”Kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!”

”KUINKA hyvä onkaan sana aikanansa!” huudahti erään Raamatun sananlaskun viisas kirjoittaja. (Sananl. 15:23) Ja kuinka hyvin se pitääkään paikkansa!

Eräässä Itä-Euroopan maassa kaksi Jehovan todistajaa käveli eräänä päivänä puistossa ja ryhtyi juttelemaan nuoren miehen kanssa, joka kuljeskeli siellä lapsi mukanaan. Tämä johti siihen, että mies sai kutsun toisen todistajan asuntoon. Siellä miehelle ja hänen vaimolleen kerrottiin Raamatun sanomaa. Lopulta tämä pariskunta ja miehen äiti omaksuivat Jumalan sanan totuuden.

On kiinnostavaa, että juuri sinä päivänä kun nuori mies ensi kerran tapasi nämä kaksi todistajaa, hän oli pistäytynyt puistossa olevaan kappeliin ja rukoillut: ’Jumala, jos olet olemassa, niin suo minun saada tietoa sinusta.’ Kolme vuotta mies oli käynyt kävelyllä tuossa puistossa. Mutta juuri sinä päivänä hän tapasi kaksi Jehovan todistajaa. Miten erinomaista olikaan, että he halusivat levittää ”hyvää uutista”! Nuori mies piti tätä Jumalan vastauksena rukoukseensa.