Miten voit hillitä tunteesi?
NYKYÄÄN monet kaipaavat tunteittensa kiihottamista. He etsivät jännitystä autohurjastelusta, vaarallisesta urheilusta, luvattomista sukupuolisuhteista ja kiihottavista huumeista. Kauppa- ja viihdemaailma tähdentää kovasti tunneperäisten kokemusten tarpeellisuutta. Niinpä monet eivät kestä kauankaan aikaa lepoa ja rauhaa, koska heidän mielestään he ansaitsevat elämäänsä enemmän iloa.
Meillä kaikilla on tietenkin tunteet. Kun esimerkiksi hymyilemme, nauramme tai itkemme, me osoitamme senhetkisen tunnetilamme. Mutta oletko tiennyt, että tunteet voivat vaikuttaa jopa elimistöösi? Ne voivat saada aikaan muutoksia verenpaineessa, sydämen lyöntitiheydessä ja hikoilussa. Ne voivat aiheuttaa myös fyysistä kipua, kuten päänsärkyä, mahakipua ja selkävaivoja. Niinpä ihmiset yleensä tavoittelevat miellyttäviä tunteita ja karttavat epämiellyttäviä. Jotkut yrittävät karkottaa epämiellyttävät tunteet unelmoimalla, ylensyömisellä tai liiallisella alkoholinkäytöllä. Toisaalta oikealaatuinen tunnetila edistää hyvinvointia. Sananlaskujen 14:30 sanoo: ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä.”
On kiinnostavaa, että Jumalan sana puhuu kaikenlaisista inhimillisistä tunteista, kuten rakkaudesta, vihasta, ilosta, surusta, rohkeudesta ja pelosta. Saatat muistaa, että erään kerran ”Jeesus puhkesi kyyneliin” ilmaisten näin tunteensa ystävänsä kuoltua. (Johannes 11:35) Joosef ponnisteli kovasti pidättääkseen kyyneleensä, ”sillä nähdessään veljensä [jota hän ei ollut nähnyt vuosiin] hän tuli sydämessään liikutetuksi”. – 1. Mooseksen kirja 43:30.
Miksi sinun tulisi hillitä tunteesi?
Koska me elämme ”rasittavia aikoja” ja olemme epätäydellisiä, niin me tunnemme elämässämme enemmän epämiellyttäviä kuin miellyttäviä tunteita. (2. Timoteukselle 3:1–5, Revised Standard Version) Raamattu sanookin: ”Vähäinenkin sorto saattaa panna viisaan toimimaan mielettömästi.” (Saarnaaja 7:8, UM) Jos me siis emme yritä hillitä epämiellyttäviä tunteitamme, voimme vahingoittaa suhdettamme perheeseemme, koulu- tai työtovereihimme ja kristittyihin veljiimme.
Luonnollisesti ”aika ja aavistamattomat tapahtumat”, kuten Raamattu asian ilmaisee, vaikuttavat meidän jokaisen tunteisiin. (Saarnaaja 9:11, UM) Esimerkiksi muuan aviopari, joka toimi kokoajanpalveluksessa, palasi kerran asuntoonsa ja havaitsi, että heidät oli ryöstetty ja että lähes kaikki heidän omaisuutensa oli viety. Tämä järkytti heitä niin kovin, että he tunsivat itsensä sairaiksi. Kului muutamia päiviä, ennen kuin he saivat tunteensa jälleen hallintaansa. Toivuttuaan järkytyksestä he jatkoivat ’murheellisten lohduttamista’. – Jesaja 61:2.
Ehkä tunnet joitakuita, jotka antavat television sarjafilmejä katsellessaan tunteittensa kiihottua. He eläytyvät niin täysin elokuvan roolihenkilöiden elämään, että he usein itkevät pelkän keksityn tarinan vuoksi. Ajattelehan lisäksi erään yksin asuvan naimattoman naisen tapausta. Eräänä iltana hän alkoi katsella kauhuelokuvaa. Vaikka hän pelkäsi kuollakseen, hän ei pystynyt lopettamaan katselemista. Sen jälkeen hänen oli vaikea saada unta. Kun hän lopulta vaipui levottomaan uneen, voit kuvitella mistä hän näki unta: vampyyreistä ja hirviöistä. Opetus on siis tämä: ympärillämme tapahtuva todella vaikuttaa tunteisiimme. Meidän tulisi siksi varmasti valikoida huolellisesti, mitä katselemme tai kuuntelemme, ja välttää kaikkea sellaista, mikä on haitallista tai mikä tarpeettomasti järkyttää tunneperäistä tasapainoamme.
Keskity myönteisiin tunteisiin
Toisaalta Jumalan sana suosittelee, että me olisimme ”kohtuullisia tavoissamme” ja käyttäisimme ”järjenkykyjämme”. (Tiitukselle 2:2; Roomalaisille 12:1) Tämä ei merkitse sitä, että meidän pitäisi hillitä tunteemme siinä määrin, että suhtaudumme täysin apaattisesti elämään. Asianmukaisesti hillityt tunteet ovat elämämme pikantti lisä. Raamattu sanoo esimerkiksi: ”Ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa.” – Saarnaaja 3:22.
Jotta elämämme siis olisi todella nautittavaa, meidän tulee oppia kehittämään myönteisiä tunteita. Tämä ennemminkin kuin kielteinen ajattelu auttaa meitä olemaan ’innokkaita hyviin tekoihin’. (Tiitukselle 2:14) Voimakkaat, tervehenkiset tunteet voimistavat päättäväisyyttämme ja hellittämättömyyttämme sen aikaansaamiseksi, mikä on arvokasta. Tietenkin kristityt tietävät, etteivät he menesty Jumalan palveluksessa pelkästään myönteisen ajattelunsa vuoksi. Sen sijaan he ymmärtävät, että heidän täytyy luottaa täysin Jehovan henkeen voidakseen kohdata tulevaisuuden. (Luukas 11:13; Sananlaskut 19:21) Miten me sitten voimme hillitä tunteemme ja keskittyä myönteisiin tunteisiin?
”Lakatkaa olemasta huolestuneessa jännityksessä”
Haitallisten vaikutustensa vuoksi sellaisia tunteita kuin vihaa, kateutta, katkeruutta ja pelkoa tulee hillitä. Valaistaksemme sitä, miten niitä voidaan hillitä, tarkastelemme nyt yhtä tunnetta: huolestuneisuutta.
Jumalan toimiva voima vahvisti hänen halukkaita ja uskollisia palvelijoitaan menneinä aikoina, ja niin se vahvistaa nykyäänkin. Pyhän hengen johtamana Jeesus säilytti myönteisen näkemyksen olemalla hyvin kiinnostunut hengellisistä asioista. Hän kehotti seuraajiaan: ”Lakatkaa olemasta huolestuneessa jännityksessä.” (Luukas 12:29) Hän ei koskaan epäillyt Isänsä rakkaudellista huolenpitoa. (Johannes 15:9, 10) Hänen intonsa ei koskaan laimentunut ikävystymisen tai turhautumisen vuoksi. Jos sinäkin haluat hillitä äärimmäistä huolestuneisuutta, täytä mielesi ’ylistettävillä asioilla’. (Filippiläisille 4:8) Luottamus Jehovaan voi todellakin karkottaa kielteiset ajatukset.
Esimerkiksi muuan Brasiliassa São Paulossa asuva vammainen nuori tyttö oli huolissaan tulevaisuudestaan, koska hänellä ei ollut monia taitoja. Hän piti huolta perheen nuoremmista lapsista hänen vanhempiensa ollessa työssä. Koska hän tunsi olevansa tarpeeton, hän kirjoitti: ”Pelkään että menetän järkeni ja teen jotakin typerää. Olen ajatellut jopa itsemurhaa. Minusta tuntuu, etten voi koskaan mennä naimisiin.” Saatuaan kirjeen, jossa häntä kannustettiin lisäämään Raamatun tutkimistaan, hän kirjoitti: ”Minusta alkoi tuntua siltä, että vihdoinkin jotakuta kiinnosti eritellä ongelmiani. Osoititte minulle, miten tärkeää on saada elää Jehovan uudessa järjestyksessä.” Mikset näin ollen huolissasi olemisen sijasta asettaisi itsellesi täsmällisiä tavoitteita, varsinkin hengellisiä? Voisit esimerkiksi pyrkiä kertomaan enemmän Valtakunnan hyvää uutista tai tutkimaan enemmän Jumalan sanaa.
Tosin rentoutuminen, kävelylenkki, jokapäiväisen rutiinin tai ympäristön vaihdos tai rauhoittavan musiikin kuuntelu voivat tuoda väliaikaista helpotusta. Me saatamme siitä huolimatta olla taipuvaisia ajattelemaan kielteisesti ja olemaan huolissamme sen mukaan, mitä meille on opetettu ja mitä olemme kokeneet. Tästä syystä me emme kykene saamaan mielenrauhaa ja pääsemään Jumalan suosioon pelkästään älyllisillä kyvyillämme ja tahdonvoimallamme. Meidän täytyy oppia ’heittämään kaikki huolemme hänelle’. Me voimme tehdä tämän, ’koska hän huolehtii meistä’. – 1. Pietari 5:7.
Jumala on henkilökohtaisesti kiinnostunut sinusta
Luojan tarkoitus ei ollut, että me kaikki olisimme samanlaisia ja suhtautuisimme asioihin samalla tavalla. Hän antoi Raamatussa suuntaa antavia periaatteita, jotka sopivat ja riittävät kaikille. Lisäksi hän antoi meille eläviä esimerkkejä siitä, kuinka hän on osoittanut henkilökohtaista kiinnostusta palvelijoittensa hyvinvointia kohtaan. ”Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän – –. Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.” (Psalmi 34:19, 20) Itse asiassa Jehova tietää meidän sisimmät tunteemme, jopa meidän huolemme ja kyyneleemme. Psalmi 56:9 ilmaisee asian näin: ”Pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.” Näin ollen kun me siis olemme todellisessa pulassa, jopa ’kurjia [ahdistettuja, UM] ja köyhiä’, Jehova voi olla ”apumme ja pakotiemme Avaaja”. (Psalmi 40:18, UM) Mutta mitä sinulta vaaditaan saadaksesi tämän avun?
Kun arvostamme Jumalan oivallisia ominaisuuksia, hänen ”hellää armoaan”, niin se auttaa meitä välttämään kohtuuttoman huomion kiinnittämistä itseemme. (2. Korinttolaisille 1:3, 4) Me emme voi itsekeskeisesti toimia sokeasti vain omien tunteittemme mukaan, sillä ihmissydän voi olla ”petollinen” ja johtaa epäviisaisiin tekoihin ja jopa moraalittomiin suhteisiin. (Jeremia 17:9) Esimerkiksi muuan Latinalaisessa Amerikassa asuva naimisissa oleva nainen ihastui naapurissaan asuvaan mieheen. Tunteittensa ajamana hän järkeili, että hän halusi ”auttaa” miestä. Onneksi sisar etsi hengellistä neuvontaa kypsiltä kristityiltä. Kun hän oppi arvostamaan enemmän Jumalan ominaisuuksia, hän lopetti tuon suhteen. Nyt hän sanoo onnellisena: ”Avioliittoni pelastui.” Me kaikki teemme varmasti hyvin kehittäessämme halukkuutta olla Jehovan opettamia ja vetäytyä lähemmäksi häntä. – Psalmi 19:8–12.
Vahva usko, toisin sanoen vakuuttunut odotus ja luottavainen toivo, edistää myönteistä asennetta, kun taas epätietoisuus saa aikaan huolta ja pelkoa. (Heprealaisille 11:6) Kielteinen ajattelu tai epäilykset voivat todellakin saada meidät epäonnistumaan siinä missä me olisimme voineet onnistua. Uskon puute on osoitus tarpeesta kehittää lujempi luottamus Jumalan kykyyn toimia. (1. Johannes 5:10) Miten tärkeää meidän onkaan näin ollen luottaa Jumalaan ja pyytää häneltä jatkuvasti rukouksessa apua tunteittemme hillitsemisessä! – Jaakob 1:5.
Itsehillintä ja järkevyys ovat myös ominaisuuksia, joita meidän tulee kehittää ylläpitääksemme hyviä suhteita toisiin. ”Mielensä malttava on ymmärtäväinen mies”, joka hillitsee tunteensa. (Sananlaskut 17:27) Lisäksi apostoli Paavali kirjoitti: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille”, mikä edistää järjestyksellistä ja rauhaisaa elämää. – Filippiläisille 4:5.
Rakkaus toisia kohtaan saa aikaan kaikkein miellyttävimpiä tunteita ja saa halukkaasti kannustamaan toisia ja tekemään heidän olonsa mukavaksi. ”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta.” – Roomalaisille 12:10; 1. Korinttolaisille 13:4, 5.
Jos jatkat näiden ominaisuuksien kehittämistä, voit olla varma Jehovan avusta. Paavali kirjoittikin: ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, on varjeleva teidän sydämenne ja mielenkykynne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” – Filippiläisille 4:7.
Mitä haluat tehdä?
Vaikka jokainen meistä saattaakin huomata tarpeelliseksi hillitä joitakin tunteitaan paremmin, niin voimme kuitenkin luottaa siihen, että edistyminen ja sen myötä suurempi onnellisuus on mahdollista. Tämä silmämääränä meidän tulisi huolehtia tarkoin siitä, ettemme unelmoi emmekä anna periksi esimerkiksi sellaisille hillittömille tunteille kuin tarpeettomalle huolestuneisuudelle. Ponnistelkaamme sen sijaan myönteisten, tervehenkisten tunteitten kehittämiseksi voidaksemme elää rauhassa itsemme, tovereittemme ja Jumalan kanssa.
Kannattaa todella päättää toimia näin ja odottaa innokkaasti sitä päivää, jolloin Jehova ’tyydyttää kaikkien elävien toiveen’. (Psalmi 145:16, UM) Työskentele siksi vakaasti sitä tavoitetta kohti, että voit nauttia elämästä Jumalan rauhaisassa uudessa asiainjärjestelmässä. Niin tekemällä voit edistää myös nykyistä onnellisuuttasi, mikä varmasti on mitä haluttavin tunne.