväksyi avoimesti sellaiset menettelyt kuin avioliittoa edeltävät sukupuolisuhteet ja homoseksuaalisuuden. Hän selitti myös nykyaikaista filosofiaa, joka väheksyi Raamattua. Niin he lakkasivatkin käymästä hänen kirkossaan. Mutta he tunsivat silti tarvetta palvoa Jumalaa. Mitä tehdä?
Eräs heidän todistajaystävänsä puhui heille Jehova Jumalasta ja hänen vanhurskaista periaatteistaan, jotka sisältyvät hänen Sanaansa Raamattuun. Ennen pitkää he kävivät säännöllisesti Jehovan todistajien seurakunnankokouksissa ja kertoivat ystävilleen ja sukulaisilleen, miten he löysivät tosi uskonnon. Pian viisi heidän sukulaistaan tutki myös Raamattua Jehovan kristittyjen todistajien kanssa. Nämä aviopuolisot ovat kovin onnellisia saadessaan olla sellaisten ihmisten parissa, joiden opit ja tavat he ovat havainneet Raamatun mukaisiksi.
✔ Sitten oli harras katolilainen. Tämän naisen pappi sanoi kerran hänelle syyn hänen nuoren veljensä äkilliseen surmaamiseen olleen se, että tämän naisen isä ei ollut käynyt kirkossa kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä sai isän katumaan ja käymään jälleen kirkossa. Mutta kun isä yhdeksän kuukauden kuluttua äkkiä kuoli ja pappi sanoi sen osoittavan, että Jumala tiesi, mitä hän teki, sillä molemmat ’kuolivat Jumalan suosiossa’, niin hän hämmentyi.
Hän kertoo: ”Luokseni tuli eräs todistaja ja antoi minulle tosi lohtua Raamatusta. Mutta minä halusin osoittaa hänelle, että katolinen kirkko oli oikeassa ja hän oli väärässä, ja minä soitin monta kertaa papille ja tein kysymyksiä sen johdosta, mitä minulle oli opetettu katolisessa kirkossa. Joka kerta oli tulos se, että minusta tuntui, että minua oli vuosikausia petetty. Kun jatkoin tutkistelua todistajien kanssa, tulin ymmärtämään Joh. 8:32:n merkityksen: ’Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.’ Nyt olin ensimmäisen kerran todella onnellinen. Antauduin pian Jehovalle, ja minut kastettiin.”
✔ Eräs tosi kristillisyyden vilpitön etsijä oli baptisti. Hän kertoo: ”Olin 20-vuotiaana pianisti kirkkokuoroissa ja pääsin harhakuvitelmistani nähdessäni, että ne, jotka tekivät moraalittomia tekoja, eivät koskaan menettäneet asemaansa. Ajattelin, että jos Jumala hyväksyy tällaiset ihmiset, niin en halunnut häntä enkä hänen Raamattuaan. Kuitenkin soitin milloin tahansa pianoa, kunhan vain kirkko maksoi minulle hyvin. Parinkymmenen vuoden kuluttua aloin ajatella vakavasti luomisen ihmeitä. Huomatessaan haluni ymmärtää Raamattua sisareni kehotti minua tutkimaan Jehovan todistajien kanssa. Se, mitä aloin oppia, oli aivan päinvastaista kuin minulle oli opetettu lapsena. Oli mahdollista elää ikuisesti maan päällä paratiisissa! Pahat eivät palakaan ikuisesti. Jehova ei suvaitse pahuutta. Hän on määrännyt ajan maan puhdistamiselle!
”Nyt en voinut enää soittaa kirkoissa. Vaikka kirkolta saamani palkka oli auttanut minua varaamaan mukavan elämän lapsilleni, niin luovuin tästä nopeasti ja otin paikan ravintolassa, kunnes suotuisampi tilaisuus tarjoutuisi. Edistyin siihen asti, että antauduin ja vertauskuvasin sen kasteella.”
✔ Ja sitten oli harras roomalaiskatolinen mies, joka asui luostarissa. Hänen luettavakseen annettiin hänen siellä ollessaan kirjoja ”pyhimysten” elämästä. Mutta sen sijaan että nämä kirjat olisivat innoittaneet häntä tulemaan pyhimykseksi, ne lannistivat häntä, ja niin hän lähti luostarista. Vähän sen jälkeen hän meni naimisiin. Sitten eräänä päivänä hänen kirkkonsa pappi jakeli kysymyslomakkeita, jotka esittivät yksityiskohtaisesti ehdotettuja muutoksia ja joissa pyydettiin seurakuntalaisia merkitsemään, mitä muutoksia he kannattivat. Hän ja hänen vaimonsa merkitsivät muutamia ja lisäsivät sitten listan alaosaan ”raamatuntutkistelukursseja”. Vähän sen jälkeen he menivät pappinsa luo ja tiedustelivat häneltä henkilökohtaisesti raamatuntutkistelutunnin järjestämistä heidän kirkkoonsa, mutta hän vastasi: ”En luule seurakunnassa olevan riittävästi ihmisiä, joita kiinnostaisi ryhmän muodostaminen.” Niinpä he yrittivät tutkia Raamattua yksikseen.
Kun he alkoivat tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, he pyysivät poistamaan nimensä kirkonkirjoista. Kun sitten muuan nuori pappi sattui eräänä päivänä kohtaamaan heidät ja kysyi heiltä, miksi he eivät tulleet enää kirkkoon, niin he kertoivat hänelle raamatuntutkistelustaan todistajien kanssa. Hän kysyi, voisiko hänkin tulla mukaan, ja hänelle sanottiin, että hän voi. Hän sanoi alussa uskovansa Raamattuun, mutta pian kävi ilmi, ettei hän uskonutkaan. Hän oli tutkistelun aikana sitä vastaan, että kristityn tarvitsisi pysyä erossa maailmasta, ja ilmaisi, ettei hän uskonut persoonallisen Saatanan olemassaoloon. Lasaruksen ylösnousemuksesta pappi väitti, ettei Lasarus ollut todellisuudessa kuollut. Kaikki tällaiset papin huomautukset saivat tämän pariskunnan vain vakuuttumaan enemmän siitä, että he olivat löytäneet tosi uskonnon Jehovan todistajien joukosta. Pian he kävivät kaikissa todistajien kokouksissa.
✔ Eräällä toisellakin katolilaisella oli hiukan samanlainen kokemus: ”Aloin etsiä totuutta, kun rupesin näkemään useita ristiriitaisuuksia kirkossa, kuten esimerkiksi syntyvyydensäännöstelyn suhteen. Kuulin, että muutoksia tapahtuu, mutta en tahtonut pitkään aikaan uskoa sitä, koska en nähnyt niitä omassa kirkossani. Mutta kun kävin toisten seurakuntien jumalanpalveluksissa, niin näin hämmästyksekseni useita muutoksia. Se vaivasi minua niin paljon, että menetin uskoni kirkkoon. Rauhaani järkyttivät mm. liturgiaa, rukousta ja palvontamenoja koskevat seikat. Päivää ennen vuoden 1969 pääsiäistä lähdin katolisesta kirkosta. Muutamia kuukausia myöhemmin olin perheineni Jehovan todistajien kansainvälisessä ’Rauha maassa’ -konventissa.
”Minulta kysyttiin, haluaisinko tutkia Raamattua, ja suostuin. Aluksi olin hidas edistymään ja omaksumaan totuutta. Mutta edistymistä tapahtui, kun valmistauduin seurakunnan kokouksiin sekä omaan raamatuntutkisteluuni. Todistajalla, jonka kanssa tutkin, oli aina vastaukset tai hän pystyi löytämään ne. Tutkittuamme eräänä päivänä luvun ’Suosittuja tapoja jotka eivät miellytä Jumalaa’ Raamatun tutkimisen apuvälineestä Totuus joka johtaa ikuiseen elämään minä heitin menemään kaikki rukousnauhani ja palvontakuvani. Se oli käännekohta Raamatun totuuden hyväksymisessäni. Lähetin eroanomukseni katoliselle kirkolle, ja minut kastettiin todistajaksi.”
Jollet ole vielä käynyt Jehovan todistajien kokouksessa jossakin heidän valtakunnansalissaan, niin miksi et tekisi niin tällä viikolla? Se, mitä näet ja kuulet, saattaa tehdä sinuunkin yhtä suotuisan vaikutuksen. Ja jos haluat ymmärtää Raamattua, niin miksi et pyytäisi jotakuta Jehovan todistajaa tutkimaan Raamattua kanssasi, niin kuin sadattuhannet toiset ovat tehneet? Jos rukoilet Jumalan sanan ymmärtämistä ja sitä, että löytäisit elämän tien, joka on sopusoinnussa tämän Sanan kanssa, niin löydät vastauksen rukoukseesi.