Kristillisen ykseyden säilyttäminen liikesuhteissa
”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat!” – PSALMI 133:1.
1. Miksi kristillinen ykseys on niin toivottavaa?
ON TOSIAAN ’hyvää ja suloista, että kristityt veljet asuvat sovussa’, varsinkin nykyään, kun maailmassa on niin paljon epäsopua. Siellä, missä vallitsee aito sopu, se saa aikaan erinomaisia tuloksia, se luo veljellisen rakkauden läheisen siteen ihmisten välille ja sen ansiosta on ilo olla toistensa seurassa. Toisaalta epäsopu on vastenmielistä ja johtaa kaunan tunteeseen, vihaan ja ihmisten vieraantumiseen toisistaan.
2. Miten yhteisen näkemyksemme Raamatun periaatteista tulisi parantaa veljellistä sopuamme liikeasioissakin?
2 Kun kristityillä on liikeasioita toisten Jehovan palvelijoiden kanssa, heidän yhteisen näkemyksensä Raamatun periaatteista tulisi parantaa heidän veljellistä sopuaan. Eräs Jehovan todistajien seurakunnan valvoja sanoi sen näin: ”Kun maailma käy yhä epäluotettavammaksi, on virkistävää työskennellä toisten kristittyjen kanssa, joilla on korkeat periaatteet. Meidän ei tarvitse olla joka hetki varuillamme. Moitteettomat ja rehelliset liiketoverit ovat käymässä harvinaisiksi tässä järjestelmässä. On hyvin miellyttävää työskennellä rehellisten ihmisten kanssa, jotka eivät tupakoi eivätkä käytä siivotonta kieltä, jotka harjoittavat itsehillintää ja joiden tärkein vaikutin ei ole materialistinen ahneus.”
3. a) Millaisissa liikesuhteissa on osapuolina uskonveljiä? b) Minkä periaatteiden täytyy ohjata liikesuhteita?
3 Mitä sellaisia liikesuhteita voitaisiin mainita, joiden osapuolina voi olla uskonveljiä? Yksi on sellainen, jossa kaksi tai useampia kristittyjä päättää ryhtyä liikeyritykseen yhtiökumppaneina. Joskus taas toinen kristitty on työnantaja ja toinen työntekijä. Lisäksi on olemassa tilanne, jossa kristitty tarjoaa tuotetta tai palvelusta toiselle uskovalle. Kaikissa näissä liikesuhteissa täytyy Jehovan henkeytettyyn sanaan kirjoitettujen rehellisyyden ja nuhteettomuuden periaatteiden ohjata heidän toimiaan. Tämä parantaa veljellistä sopua ja yhdessä työskentelemisen iloa. – 1. Korinttolaisille 10:31.
4. Mikä vaara kristityillä on liikeasioissa?
4 On kuitenkin olemassa vaara, että jotkut eivät ehkä säilytä ylevää kristillistä näkemystä. He saattavat alkaa liiaksi ajatella omia etujaan. (Filippiläisille 2:4) Raha voi tulla tärkeämmäksi kuin kristillinen ykseys. Liikeasioissa osoitettu itsekkyys voi kuitenkin turmella veljelliset suhteet ja henkilön suhteen Jehovaan. Niin me emme koskaan haluaisi käyvän! – Johannes 13:34, 35; Heprealaisille 13:5; 1. Timoteukselle 3:2, 3; 1. Johannes 3:16; 4:20, 21.
Muodollisesti pätevän sopimuksen tärkeys
5. Miten se esimerkki, jonka Aabraham antoi ostaessaan maata, osoittaa muodollisesti pätevän sopimuksen arvon?
5 Välttyäksesi väärinymmärryksiltä liikeasioissa harkitse tapaa, jolla Aabraham osti erään maapalan. Hän ”punnitsi Efronille sen rahasumman, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, neljäsataa hopeasekeliä, kaupassa käypää. Niin [”vahvistettiin, että”, UM] Efronin vainio, joka on Makpelassa – – [joutui] Aabrahamin omaksi kaikkien heettiläisten nähden, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista.” Tämä ei ollut mikään yksityinen herrasmiessopimus. Se oli muodollisesti pätevä sopimus, joka vahvistettiin todistajien edessä. Se mitä oli ostettu ja mihin nimenomaiseen hintaan, ei jäänyt lainkaan epäselväksi. – 1. Mooseksen kirja 23:2–4, 14–18.
6. Miten kristityt voivat laatia muodollisesti pätevän sopimuksen tärkeistä liiketoimista?
6 Samoin kristittyjen on viisasta laatia tärkeistä liiketoimista muodollisesti pätevä sopimus. Jos on kysymys jonkin myymisestä, osapuolet voivat kirjoittaa paperille, mitä myydään, mikä on hinta, miten maksu suoritetaan, milloin ja miten tavara toimitetaan ja mistä muista ehdoista on sovittu. Jos kysymyksessä on suoritettava palvelus, osapuolet voivat kirjoittaa paperille tehtävän työn, milloin sen on määrä valmistua, mikä on hinta, ja muita seikkoja. Tähän asiapaperiin tulee merkitä päiväys ja allekirjoitukset, ja kummankin osapuolen tulee säilyttää oma kappaleensa itsellään. Sellainen kirjallinen sopimus on erityisen tärkeä yhtiökumppaneille. Se auttaa molempia osapuolia ymmärtämään osansa selvästi ja elämään sopusoinnussa Jeesuksen neuvon kanssa: ”Merkitköön vain teidän sananne kyllä ’kyllä’ ja ei ’ei’.” (Matteus 5:37) Monimutkaisemmissa asioissa saattaa olla viisasta pyytää asiantuntijan apua kirjallisen sopimuksen laatimisessa.
7. a) Mitä muuta täytyy harkita kirjallisten sopimusten suhteen? b) Millaisessa hengessä kristittyjen tulisi hoitaa liikeasioitaan?
7 Laadittaessa kirjallisia sopimuksia osapuolten ei tulisi ajatella ainoastaan tavoitteita vaan myös mahdollisia seurauksia, esimerkiksi sitä, miten sopimus lakkautetaan, jos se käy välttämättömäksi. (Sananlaskut 21:5) Kaikilla liikeyrityksillä on riskinsä, eikä mikään asiapaperi voi sisältää kaikkia mahdollisesti eteen tulevia tilanteita. Jos olosuhteet muuttuvat, sopimusta täytyy ehkä korjata tai siitä täytyy neuvotella uudelleen. Ajan mittaan henkilölle saattaa jopa valjeta, että hän on ryhtynyt liikeyritykseen epäviisaasti ja että hänen täytyy ehkä irrottautua siitä kunniallisella tavalla. Tämän ei kuitenkaan tulisi olla vain keino paeta vastuuta veloista, joita on jouduttu ottamaan tuhlaavaisuuden tai huonon asiainhoidon vuoksi. Asiasta täytyy keskustella sen selville saamiseksi, voidaanko sopimus purkaa ja mitä maksusuorituksia asianomaiselta kenties vaaditaan. Tunnollinen ihminen tekee kuitenkin varmasti kaiken, minkä hän järkevästi voi, kunnioittaakseen sopimuksen velvoitteita, vaikka hänen täytyisikin muuttaa elintapaansa joksikin aikaa. (2. Tessalonikalaisille 3:12) Jos kristitty haluaa vaeltaa moitteettomasti ja harjoittaa vanhurskautta, hän yrittää noudattaa sopimuksensa velvoitteita, vaikka se ei olisikaan hänen parhaiden etujensa mukaista, mutta hän tekee sen säilyttääkseen Jehovan hyväksynnän. Hän ”ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen”. (Psalmi 15:1–4) Kaikessa tässä Jehovan palvelijoiden ’toimien tulee tapahtua rakkaudessa’. – 1. Korinttolaisille 16:14.
8. Miksi on hyvä laskea kustannukset ennen liikesuhteiden solmimista?
8 Kaiken tämän huomioon ottaen on ennen liikesuhteiden solmimista hyvä laskea kustannukset. (Luukas 14:28–30) Jotkut saattavat purjehtia optimistisina kaupankäynnin merille, mutta ajautuvat sitten sen salakareille. Jotkut ovat esimerkiksi ajatelleet, että he olisivat voineet saada yhtä paljon voittoja kuin heidän työnantajansakin, jos heillä itsellään olisi ollut samanlainen yritys. Mutta he eivät tajunneet, että liikkeen johtaminen ei ole helppoa tässä säälimättömän kilpailun maailmassa. Joka vuosi joutuu kymmeniä tuhansia liikeyrityksiä vararikkoon eri puolilla maailmaa. Koettuaan katkeria pettymyksiä liikeyrityksissään monet kristityt ovat tunteneet helpotusta siirtyessään jälleen työntekijöiksi, joilla on kiinteä palkka.
Liikesuhteiden kunnioittaminen
9. Millä tavoin kristityt voivat osoittaa kunniaa toisiaan kohtaan työssä?
9 ”Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan”, sanoo Roomalaiskirjeen 12:10. Tätä neuvoa noudattavat kristityt työntekijät eivät yritä käyttää työnantajaansa hyödykseen sillä perusteella, että hän on heidän todistajatoverinsa. He eivät omaksu maailmallista asennetta, jonka mukaan työnantajan tulee suvaita työntekijöidensä puutteita, koska hänellä on varaa siihen. Sen sijaan he osoittavat kunniaa työnantajalleen asenteellaan ja uutteralla työllään. (1. Timoteukselle 6:2) Vastaavasti kristityt työnantajat osoittavat kunniaa työntekijöilleen, jotka ovat heidän todistajatovereitaan, tavalla, jolla he puhuvat heille ja kohtelevat heitä. Työnantajan ei tulisi koskaan ajatella, että hän on sen uskovan toverinsa yläpuolella, jonka hän on palkannut työhönsä, vaan hänen tulisi muistaa, että he molemmat ovat Jehovan orjia, samanarvoisia Hänen silmissään. (Efesolaisille 6:9) Sekä työnantajan että työntekijän tulisi aina pitää mielessä myös Galatalaiskirjeen 6:10:n neuvo: ”Tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.”
10. Miten nöyryys auttaa kunnian osoittamisessa toisia kohtaan?
10 Silloin kun nöyryyttä on runsaasti, ei ole vaikeaa osoittaa kunniaa. Esimerkiksi kristillisen seurakunnan nöyrän vanhimman ei ole vaikea alistua liikesuhteessa sellaisen kristityn toverin johtoon, jolla ei ole samoja etuja seurakunnassa. Vastaavasti nöyrän työnantajan ei ole vaikea alistua työntekijänsä, vanhimman, alaisuuteen seurakunnan toiminnoissa. Nöyryys estää lisäksi molempia tulemasta liian kriittisiksi tai odottamasta toiselta täydellisyyttä, koska ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla”. – Roomalaisille 3:23; 12:3.
11. Miten kristityt voivat osoittaa järkevyyttä liikeasioissa?
11 Raamattu kehottaa myös: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5) Kristityn ei olisi järkevää odottaa erityisiä suosionosoituksia tai paremmanlaatuista työtä tai aina alhaisinta hintaa vain siksi, että hän on tekemisissä toisen uskovan kanssa. Kristityn ei tulisi myöskään pitää oikeutenaan saada vapaa-aikaa tai muita etuja, esimerkiksi oikeutta käyttää koneita tai ajoneuvoja siksi että hänen työnantajansa on uskova. Voi olla mahdollista saada suosionosoituksia, paremmanlaatuista työtä, alhaisia hintoja tai vapaa-aikaa, mutta sitä ei tulisi vaatia. Kohtuuttomat odotukset voivat aiheuttaa mielipahaa kristittyjen välillä ja vahingoittaa heidän suhteitaan. – Sananlaskut 18:19.
12. Mitä tulee työpaikalla varoa Valtakunnasta todistamisen suhteen?
12 Vaikka kristityt haluavat tehdä Jumalan valtakunnan hyvää uutista tunnetuksi niille, jotka eivät vielä usko siihen, heidän tulisi työpaikalla olla huolellisia sen suhteen, että Valtakunnasta todistaminen tapahtuu oikeaan aikaan. (Saarnaaja 3:1, 7) Jos se tapahtuu työaikana, sillä tulisi olla työnantajan hyväksymys. Muutoin työnantaja saattaisi harmistua asiasta, ja se saattaisi aiheuttaa häpeää Jehovalle ja hänen kansalleen. (1. Timoteukselle 6:1) Todistusta voidaan antaa muina aikoina, esimerkiksi ruokatunnilla tai muiden taukojen aikana. Lisäksi kun työpaikalla on useita todistajia, he eivät halua käyttää aikaa keskustellen toistensa kanssa teokraattisista asioista silloin, kun heidän pitäisi tehdä työtä.
Vaikuttimien valvominen liike-elämässä
13. Miten Paavali ja hänen isäntänsä Korintossa suhtautuivat ansiotyöhönsä?
13 Ollessaan Korintossa apostoli Paavali ryhtyi liikesuhteeseen kristittyjen isäntiensä, Akylaksen ja Priskillan, kanssa. (Apostolien teot 18:1–3) He työskentelivät hankkiakseen elämän välttämättömyydet, mutta se oli toisella sijalla heidän päätavoitteensa – Jehovan palvonnan edistämisen – jälkeen. Heitä ei varmaankaan voitu syyttää sen luulemisesta, ”että jumalinen antaumus on [aineellisen] voiton saamiskeino”. (1. Timoteukselle 6:5) Kaikki kolme saivat Jehovalta runsaan siunauksen ja heidät mainitaan suopeasti Raamatussa. – Roomalaisille 16:3–5.
14. a) Miksi on hyvä tutkia vaikuttimia ennen liikeyritykseen ryhtymistä? b) Miten eräät kolme todistajaa ratkaisivat ongelmansa?
14 Kun kristitty tutkii huolellisesti vaikuttimia ennen liikeyritykseen ryhtymistä, hän voi välttää monia vaikeuksia. Esimerkiksi toinen kristitty voi haluta lisää aikaa Valtakunnan etujen edistämiseen, kun taas hänen toverinsa saattaa haluta kohottaa elintasoaan. Toinen voi haluta sijoittaa voitot liikeyrityksen kehittämiseksi edelleen, kun taas toinen on valmis maksamaan korkeampia veroja sijoittamatta tuottoa uudelleen, jottei hän joutuisi omistamaan enää enempää aikaa ja työtä liikeyritykselle. Eräässä maassa kolme Jehovan todistajaa, jotka olivat myös sukua toisilleen, ryhtyivät osakkaiksi liikeyritykseen. Ajan mittaan heidän näkemyksensä siitä, missä määrin kukin halusi omistautua liikeyritykselle, alkoivat kuitenkin erota toisistaan. He ratkaisivat asian päättämällä jakaa yrityksensä ja asiakkaansa keskenään. Näin sekä heidän hengelliset suhteensa että perhesuhteensa säilyivät hyvinä. He olivat noudattaneet Raamatun neuvoa pyrkiä ”siihen, mikä edistää rauhaa ja mikä on rakentavaa toisillemme”. – Roomalaisille 14:19.
15. Miksi meidän täytyy olla erityisen huolellisia rahaan suhtautumisessamme?
15 Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten suhtautuu rahaan. Raamattu vakuuttaa: ”Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.” (Sananlaskut 28:20) Kristitty, jolla on ”kiihko rikastua”, voi sokaistua näkemästä jotakin paljon kallisarvoisempaa – kristillisen veljeytensä. Se voi aiheuttaa eripuraisuutta seurakunnassa, kun toiset saattavat panna pahakseen sen, että joku asettaa rahan Valtakunnan etujen edelle. Siksi Raamattu varoittaa: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” – 1. Timoteukselle 6:9, 10.
16. Miten kaikkia liikeasioita täytyy hoitaa?
16 Yksi tapa, jolla ”rakkaus rahaan” voi harhaannuttaa kristityn, on se, että hänelle tulee kiusaus omaksua epäeettisiä tai suorastaan epärehellisiä liiketapoja. Kun toiset kristityt ovat tekemisissä tällaisen ihmisen kanssa, saattaa syntyä epäsopua. Sellaiset tavat vaarantavat myös henkilön suhteen Jehovaan. Jotta liikeasiat sujuisivat kitkattomasti, on tärkeää muistaa, että liikeasioissa pettäminen ”on Herralle kauhistus”. (Sananlaskut 11:1; 20:23) Sen sijaan kristityt haluavat voida sanoa niin kuin apostoli Paavali: ”Luotamme siihen, että meillä on vilpitön omatunto, koska me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” – Heprealaisille 13:18.
Liikeasioissa syntyvien ongelmien voittaminen
17. Miten jotkin vähäiset liikeasioissa syntyneet ongelmat voidaan ratkaista?
17 Missä tahansa veljien välisessä liikesuhteessa voi herätä ongelmia. Jotkut vähäiset ongelmat voidaan ratkaista yksinkertaisesti soveltamalla Pietarin 1. kirjeen 4:8:n periaatetta, joka kuuluu: ”Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan, koska rakkaus peittää paljon syntejä.” Ellei ongelmia voida ratkaista sillä tavoin, niiden ei tulisi antaa tulehtua ja paheta. Se voisi johtaa keskinäisen kunnioituksen menettämiseen ja vieraantumiseen. Ratkaisu on usein siinä, että asiasta keskustellaan ystävällisesti ja suoraan, ennen kuin tilanne pahenee. Jumalan sana neuvoo meitä sopimaan kiistat nopeasti. – Matteus 5:23–25; Efesolaisille 4:26, 27.
18. Mitä kristitty voi tehdä, jos hän uskoo toisen kristityn tehneen hänelle vakavaa vääryyttä liikeasioissa?
18 Mutta kun kristitty uskoo, että toinen uskova on tehnyt hänelle vakavaa vääryyttä liikeasioissa, tulisi noudattaa huolellisesti Matteuksen 18:15–17:ssä esitettyjä askeleita. Ensimmäisen tai toisen askeleen tulisi ratkaista asia. Ellei se ratkea, niin kolmas askel olisi se, että nimitetyt vanhimmat tutkivat asiaa. Jos vanhinten puoleen käännytään, he korostavat painokkaasti, ettei kyseisten veljien tulisi nostaa oikeusjuttuja toisiaan vastaan. Toista uskovaa vastaan nostettu oikeusjuttu merkitsisi, kuten Paavali sanoi, ”teille kerrassaan tappiota”. Hän lisäsi: ”Miksi ette ennemmin anna tehdä itsellenne vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?” (1. Korinttolaisille 6:1–8) On parempi kärsiä taloudellinen tappio kuin aiheuttaa häpeää Jehovan nimelle samoin kuin seurakunnalle ja rikkoa ykseytemme haastamalla joku uskova oikeuteen. Vaikkei oikeusjuttua nostetakaan, seurakunnan voi tietysti olla tarpeellista ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin, jos asiassa on menetelty epärehellisesti.
19. Mihin erinomaisiin Raamatun esimerkkeihin vanhimmat voivat kiinnittää huomion neuvoessaan liikeasioissa syntyneissä ongelmissa?
19 Neuvoessaan niitä, joilla on vaikeuksia liikeasioissa, vanhimmat voisivat kiinnittää heidän huomionsa siihen epäitsekkääseen esimerkkiin, jonka Aabraham antoi, kun hänen suhteensa Lootiin oli vaarassa. Vaikka Aabraham oli vanhempi, hän antoi huomaavaisesti Lootin valita ensin maa-alueensa, sen sijaan että hän olisi antautunut välien rikkoutumisen vaaraan. (1. Mooseksen kirja 13:5–11) Vanhimmat voisivat myös kiinnittää huomion Sakkeuksen hyvään esimerkkiin. Hän halusi antaa puolet omaisuudestaan köyhille ja käyttää toista puolta sen palauttamiseen nelinkertaisena, mitä hän oli kiristänyt ihmisiltä väärällä syytöksellä. – Luukas 19:1–10; ks. myös 1. Korinttolaisille 10:24.
20, 21. Mitä täytyy pitää mielessä ensi sijalla maallisen toiminnan suhteen?
20 On erinomainen asia, että kristityt ratkaisevat tehokkaasti liikeasioissa syntyneet ongelmansa noudattamalla huolellisesti Raamatun neuvoja. Näin he pysyvät sovussa silloinkin, kun liikeyritykset kaatuvat. Tällainen sopu on onnellinen tulos, kun pidämme aina ensi sijalla mielessämme, että kristityille maalliset toimet ovat toissijaisia Valtakunnan etuihin ja veljelliseen ykseyteen verrattuina. On myös erinomainen asia, jos liikeasiat voidaan järjestää niin, että Valtakunnan toimintaan liittyville tärkeämmille asioille jää enemmän aikaa. – Matteus 6:33; vrt. Filippiläisille 1:9, 10.
21 Elämämme todella tärkeitä asioita ovat siis suhteemme Jehovaan ja kristilliseen veljesseuraamme. (Matteus 22:36–39) Me emme halua koskaan antaa maailmallisen vaikutuksen tai liikeasioiden pilata niitä, sillä kerrassaan mitään ei voida verrata suhteeseemme Jehovaan eikä mikään vedä vertoja yksimielisen veljesseuramme erinomaisuudelle!
Kertauskysymyksiä
◻ Miten Jumalan sanan totteleminen parantaa liikesuhteita?
◻ Miksi on viisasta tehdä muodollisesti pätevä sopimus tärkeistä liiketoimista?
◻ Miten kristityt voivat osoittaa kunniaa toisiaan kohtaan työssä?
◻ Miksi meidän tulisi tutkia vaikuttimiamme liikeasioissa?
◻ Miten tulisi suhtautua liikeasioissa syntyvien ongelmien ratkaisemiseen?
[Kuva s. 18]
Aabraham vahvisti maan oston Efronin kanssa tekemällään muodollisesti pätevällä sopimuksella
[Kuva s. 20]
Työ elatuksen hankkimiseksi oli toisarvoista Paavalille, Akylakselle ja Priskillalle