Pimeän tunnelin läpi menneisyyteen!

VALO, jota kannat mukanasi, auttaa sinua näkemään vain lyhyen matkan päähän ja korostaa tunnelissa edessä olevaa pimeyttä. Joka puolella sivullasi ja yläpuolellasi on karkeita kiviseiniä. Vesi ulottuu polviisi asti, joten sinun täytyy liikkua varovasti. Kuulostaako tämä pelottavalta – vai viehättävältä?

Tällaisen matkan tämän pimeän tunnelin läpi Jerusalemissa, muinaisen Daavidin kaupungin alla, pitäisi täysin aiheellisesti viehättää sinua. Kuinka niin? Koska tämän virran läpi kahlaaminen olisi kahlaamista osassa historiaa, joka huomattavalla tavalla vahvistaa Raamatun kertomuksen.

Tätä pitkää kalliotunnelia kutsutaan yleisesti Hiskian tunneliksi tai Siloamin tunneliksi. (2. Kun. 20:20) Matkalla sen läpi huomaat todennäköisesti tennistossujen ja sortsien olevan käytännöllinen asu. Kulkiessasi taskulamppu kädessä voisit vajaassa tunnissa vahvistaa todeksi lähes kolmetuhatta vuotta sitten Raamattuun kirjoitetun kertomuksen. Mutta ennen kuin lähdet matkaan, joko todella kahlaamaan virtaavaan veteen tai ”nojatuolimatkalle”, tarkastele lyhyesti tämän vaikuttavan tunnelin menneisyyttä.

Kun Hiskiasta tuli Juudan kuningas vuonna 745 eaa., voimakas Assyrian valtakunta sorti Israelin ja Juudan kansaa. Vuoteen 740 mennessä eaa. assyrialaiset joukot olivat valloittaneet ja autioittaneet Israelin pohjoisen valtakunnan ja alkoivat hyökätä Juudaan. Raa’at assyrialaiset kukistivat linnoitetun kaupungin toisensa jälkeen. (2. Kun. 18:9–11, 13) Sitten tuli Jerusalemin vuoro. Kuinka kaupunki voisi selviytyä Raamatun historian toisen maailmanvallan voittamattomista armeijoista?

Assyrian kuningas Sanherib lähetti Rabsake-nimisen korkean virkailijan pelottelemaan israelilaisia. Huutamalla hepreaksi muureilla olleelle väelle Rabsake yritti tuhota juutalaisten moraalin ja heidän taisteluhalunsa. Kun ottaa huomioon Lähi-idän lämpimän ilmanalan, voi kuvitella, miten pelottavalta vaikutti hänen uhkauksensa, että juutalaiset ’kuolisivat nälkään ja janoon’. (2. Aikak. 32:11) Mutta oliko todella kysymys ’antautumisesta tai kuolemisesta janoon’?

Ei, koska kuningas Hiskia oli aikaisemmin pannut miehensä ’tukkimaan vesilähteet, jotka olivat kaupungin ulkopuolella’. (2. Aikak. 32:2–4) Näin ollen piirittävien assyrialaisten olisi työlästä saada tarpeeksi vettä itselleen. Mitä mahdollisuutta sitten juutalaisilla oli saada vettä, kun Hiskia ja hänen väkensä olivat ”kuin lintu häkissä”, kuten Sanherib kerskui? Juutalaiset tiesivät, että kaupungin itärinteellä sijaitsevassa Giihonin lähteessä oli runsaasti vettä. Tämä lähde ’tukittiin’ eli kätkettiin niin, että assyrialaiset eivät tietäisi siitä. Silti Giihon oli Jerusalemin muurien ulkopuolella. Miten se sitten voi pitää juutalaiset elossa?

Raamattu kertoo sen meille. Se sanoo, että Hiskia ”tukki Giihonin veden yläjuoksun ja johti veden alas, länteenpäin, Daavidin kaupunkiin”. (2. Aikak. 32:30; 2. Kun. 20:20) Miten hän teki sen? Hakkauttamalla vesitunnelin kallioperään. Tunneli on yhä siellä. Asiantuntijat pitävät sitä ”yhtenä vanhan ajan insinööritaidon suurena urotekona”. Ja jos menet käymään siellä, voit kahlata sen läpi.

Vaikuttaa siltä, että Giihonin lähde (jota nykyään joskus sanotaan Neitsyen tai Marian lähteeksi) Kidroninlaakson alarinteellä oli luolassa. Niinpä kaupungin muinaiset jebusilaisasukkaat louhivat kalliota luolan takaa ja tekivät kuilun alas lähellä olevan muurin sisäpuolelta. Täten he voivat saada vettä laskemalla sangon alas vesitunneliin. Daavidin miehet ovat hyvin voineet päästä kaupunkiin tämän kuilun kautta. (2. Sam. 5:8) Mutta Hiskian aikana kaupungissa oli paljon enemmän asukkaita. Siksi hän ryhtyi louhituttamaan pitkää tunnelia, joka johtaisi runsaasti vettä kaupungin länsipuolella muurien suojassa olevaan (Siloamin) lammikkoon. (Katso pientä karttaa.)

Mikä työ siinä olikaan! Yksi työntekijäryhmä lähti kaivamaan etelästä, Siloamin lammikolta, toinen ryhmä tuli pohjoisesta, Giihonilta. Ajattele, mikä työ oli louhia – silloin käytettävin työkaluin, ei paineilmaporilla tai nykyaikaisilla räjähdysaineilla – kiinteään kallioon tunneli, joka oli keskimäärin 1,8 metriä korkea ja noin 60 senttimetriä leveä. Mutta vielä hämmästyttävämpi on sen pituus, 533 metriä. Kuvittele, yli puoli kilometriä kiinteän kallion läpi!

Niin ahtaassa tilassa voi vain yksi mies kerrallaan hakata tunneliaukkoa. Niinpä vaikka työryhmät olisivat työskennelleet ’kellon ympäri’, kesti todennäköisesti 6–8 kuukautta, ennen kuin työryhmät kohtasivat toisensa. Vaikka et voikaan puhua noiden antaumuksellisten työntekijöiden kanssa kuullaksesi heidän vaikutelmiaan työstä, voit saada siitä jonkinlaisen käsityksen. Kuinka niin?

Vuonna 1880 leikki eräs poika lähellä tunnelin Siloamin lammikon puoleista suuta ja putosi veteen. Kun hän nousi pystyyn, hän huomasi seinällä kirjoituksen. Se oli kaiverrettu muinaishepreaksi, ja se on verrattoman arvokas näyte sen ajan heprealaisesta kirjoitustyylistä, jota profeetta Jesaja itse on saattanut käyttää. Piirtokirjoitukselle valmistettua tilaa ei ollut käytetty kokonaan, mutta kirjoitetut kuusi riviä kuuluvat osittain:

”. . .[kun] tunneli puhkaistiin. Puhkaisu tapahtui näin: Kun [miehet] vielä [työskentelivät] hakuin edeten toisiaan kohti, ja kun puhkaistavaa seinämää oli jäljellä vielä kolme kyynärää, [kuului läpi] kun miehet huhuilivat toisilleen, sillä kalliossa oli (ylimääräistä hakattavaa) oikealla [ja vasemmalla.] Kun tunneli puhkaistiin, louhijat hakkasivat toisiaan kohti, hakku hakkua vastaan. Niin vesi saatiin virtaamaan säiliöaltaaseen 1 200 kyynärän matka, ja kallion korkeus louhijain pään yläpuolella oli sata kyynärää.” – Palva, Raamatun tietosanasto, s. 24.

Kuvittelehan itse olevasi yksi noista työntekijöistä pakkaamassa syvällä kallion sisällä pitkää, pimeää tunnelia. Mistä tietäisit, mihin suuntaan edetä? Oikealle? Vasemmalle? Ylöspäin? Vai alaspäin? Ja kuitenkin monien satojen metrien päässä työntekijät kohtasivat toisensa – mikä saavutus!

Lähdehän mukaan katsomaan, millainen tunneli on, ja seuraa edellisellä sivulla olevaa piirrosta. Laskeuduttuasi portaita alas Giihonille (kohta 1) näet itse lähteen (kohta 2). Sitten kuljet jebusilaisten kaivaman tunnelinosan läpi (kohta 3). Jos tarkastelet seiniä huolellisesti, huomaat, että seinien yläosa ja katto ilmaisevat parempaa ammattitaitoa. Ilmeisesti Hiskian työntekijät parantelivat tätä osaa ja tekivät parempaa työtä kuin varhaisemmat jebusilaiset.

Pian käännymme jyrkästi vasemmalle (kohta 4), mistä Hiskian tunneli alkaa. Eteenpäin kulkeminen on melko helppoa. Sinun ei tarvitse nyt ryömiä ahtaassa käytävässä, jossa olisi vain kymmenisen senttiä ilmatilaa veden yläpuolella, niin kuin 1800-luvun arkeologien täytyi tehdä tutkiessaan tunnelia. Paksu mutakerros, jonka päällä heidän täytyi ryömiä, on nyt poistettu. Sinä voit siis kahlata suorassa kävellen, vaikka joissakin paikoissa täytyy hieman kumartua. Mutta kahlata sinä saat, koska soliseva vesi voi ulottua polviisi tai jopa vyötäisillesi asti, sillä sen syvyys vaihtelee eri aikoina päivästä ja eri vuodenaikoina.

Kulkiessasi eteenpäin huomaat, että sinä et kulje suoraa käytävää. Kukaan ei nykyään tarkoin tiedä, miksi tunneli tehtiin S:n muotoiseksi sen sijaan että siitä olisi tehty lyhyempi ja suora, mutta niin vain on. Kuljettuamme polveilevaa tunnelia tulemme kohtaan 5. Miksi jyrkkä suunnan muutos? Ilmeisesti tässä kohdassa, jossa tunnelin päät olivat noin 30 metrin päässä toisistaan, pohjoisesta tulleet työntekijät ensi kerran kuulivat etelänpuoleisen työryhmän hakuniskujen äänet. Ja etelästä päin tulleet kuulivat heikon iskujen äänen, kun he olivat kohdassa 12. Tämän voi havaita tunnelista. Molemmat työryhmät muuttivat monta kertaa suuntaa. Kuvittele, miten jännitys kohosi, kun miehet havaitsivat lähestyvänsä toisiaan. Joskus väärät kaiut saattoivat aiheuttaa tunnelin louhimisen tiettyyn suuntaan. Mutta mahdollisesti sitten joku heprealainen insinööri havaitsi erehdyksen ja oikaisi työntekijöiden suunnan. Vaikuttaa siltä, että koilliseen Giihonia kohti pyrkivällä työryhmällä oli suurempia vaikeuksia, sillä he tekivät kolme väärää aloitusta, jotka täytyi hylätä (kohdat 11, 10, 9).

Kuvitellessasi tilannetta mielessäsi voit nähdä työntekijän tunnelin aukossa hakkaamassa himmeässä valaistuksessa. Kuullessaan louhintaiskuja toisesta tunnelista hän on jännittynyt ja innoissaan eikä välitä nyt savusta ja huonosta ilmasta. Hänen takanaan saattaa kyyristellä insinööri soihtu kädessään ja sanoa silloin tällöin: ”Enemmän vasemmalle”, tai: ”Siihen suuntaan, kohti ääntä.”

Työntekijät tulevat lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaan. Työn heikompi laatu seinissä kertoo työntekijöiden jännityksestä ja kärsimättömyydestä. He eivät välitä niin paljon työn laadusta kuin tunnelin alkupäässä.

Kun saavut kohtaan 6, seisot suunnilleen siinä paikassa, missä pohjoinen työryhmä oli, ”kun miehet huhuilivat toisilleen”, kuten Siloamin piirtokirjoitus kertoo. Innostavia huutoja varmaan vaihdettiin, ja silloin työntekijät kävivät kallion kimppuun uusiutunein voimin. Tunnelin päät olivat nyt vain kolmen kyynärän, noin 1,5 metrin, päässä toisistaan. Katsohan, miten seinät tekevät lieviä polvekkeita siinä kohdassa, missä miehet kävivät kilvan kohti toisiaan. Lattiastakin ilmenee jännityksen kohoaminen, sillä kohdista 6 ja 8 lattia alkaa nousta, koska työntekijät eivät hakanneet yhtä syvään kuin aikaisemmin.

Äänet käyvät kovemmiksi ja kovemmiksi. Sitten vihdoin, kohdassa 7, hakun kärki puhkaisee reiän. Valoa ja kasvot! Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kun ottaa huomioon siihen aikaan käytössä olleet työvälineet, nämä kaksi tunnelia osuivat yhteen ja muodostivat elämää ylläpitävän käytävän syvälle Daavidin kaupungin alle. Tarkan kohtaamispaikan voi saada selville tarkastelemalla louhimisessa tapahtuneita suunnanmuutoksia. Ja noin kuuden metrin päähän Siloamin puoleisesta tunnelin suusta hakattu piirtokirjoitus muistuttaa tästä uroteosta (kohta 13). Alkuperäistä kallioon hakattua piirtokirjoitusta säilytetään nykyään eräässä Istanbulin museossa. Mutta siitä on nähtävissä kipsijäljennös Israelin museossa Jerusalemissa.

Jotta kylmä vesi olisi virrannut Giihonista Siloamin lammikkoon, tunnelin tekijöiden täytyi korjailla tunnelin lattiatasoa Siloamin lammikon puoleisessa päässä. Voit huomata sen, sillä tunneli on siellä korkeampi kuin muissa osissa. Mutta kun se oli tehty, vesi voi virrata tasaisesti, sillä lasku tunnelin päästä päähän on noin kaksi metriä. Kirja The City of David (Daavidin kaupunki) sanoo ”täydellistä vähittäistä alaspäin viettävää kaltevuutta Giihonin lähteestä Siloamin lammikkoon” ”yhdeksi vanhan ajan teknologian ihmeeksi”.

Päättäessäsi matkasi Siloamin lammikolle, missä naiset pesevät pyykkiään nyt hieman suolapitoisemmassa vedessä, voit miettiä juuri kokemaasi matkaan liittyvää historiaa. Vaikka Raamatun maininta Hiskian tunnelista on merkitty muistiin tuhansia vuosia sitten, sinä voit nykyään todistaa tämän muistiinmerkinnän historiallisen paikkansapitävyyden. Tunneli, jonka läpi Jerusalemissa kävijät voivat kahlata, todistaa Hiskian ja Jerusalemissa olleiden juutalaisten kaukokatseisuudesta ja ahkeruudesta, kun heidän edessään oli Assyrian uhka.

Mutta vaikka tämä tunneli kaivettiin riittävän veden varaamiseksi vihollisen pitkän piirityksen aikana, kuningas Hiskia ei pannut luottamustaan sellaisiin puolustusvalmisteluihin. Hiskia luotti viime kädessä Jehovan suojelevan ja ylläpitävän palvojiaan. Profeetta Jesajan vahvistamana kuningas Hiskia sanoi kansalle: ”Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssansa; sillä se, joka on meidän kanssamme, on suurempi kuin se, joka on hänen kanssansa. Hänen kanssansa on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme, meitä auttamassa ja meidän sotiamme sotimassa.” – 2. Aikak. 32:7, 8.

Ja niin Hän teki. Kun kaupungissa olevat juutalaiset saivat vettä, joka virtasi Giihonilta tunnelin kautta, assyrialaiset olivat leiriytyneinä jonkin matkan päässä muureista. Sitten yhtenä yönä Jehovan enkeli surmasi 185 000 assyrialaista, ”kaikki sotaurhot, ruhtinaat ja päälliköt Assurin kuninkaan leirissä”. (2. Aikak. 32:21; 2. Kun. 19:35) Kahlaamisen Hiskian tunnelin läpi pitäisi siis tuoda mieleen enemmän kuin vain tämän teknisen aikaansaannoksen historia. Sen pitäisi painaa voimakkaasti mieleesi se ja saada sydämesi vakuuttuneeksi siitä, että Jehova on aktiivisesti kiinnostunut niiden tukemisesta, jotka ovat omistautuneet hänelle.

[Kartta s. 29]

(Ks. painettu julkaisu)

Paikka johon temppeli myöhemmin rakennettiin

DAAVIDIN KAUPUNKI

Tyropoioninlaakso

Giihon

Kidroninlaakso

Siloam

Muuri

[Kartta s. 29]

(Ks. painettu julkaisu)

HISKIAN TUNNELI

Giihon 1 2 3 4

5 6 7 8 9 10 11 12

Siloam 13