”Mitä minun täytyy tehdä, jotta pelastuisin?”
”MITÄ minun täytyy tehdä, jotta pelastuisin?” Filippissä Makedoniassa ollut vanginvartija esitti tämän kysymyksen vuonna 50. Oli juuri sattunut suuri maanjäristys, ja hänen valvonnassaan olleen vankilan ovet olivat kaikki murtuneet auki. Olettaessaan kaikkien vankien paenneen vanginvartija oli surmaamaisillaan itsensä. Mutta yksi vangeista, apostoli Paavali, huusi: ”Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me olemme kaikki täällä!” – Apostolien teot 16:25–30.
Paavali ja hänen vankitoverinsa, Silas, olivat tulleet Filippiin saarnaamaan pelastuksen sanomaa, ja he olivat vankilassa heitä vastaan esitettyjen väärien syytösten vuoksi. Kiitollisena siitä, että vangit eivät olleet paenneet, vanginvartija halusi kuulla Paavalin ja Silaan sanoman. Mitä hänen täytyisi tehdä päästäkseen osalliseksi näiden kahden kristityn lähetystyöntekijän saarnaamasta pelastuksesta?
Nykyään ihmiset tarvitsevat yhä sitä pelastusta, josta Paavali ja Silas saarnasivat. Ikävä kyllä, monet kuitenkin suhtautuvat pelastumismahdollisuuteen syvästi epäillen. Heissä herättää vastenmielisyyttä niiden lukuisten kiihkouskovaisten röyhkeys ja ahneus, jotka väittävät opettavansa heille, miten pelastutaan. Toiset kavahtavat sitä järjetöntä tunteellisuutta, joka on tunnusomaista monille pelastusajatusta korostaville evankelisille uskonnoille. Englantilainen journalisti Philip Howard sanoi, että niin kutsutut evankelistat ”keskittävät huomionsa pikemminkin kuulijoidensa tunteisiin ja sekkien allekirjoittamiseen kuin heidän mieleensä”. – Vrt. 2. Pietari 2:2.
Lisäksi joitakuita järkyttävät niiden ihmisten elämässä joskus tapahtuvat muutokset, jotka uskovat kokeneensa ”pelastuksen”. Kirjassaan Snapping Flo Conway ja Jim Siegelman käsittelevät niitä monia uskonnollisia kokemuksia – ”pelastuminen” mukaan lukien – jotka ovat tulleet muotiin muutaman viime vuosikymmenen aikana. He kirjoittavat sellaisten kokemusten ”hämärästä puolesta” ja sanovat, että ihmiset tempautuvat äkillisiin persoonallisuusmuutoksiin, joista ei saa luvattua täyttymystä ja valaistusta vaan jotka pikemminkin aiheuttavat harhakuvitelmia, sulkeutuneisuutta ja kyvyttömyyttä kohdata todellisuus. Kirjailijat lisäävät: ”Voimme kuvailla sitä sellaiseksi tapahtumaksi, jossa mieli sulkeutuu ja ajattelu lakkaa.”
Näin ei käynyt silloin, kun ensimmäisen vuosisadan kristityt kokivat pelastuksen. Filippiläinen vanginvartija ei ’sulkenut mieltään’, kun apostoli Paavali vastasi hänen kysymykseensä: ”Mitä minun täytyy tehdä, jotta pelastuisin?” Paavali ja Silas eivät myöskään ’keskittäneet huomiotaan hänen tunteisiinsa’ eivätkä pyytäneet suurta rahalahjoitusta. Sen sijaan ”he puhuivat Jehovan sanaa hänelle”. He keskustelivat miehen kanssa järkevästi ja auttoivat häntä ymmärtämään selvästi Jumalan pelastusjärjestelyjä. – Apostolien teot 16:32.
”Usko Herraan Jeesukseen”
Nuo kristityt lähetystyöntekijät avasivat vanginvartijan mielen pelastusta koskevalle perustotuudelle. Se oli sama totuus, jota apostoli Pietari selitti, kun kristillinen seurakunta ensiksi perustettiin. Pietari kiinnitti huomiota Jeesuksen Kristuksen keskeiseen asemaan pelastusasiassa kutsuen häntä ”elämän Pääedustajaksi”. Tuo sama apostoli sanoi myös: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa, sillä taivaan alla ei ole toista ihmisten keskuudessa annettua nimeä, jonka välityksellä meidän täytyy pelastautua.” (Apostolien teot 3:15; 4:12) Paavali ja Silas ohjasivat filippiläisen vanginvartijan tämän saman pelastuksen Edustajan luo, kun he sanoivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin tulet pelastumaan.” – Apostolien teot 16:31.
Mitä Herraan Jeesukseen uskominen sitten merkitsee? Miksi ei ole olemassa mitään muuta nimeä kuin Jeesuksen nimi, jonka välityksellä voimme pelastua? Saavuttaako jokainen lopulta pelastuksen? Uskoivatko apostolit ajatukseen ”kerran pelastettu, aina pelastettu”? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, koska siitä huolimatta, että monien nykyaikaisten kiihkouskovaisten sanat ja teot ovat pyrkineet vähättelemään tätä ilmausta, me kuitenkin tarvitsemme pelastusta. Meidän kaikkien täytyy saada tyydyttävä, järkevä vastaus kysymykseen: ”Mitä minun täytyy tehdä, jotta pelastuisin?”