Uusia lähetystyöntekijöitä kehotettiin: ”Pysykää uskollisina!”
SUNNUNTAI 12. syyskuuta 1982 oli New Yorkin kaupungissa lämmin, kostea päivä, mutta eräs parituhantinen ihmisryhmä tuskin huomasi sitä. Nämä ihmiset olivat jo aamulla menossa Queensin kaupunginosassa sijaitsevaan Jehovan todistajain konventtisaliin ollakseen läsnä Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin 73. kurssin päättäjäisissä.
Tasan kello 10 pyysi päivän puheenjohtaja Leo Greenlees, joka on hallintoelimen opetuskomitean jäsen, kuulijoita hiljenemään. Äänekäs puheensorina vaimeni, jokainen hakeutui istuimelleen, ja tilaisuus aloitettiin Jehovalle esitetyllä ylistyslaululla ja rukouksella. Alkuhuomautuksissaan veli Greenlees muistutti oppilaille, että he olivat ”ihmisten kalastajia”. (Matteus 4:19) Hän sanoi, että he olivat tähän saakka kalastaneet enimmäkseen ”kotivesillä”. Nyt he olivat kuitenkin lähdössä kauas ”syvänmeren kalastukseen”. Gileadissa heille oli opetettu tällaisessa kalastuksessa tarvittavat menetelmät.
Sitten veli Greenlees esitteli Grant Suiterin, joka on kustannuskomitean jäsen. Tämä puhuja viittasi Hoosean 2:21–23:n ennallistusennustukseen. Hän sanoi, että Gileadin käyneillä oli suuri etu lähteä lähetyskentälle kylvöaikana, jolloin Jehova Jumala todella ’kuulee’ kansaansa.
Seuraavaksi painokomitean jäsen Calvin Chyke kannusti oppilaita kehittämään jatkuvasti ”jumalista antaumusta”. (1. Timoteukselle 4:7, 8, 12) ”Jumalisen antaumuksenne voima saa toiset halukkaasti liittymään kanssanne pyhään palvelukseen”, hän sanoi.
Henkilökuntakomitean edustaja Dan Sydlik puhui seuraavaksi. Hän selitti, etteivät ihmisten väliset lämpimät, henkilökohtaiset suhteet synny sattumalta. Ne on itse luotava. ”Pieni hymykin, joka ei maksa mitään, voi auttaa”, hän sanoi. – Roomalaisille 12:13.
Kirjoituskomitean edustaja Lloyd Barry muistutti uusia määräalueelleen lähteviä lähetystyöntekijöitä pakkaamaan matkatavaroittensa joukkoon hyvän hengellisen tilan. Hän kehotti heitä myös profeetta Haggain sanoin: ’Olkaa lujat – – ja tehkää työtä.’ – Haggai 2:4.
Kaksi Gilead-koulun opettajaa kutsuttiin sitten antamaan vielä läksiäisiksi neuvoja. Entinen lähetystyöntekijä Jack Redford varoitti oppilaita: ”Meillä kaikilla on myötä- ja vastoinkäymisemme. Kuka tahansa pystyy selviytymään myötäkäymisistä, mutta se miten selviydytte vastoinkäymisistä, ratkaisee, miten kestätte lähetyspalveluksessa.” Ja koulun kirjaaja Ulysses Glass kehotti heitä ottamaan määräalueellaan kohtaamansa ongelmat vastaan rohkeasti ja kypsästi, niin kuin aikuiset.
Lopuksi koulun rehtori Frederick Franz puhui oppilaille. Tämä nyt 89-vuotias puhuja muistutti heille, että he palvelevat suurta Paimenta, joka on myös maailmanhallitsija. Hän kehotti heitä pysymään yksimielisinä ja uskollisina maailmanlaajuisessa laumassa ja sanoi lopuksi: ”Siunatkoon Korkein Jumala teitä Paimenensa Jeesuksen Kristuksen välityksellä, ja käyttäköön Hän teitä voimallisesti määräalueillanne.”
Oppilaille annettiin heidän diplominsa, ja puheenjohtaja ilmoitti ohjelman jatkuvan lounaan jälkeen. Sitten kello 14.15 Beetel-kodin komiteaan kuuluva Don Adams johti ajankohtaisen Vartiotorni-lehden tutkistelun, ja oppilaat toivat esiin ajatuksiaan. Sen jälkeen he esittivät nautittavan, musiikkia ja kokemuksia sisältäneen ohjelman ja lopuksi liikuttavan ja kannustavan raamatullisen näytelmän.
Ohjelma päättyi iltapäivällä kello 16.30. Näiden erinomaisten neuvojen kaikuessa yhä oppilaiden korvissa he valmistautuivat lähtemään ”ihmisten kalastajiksi” kaukaisille lähetystyöalueilleen.