Syvempää näkemystä uutisiin

Tupakan moraalisuus

Kun kirkolliskokous yritti Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa tarkastella tupakan viljelemisen moraalisuutta koskevaa kysymystä, teollisuuden edustajat vastustivat sitä melkoisesti, kertoo New York Times. ”Olemme eri mieltä siitä, että tupakkaan liittyisi jokin moraalinen ongelma”, vakuutti tupakanviljelijöitä edustavan komitean johtaja. Hänen mielestään ”tupakan käyttö on henkilökohtainen ihmisen elämäntapaan liittyvä kysymys”.

Eräs tupakkateollisuuden kanssa läheisesti tekemisissä oleva konsultantti esitti lisäksi ”asiantuntijalausuntonsa”: ”En usko, että armelias Herra evää tämän maan yli 50 miljoonalta tupakoitsijalta ja lisäksi miljoonilta maailman muiden maiden tupakoitsijoilta pääsyn taivaaseen vain sen perusteella, että he käyttävät tupakkatuotteita.” Hän vakuutti, että kirkoilla ei ole ”tuominta- eikä päätäntävaltaa tupakkaa koskevassa kysymyksessä”.

Papit eivät kuitenkaan pitäneet kysymystä aivan niin selvänä. Kirkolliskokouksen tupakkakomitean puheenjohtajasta tuntuu, että he ovat joutuneet vaikean pulman eteen. Miksi? Pohjois-Carolina on Yhdysvaltain suurin tupakantuottaja, ja pelkästään siihen liittyvä teollisuus työllistää 150 000 ihmistä. Eikä siinä kaikki, vaan kuten edellä mainittu konsultantti kärkkäästi korosti, ”tupakanviljelijöillä, markkinoijilla ja tupakkatehtailijoilla on ollut tärkeä osa – – kirkkojen perustamisessa ja taloudellisessa tukemisessa”.

Vaikka papeilla on sellaisia vaikeuksia painiskellessaan tupakkakysymyksen kanssa, Raamattu esittää selvän ohjeen tupakointia koskevaan asiaan sanoessaan: ”Puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta.” – 2. Korinttolaisille 7:1.

Saarnoja ajan hengen mukaisesti

Kirkossa pidettäviä saarnoja koskevassa tutkimuksessaan Arizonan osavaltion yliopiston uskonnonhistorian professori Richard Wentz mainitsee, että ajan henki on vaikuttanut pappien saarnoihin. Hän sanoo, että siirtomaavallan aikana korostettiin Jumalan suvereeniutta ja sitä, että ”me olemme Jumalan käsissä”. 1800-luvulla, kun Amerikan kansa oli ”uusi” ja ”optimistinen”, alettiin sen sijaan korostaa ”ihmisen aikaansaamaan kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia” sekä ajatusta, että ”Jumala odottaa meidän tekevän oman osamme”.

Entä nykyään? ”Saarnat näyttävät antavan nykyään ihmisille sitä, mitä he haluavat, sen sijaan että heille esitettäisiin sitä, mitä he tarvitsevat”, Wentz sanoo. Saarnat ovat nykyään lyhyitä, ne kestävät keskimäärin 10–20 minuuttia. Ne ovat usein kertomuksia ”teennäisistä ihmisistä”, ja niiden tarkoitus on viihdyttää. Useimmiten ihmiset haluavat kuulla sellaista, mikä ”hivelee heidän tunteitaan”, hän lisää.

Tämä muistuttaa siitä, mitä apostoli Paavali nimenomaan ennusti: ”Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia, vaan seuraavat omia intohimojaan ja haalivat itselleen yhä uusia opettajia puhumaan sitä mitä heidän tekee mieli kuulla.” Mutta saarnaajilla, jotka vain tyydyttävät ihmisten oikkuja, on suuri vastuu. ”Meidät opettajat tuomitaan muita ankarammin”, varoitti opetuslapsi Jaakob. – 2. Timoteukselle 4:3; Jaakob 3:1; Uusi testamentti nykysuomeksi.

Viisautta kaivataan

”Tietoa on, mutta ei samalla aina viisautta. Me tiedämme, että sodat ovat hirveitä, mutta ihmiskunta jatkaa silti mielettömällä veljenmurhaajan tiellään.” Näin kirjoitti Agustin Saavedra Weise La Pazissa Boliviassa ilmestyvän El Diario -lehden pääkirjoituksessa.

Weise valittaa sitä, että vaikka 1900-luvulla ”ihmiset ovat hankkineet valtavan määrän tietoa kaikilta elämänaloilta: luonnontieteestä, tekniikasta, lääketieteestä, sotavarustelusta, kirjallisuudesta, arkkitehtuurista jne.”, viisauden suhteen ei ole tapahtunut vastaavaa edistystä. Mihin se on johtanut? ”Me olemme menneinä vuosina voineet todistaa hyvin raa’alla ja primitiivisellä tavalla suoritettuja hyökkäyksiä, kansanmurhia ja väkivaltaa”, sanoo Weise.

Mutta miksi maailmasta puuttuu viisautta kaikesta tiedosta huolimatta? Koska ihmiset ovat hylänneet Jehovan ja kääntyneet tieteen, rahan ja nautintojen puoleen ja asettaneet ne ”jumalikseen”. He ovat siten kääntäneet selkänsä tosi viisauden Lähteelle. Todellakin, kun ihmiset ovat hylänneet Jumalan sanan, ”mitä heillä on viisautta?” – Jeremia 8:9.