Syvempää näkemystä uutisiin

Teloituksen ironiaa

● Lukuisat ryhmät taistelivat voimakkaasti ensimmäistä amerikkalaisen rikollisen teloitusta vastaan kymmeneen vuoteen, vaikka tuomittu itse vaati sitä. Yksi ryhmä selitti: ”Olemme pahoillamme, mutta emme antaisi teidän tehdä meistä tappajia.” Mutta tuomittu, Gary Gilmore, väitti, että heillä oli jo verta käsissään. Hän kirjoitti eräälle ryhmän edustajalle, että samat henkilöt, jotka vastustavat kuolemanrangaistusta, usein hyväksyvät ”abortin, joka on todellisuudessa teloitusta; te kaikki puolustatte sitä”. Niinpä hän kysyi: ”Missä ovat teidän oikeat tuomionne?”

Tuomittu murhaajakin voi siis nähdä moraalisen ristiriitaisuuden. Porun pitäminen muutaman syyllisen tappajan teloittamisesta, vaikka puolustetaan miljoonien viattomien lasten teurastamista abortilla, on totisesti epäjohdonmukaista! Sellaiset kuolemanrangaistuksen vastustajat näyttävät kannattavan ajatusta, jonka mukaan sitä, ansaitseeko elämä suojeluksen, ei tule ratkaista sen perusteella, tapahtuuko oikeus, vaan ainoastaan sen perusteella, onko elämä kohdun sisä- vai ulkopuolella.

Eivätkö ne, jotka tuomitsevat vääräksi Jumalan hyväksymän rangaistuksen murhasta, vaikka suvaitsevat laillistettua murhaa abortin välityksellä, menettele aivan samoin kuin omavanhurskaat uskonnolliset johtajat, joista Jeesus sanoi: ”Te . . . siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin”? – Matt. 23:24; 1. Moos. 9:6.

Leppeän vastauksen arvo

● ”Yhtäkkiä, odottamatta, edessäsi on ihminen, joka uhkailee tai herjaa sinua kadulla tai jopa omassa kodissasi.” Näin alkoi eräs kirjoitus Yhdysvaltain Clevelandissa ilmestyvässä ”Press”-lehdessä. Tällaiset siellä viime aikoina tapahtuneet yhteenotot, jotka ovat johtaneet murheellisiin kuolemantapauksiin, ovat herättäneet kysymyksen: Miten ihmistä on paras kohdella sellaisissa vaarallisissa tilanteissa?

Monet miehet saattavat ajatella, että se asettaa haasteen heidän miehuudelleen ja että heidän täytyy vastata ruumiillisella voimalla, mainitsi eräs clevelandilainen psykiatri, jolta kysyttiin neuvoa. ”Jotkut saattavat ajatella, että on ihailtavaa olla sankari”, hän sanoi, ”mutta tarkemmin ajatellen siinä ei ole paljon järkeä. Minä olisin yleensä hyvin kohtelias ihmiselle, joka on hyvin vihamielinen.”

Kirjoitus mainitsee, että Clevelandin poliisikoulun rehtori neuvoo ”välttämään yhteenottoa – keksimään sellaisen keinon, joka ei merkitse häiriintyneen ihmisen vastustamista”.

Tähän menettelytapaan sisältyvä viisaus mahdollisesti vaarallisia ihmisiä kohdeltaessa oli saatavissa jo satoja vuosia sitten, kauan ennen nykyajan psykiatrien ja poliisien kokemusta. ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun”, sanoo Raamatun sananlasku (15:1), ”mutta loukkaava sana nostaa vihan.” – Vrt. Sananl. 23:9.

Kristillinen näkemys

● Lontoossa ilmestyvän ”The Times”-lehden mukaan Englannin kirkon oppikomission jokin aika sitten esittämä lausunto kuuluu: ”Raamatun sanominen ’Jumalan sanaksi’ tai ’Jumalan sanaksi ihmisten sanoina’ on aivan yhtä paljon uskon asia kuin jonkin historiallisen tapahtuman sanominen ’Jumalan teoksi’. Se ei ole väite, joka voidaan todistaa. Monet kristityt haluavat säilyttää tämän kielenkäytön puhuessaan Raamatusta; toisille se ei käy helposti.”

Sen tähden, ”The Times” sanoo, ”Englannin kirkon jäseniltä ei odoteta, . . . että he henkilökohtaisesti hyväksyisivät täysin kaikki Raamatun lausunnot” komission ilmoituksen mukaan. Pinnalta katsoen saattaa näyttää siltä, että kirkon oppikomissio on pelkästään suvaitsevainen ja että kristityiltä ei vaadita Raamatun hyväksymistä täysin Jumalan henkeytetyksi sanaksi.

Jeesus Kristus kuitenkin lainasi maan päällä ollessaan toistuvasti niitä Raamatun kirjoituksia, jotka oli jo kirjoitettu. Jeesus ei varmaankaan jättänyt pois yhtäkään näistä kirjoituksista, kun hän sanoi: ”Sinun sanasi on totuus.” – Joh. 17:17.

Kristitty apostoli Paavali selitti: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä.” (2. Tim. 3:16, 17) Lisäksi hän sanoi Tessalonikan kristityille: ”Sen vuoksi me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta, että kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, te otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan niin kuin se todella on, Jumalan sanana.” – 1. Tess. 2:13.