Mikä auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä
1. Mikä edellä käsitelty raamatullinen tieto voi auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä?
MIKÄ auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä? Varmaankin kaiken sen, mitä edellisessä kirjoituksessa on mainittu siitä aiheutuvista huonoista hedelmistä, ettei halua käyttäytyä vähäisempänä, pitäisi olla meille varoittavana esimerkkinä, jotta käyttäytyisimme vähäisempinä. Emmehän me toki halua luovuttaa elämän tavoittelussa. Toisaalta kaikkien hyvien raamatullisten esimerkkien niistä, jotka käyttäytyivät vähäisempinä, ja heidän saamastaan palkasta pitäisi kannustaa meitä jäljittelemään heitä.
2, 3. a) Miten hyvä suhde Jehovaan voi auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä? b) Miksi nöyryys voi auttaa meitä?
2 Vaikka emme ehkä kaikki ole tulleet ajatelleeksi sitä, niin parhaimpia apukeinoja tässä on hyvän suhteen saaminen Jehova Jumalaan, täysi luottamus häneen. Häneen luottaessamme emme ole asiattomasti huolissamme siitä, että olemme puutteellisia, että meitä väheksytään tai että meidät laiminlyödään. Sen sijaan me haluamme ’turvata Jehovaan kaikesta sydämestämme emmekä nojaudu omaan ymmärrykseemme. Jos tunnemme hänet kaikilla teillämme, niin hän tasoittaa polkumme.’ (Sananl. 3:5, 6) Voimme silloin luottaa myös siihen, että hän panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan meidän hyväksemme. – Room. 8:28.
3 Vähäisempänä käyttäytyminen vaatii myös nöyryyttä. Ja miksi meidän ei pitäisi haluta olla nöyriä? Meille sanotaan: ”Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.” Ylpeä menettely on koituva ihmiselle häviöksi: ”Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.” Lisäksi ylpeys saa Jumalan vastustamaan meitä, kuten luemme: ”Jumala vastustaa kopeita, mutta nöyrille hän antaa ansaitsemattoman hyvyyden.” Apostoli Pietari esittää saman ajatuksen kuin opetuslapsi Jaakob ja sanoo: ”Vyöttäytykää kaikki mielen vaatimattomuuteen toisianne kohtaan.” Meidän pitäisi tosiaankin käyttäytyä vähäisempinä, ”koska Jumala vastustaa kopeita, mutta suo ansaitsematonta hyvyyttä nöyrille”. – Sananl. 16:18, 19; Jaak. 4:6; 1. Piet. 5:5; vrt. Room. 12:16.
JOHTOASEMAN PERIAATE
4, 5. a) Miten se, että ymmärrämme johtoaseman periaatteen, voi auttaa tässä asiassa? b) Miten tätä voidaan hyvin valaista?
4 Toinen apukeino on johtoaseman periaatteen ymmärtäminen. Milloin tahansa on tehtävänä työtä, joka vaatii enemmän kuin yhden ihmisen, tarvitaan sellainen, joka ottaa johdon ja tekee lopulliset ratkaisut, muutoin syntyy sekaannusta, työskentelemistä vastakkaisten tarkoitusten hyväksi. Toisin sanoen tarvitaan järjestö. Monista ihmisistä koostuvaa järjestöä voidaan verrata ihmisruumiiseen. Vaikka ruumiissamme on monia eri jäseniä, niitä kaikkia johtaa yksi pää! Jotkin jäsenet voivat olla huomattavampia ja tärkeämpiä kuin toiset, mutta kuten apostoli selvästi osoittaa, mikään jäsen ei voi sanoa toiselle: ”En tarvitse sinua.” Kaikki ovat tarpeellisia. Eikö meidän tämän mallin mukaisesti pitäisi olla tyytyväisiä, kun meillä on osuus järjestön tarkoituksen toteuttamisessa? – 1. Kor. 12:21.
5 Johtoaseman periaatteen tunnustamisen tärkeyttä voidaan myös hyvin valaista orkesterilla. Suuressa sinfoniaorkesterissa voi olla sata lahjakasta muusikkoa, ja kuitenkin jokaisen heistä on käyttäydyttävä vähäisempänä. Kapellimestarinkin on käyttäydyttävä vähäisempänä, sillä hänellä on velvollisuus tulkita musiikkia siten kuin säveltäjä on tarkoittanut. Ja kaikkien orkesterissa olevien soittajien täytyy ottaa huomioon kapellimestari, koska he ovat häntä vähäisempiä. Lisäksi jokaisessa soitinryhmässä, jossa on enemmän kuin yksi soittaja soittamassa tiettyä instrumenttia, on äänenjohtaja, ja muiden saman soitinryhmän jäsenten täytyy noudattaa mahdollisimman tarkoin hänen tyyliään. Niinpä esimerkiksi ensiviuluilla on konserttimestari. Vain tällaisen järjestelyn avulla voidaan saada aikaan kaunista, harmonista musiikkia. Johtoaseman periaatteen arvostaminen auttaa meitä siis käyttäytymään vähäisempinä.
TERVEMIELISYYDEN HENKI JA JUMALAN PYHÄ HENKI
6, 7. Millä tavoilla tervemielisyyden henki voi auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä?
6 Tervemielisyyden hengen omaaminen auttaa myös meitä tässä asiassa. Apostoli Paavali neuvoo: ”Minulle annetun ansaitsemattoman hyvyyden kautta sanon jokaiselle teidän joukossanne olevalle, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella, vaan ajatella tervemielisesti, niin kuin Jumala on kullekin uskonmäärän jakanut.” (Room. 12:3) Kun suhtaudumme itseemme järkevästi emmekä anna ylpeyden tai itsekkyyden himmentää näkemystämme, voimme löytää paljon syitä käyttäytymiseemme vähäisempinä. Kuinka niin?
7 Jokainen meistä tuntee itsensä paljon paremmin kuin toiset. Meidän tulisi kyetä paljon paremmin kuin toisten näkemään, kuinka vajaaksi me jäämme siitä, millaisia meidän pitäisi olla ja mitä meidän pitäisi tehdä. Paavalikin valitti: ”En tee sitä mitä tahtoisin tehdä, vaan sitä mitä vihaan.” (Room. 7:15, Uusi testamentti nykysuomeksi) Sitä paitsi meillä on kristittyinä velvollisuus olla tuomitsematta toisia liian ankarasti ja sen sijaan katsoa heidän epätäydellisyytensä lieventäväksi asianhaaraksi ja jättää heidät tuomitsematta todisteitten puuttuessa. Mutta epäilemättä me olemme tuskallisen tietoisia omista heikkouksistamme ja siitä, milloin jokin väärä vaikutin on saattanut vaikuttaa meihin. Juuri tämän vuoksi meidän pitäisi olla halukkaita käyttäytymään toisia vähäisempinä. Ei ole epäilystäkään siitä, että tervemielisyyden henki auttaa meitä näissä asioissa. – 2. Tim. 1:7.
8. Mitä apua Jumalan pyhän hengen voiman arvostamisesta voi olla käyttäytymiseemme vähäisempinä?
8 Jumalan pyhän hengen voiman oikea arvostaminen auttaa myös meitä käyttäytymään vähäisempinä. Luonnonlahjoistamme tai saavutuksistamme riippumatta tärkeää Jehovan järjestössä on Jumalan pyhä henki. (Sak. 4:6) Tämä pyhä henki auttoi varhaiskristittyjä olemaan niin tehokkaita palveluksessaan, että heidän vihollisensa valittivat heidän ’saattaneen asutun maan pois tolaltaan’. (Apt. 17:6) Jumalan hengen vaikutuksesta he pystyivät olemaan niin suorapuheisia uskonnollisia vastustajiaan kohdatessaan, vaikka he olivatkin oppimattomia ja tavallisia ihmisiä inhimilliseltä näkökannalta katsottuna. (Apt. 4:13, 29–31) Sen ymmärtäminen, että kaikilla veljillämme on Jumalan pyhää henkeä, auttaa meitä käyttäytymään heitä vähäisempinä, vaikka meillä maailmalliselta näkökannalta katsottuna saattaisikin olla joitakin parempia kykyjä kuin heillä. Tämän pitäisi tehdä meille helpommaksi noudattaa neuvoa: ”Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” – Room. 12:10.
9. Mikä vaikutus Jehovan valtakunnan tärkeyden ymmärtämisellä pitäisi olla meihin?
9 Ymmärrämmekö me Jehova Jumalan valtakunnan tärkeyden? Jos ymmärrämme, niin olemme valmiita asettamaan sen edut ensi sijalle elämässämme. Sellainen menettely myös auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä. Miksi niin voidaan sanoa? Siksi, että jos me ymmärrämme, että Valtakunnan työ, johon me kaikki osallistumme, on tärkeä asia emmekä me itse, niin me emme häiriinny asiattomasti, jos sattuu niin, ettei meille anneta palvelusetua, jonka ehkä olisimme halunneet. Me haluamme suhtautua vakavasti Jumalan työhön, emme itseemme. Loppujen lopuksi seurakunnankokouksissa on vain tietty määrä ohjelmanosia, samoin kierroskonventin ohjelmassa ja piirikonventin ohjelmassa. Siksi jotkut meistä on pakko jättää pois. Jos niin kävisi meidän kohdallamme, niin iloitkaamme niiden veljien kanssa, jotka saavat kyseiset edut, älkäämmekä kadehtiko heitä. Olkoon asenteemme samanlainen kuin psalminkirjoittajalla, joka sanoi: ”Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.” On tosiaan paljon parempi olla vähäisempi Jehovan järjestössä kuin suurempi Saatanan jumalattomassa, tuomitussa järjestössä. – Ps. 84:11.
KÄYTÄNNÖLLISTÄ VIISAUTTA
10. Millaiselta kiusalliselta tilanteelta käyttäytymisemme vähäisempänä voi säästää meidät?
10 Jumalan sanalla Raamatulla on paljon sanottavaa käytännöllisestä viisaudesta. Esimerkiksi se osoittaa, että on viisasta käyttää teräviä työkaluja, jottei tarvitse tarpeettomasti ponnistella. (Saarn. 10:10) Se esittää meille myös käytännöllisiä neuvoja käyttäytymisestä vähäisempinä. Jeesus käsitteli tätä asiaa, kuten voimme lukea Luukkaan 14:8–11:stä: ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu pitkällesi huomattavimmalle paikalle. Ehkä hän on voinut samalla kutsua jonkun sinua kunnianarvoisemman, ja hän, joka kutsui sinut ja hänet, tulee ja sanoo sinulle: ’Anna tälle se paikka.’ Ja silloin sinä lähdet häpeissäsi ottamaan alhaisinta paikkaa. Sen sijaan, kun sinut kutsutaan, mene ja asetu pitkällesi alhaisimpaan paikkaan, jotta kutsujasi tullessaan sanoisi sinulle: ’Ystävä, käy ylemmäksi.’ Silloin sinä saat kunniaa kaikkien vierastovereittesi edessä. Sillä jokainen, joka korottaa itsensä, nöyrrytetään, ja se, joka nöyrryttää itsensä, korotetaan.”
11. a) Miksi käyttäytymisemme vähäisempinä edistää hyviä suhteita toisiin? b) Missä muissa suhteissa tämä asenne auttaa?
11 Voidaan myös hyvin sanoa, että on käytännöllistä viisautta yrittää säilyttää hyvät suhteet toisiin. Vähäisempänä käyttäytyminen on yksi keino tämän halutun tavoitteen saavuttamiseen. Ihmisluonteelle on ominaista olla huolissaan omista eduistaan, ja kun me yritämme kiihkeästi tai liian halukkaasti olla muita parempia, me saamme toiset tuntemaan olonsa epämukavaksi. Mutta kun me käyttäydymme vähäisempinä, emme uhkaa toisten asemaa, emmekä saa heitä tuntemaan itseään epävarmoiksi tai huonommiksi. Emme saata heitä puolustuskannalle. Seuraus on, että he osoittavat meitä kohtaan todennäköisemmin ystävällisyyttä ja kiintymystä. Lisäksi käyttäytymisemme vähäisempinä estää meitä joutumasta liiaksi kilpailuhengen valtaan, jotta olisimme toisia parempia. Se estää meitä luottamasta liiaksi kykyihimme tai mahdollisuuksiimme; se estää meitä yrittämästä enemmän kuin mihin pystymme. Tai, kuten Jeesus paljon paremmin esitti asian, on viisasta laskea kustannukset. Lisäksi käytännöllinen viisaus ehkäisee meitä lupaamasta enemmän kuin voimme suorittaa. – Luuk. 14:28.
12. Mitä hyötyä perhepiirissä voi olla käyttäytymisestämme vähäisempinä?
12 Käytännöllinen viisaus, joka saa meidät käyttäytymään vähäisempinä, soveltuu myös perhepiiriin. Esimerkiksi viisas vaimo tyytyy täydentävään, alistuvaan osaan suhteessaan aviomieheensä, koska hän tietää, että se edistää perheessä rauhaa ja onnellisuutta. Kun vaimo on halukas sellaiseen osaan, niin hän saa osakseen miehensä kiintymyksen ja rakkauden, ja se saa miehen haluamaan tehdä jotakin hänen hyväkseen. Ja mikä voisi tehdä vaimon onnellisemmaksi kuin se, että hänen miehensä suhtautuu häneen niin myönteisesti, että hän jatkuvasti ilmaisee häntä kohtaan arvostusta ja kiintymystä sanoin ja teoin? On myös käytännöllistä viisautta, että mies tunnustaa, missä suhteessa hänen vaimonsa on häntä parempi, ja tyytyy siinä vähäisemmän osaan ja suo vaimolleen sellaisen tunnustuksen johtonsa alaisuudessa. Tällä on samanlainen hyvä vaikutus vaimoon.
EPÄITSEKÄS RAKKAUS SUURIN APU
13, 14. Miten epäitsekäs rakkaus tässä suhteessa auttoi a) Joonatania? b) Jeesusta Kristusta?
13 Auttavatko kiintymys ja epäitsekäs rakkaus meitä käyttäytymään vähäisempinä? Auttavat, nämä ominaisuudet ennen kaikkea auttavat! Meillä on siitä hyvä esimerkki Joonatanissa, kuningas Saulin pojassa. Me luemme, että heti kun Daavid oli surmannut Goljat-jättiläisen, ”kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa”. (1. Sam. 18:1) Ajan mittaan Joonatan alkoi ymmärtää, ettei hän vaan Daavid olisi Jehovan valitsema seuraamaan Saulia kuninkaana Israelissa. Rakkautensa tähden Daavidia kohtaan Joonatan ei kadehtinut häntä, vaan sanoi: ”Älä pelkää; sillä minun isäni Saulin käsi ei ole tapaava sinua, vaan sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan lähinnä sinua.” – 1. Sam. 23:17.
14 Mikä hyvä esimerkki meillä onkaan myös Jeesuksessa Kristuksessa! Jeesus sanoi: ”Rakastan Isää.” Tämän rakkauden tähden Jeesus ei milloinkaan ajatellut olevansa Isänsä vertainen, vaan ymmärsi aina, että Jehova Jumala oli hänen päänsä. (Joh. 14:31; 1. Kor. 11:3; Fil. 2:6) Edelleen, koska Kristus rakasti niin paljon voideltuja seuraajiaan, hän oli halukas kuolemaan heidän puolestaan. (Ef. 5:25) Jeesuksen nöyryydestä ja rakkaudesta antaman esimerkin pitäisi totisesti auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä.
15. Minkä hyvän esimerkin apostoli Paavali antoi vähäisempänä käyttäytymisestä?
15 Olemme aikaisemmin todenneet, että apostoli Paavali käyttäytyi toisia kristittyjä vähäisempänä. Miksi? Koska hän rakasti niin paljon heitä. Niinpä hän kirjoittaessaan Roomassa oleville kristityille tovereilleen odotti iloiten paitsi vahvistavansa heidän uskoaan myös sitä, että he vahvistivat hänen uskoaan keskinäisen rohkaisun välityksellä. (Room. 1:8–12) Samanlainen todistus on hänen Korinton veljille esittämissään sanoissa: ”Suumme on avautunut teille, korinttolaiset, sydämemme on avartunut. Teillä ei ole ahdasta meissä, mutta teillä on ahdasta omassa hellässä kiintymyksessänne. Niinpä vastapalkkioksi – puhun kuin lapsille – avartukaa tekin.” (2. Kor. 6:11–13) Pane merkille, että samanlaisia ajatuksia esitettiin Filippin ja Tessalonikan kristityille. – Fil. 1:8; 4:1; 1. Tess. 2:7, 8.
16, 17. a) Mitä voidaan sanoa nykyajan esimerkeistä vähäisempänä käyttäytymisestä? b) Miten rakkaus voi auttaa tässä suhteessa?
16 Eikö meillä ole myös monia hyviä esimerkkejä tästä nykyajalta? Monet vastuuasemissa olevat antavat hyvän esimerkin vähäisempinä käyttäytymisestä. He palvelevat nöyrästi apua tarvitsevia veljiään. Se on erikoisen ilmeistä suuremmissa kokoontumisissamme. Luonnonlahjoistaan tai järjestössä omaamastaan asemasta riippumatta he kaikki ’käärivät hihansa ylös ja ryhtyvät toimeen’, kuten on tapana sanoa, jotta työ saataisiin tehdyksi.
17 Epäilemättä epäitsekäs rakkaus auttaa meitä käyttäytymään vähäisempinä. Niin, ’rakkaus ei kerskaile, ei pöyhisty eikä etsi omia etujaan’. Se ei ole asiattoman huolestunut siitä, että saisi sen mikä sille kuuluu. (1. Kor. 13:4, 5) Rakkaus voi tosiaan auttaa meitä, sillä se saa meidät ’etsimään jatkuvasti toisten etua eikä omaamme’. (1. Kor. 10:24) Paavali sanoi Galatian kristityille: ”Palvelkaa . . . toisianne kuin orjat.” Toistemme palveleminen orjina vaatii varmaankin sitä, että jokainen meistä käyttäytyy vähäisempänä! – Gal. 5:13.
18. Mitä voimme yhteenvedoksi sanoa siitä, mitä liittyy vähäisempänä käyttäytymiseen?
18 Raamatun kertomus sekä vanhan ajan ja nykyajan maallinen historia osoittavat selvästi, että vähäisempänä käyttäytyminen on viisasta. Se edistää hyviä suhteita Jehova Jumalaan, toisiin kristittyihin ja oman perheemme jäseniin. Lisäksi se tuottaa onnellisuutta, koska se merkitsee etujen ja etusijan antamista toisille, ja ”onnellisempaa on antaa kuin saada”. (Apt. 20:35) Käytettävissämme on myös paljon apukeinoja, jotka antavat meille vaikuttimen käyttäytyä vähäisempinä: raamatullisten esimerkkien noudattaminen, johtoaseman periaatteen tunnustaminen, tervemielisyyden hengen osoittaminen, Jumalan pyhän hengen ohjauksen noudattaminen ja käytännöllisen viisauden ja epäitsekkään rakkauden osoittaminen. Pitäkäämme vähäisempänä käyttäytymistä aina etuna ja siunauksena, joka koituu toisten ja itsemme hyödyksi ja ennen kaikkea Jehovan ylistykseksi.
”Älköön viisas . . . väkevä . . . rikas kerskatko . . . vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn.” – Jer. 9:23, 24.
[Kuva s. 21]
Jos kaikki olisivat kapellimestareita, missä olisi orkesteri?