Gilead-koulusta valmistuneita kannustetaan kehittämään hyvää viestintätaitoa

SUNNUNTAINA 4. maaliskuuta 1990 täytti Jehovan todistajien Jerseyn kaupungissa sijaitsevan konventtisalin yli 4 100 henkeä, jotka olivat tulleet Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 88. kurssin päättäjäisiin. Kurssin käyneet 24 oppilasta olivat 6 maasta ja heidät lähetettiin nyt yhteensä 13 maahan.

Ohjelma alkoi kello 10.00. Laulun jälkeen George Gangas, joka on nyt yli 90-vuotias ja hallintoelimen jäsen, piti aluksi palavan rukouksen Jehovalle. Tämän jälkeen puheenjohtaja C. W. Barber, joka myös on hallintoelimen jäsen ja itsekin Gileadin 26. kurssin oppilas, käsitteli lyhyesti joitakin maailmannäyttämöllä tapahtuneita nopeita muutoksia. Hän sanoi lopuksi: ”Koskaan ei ole ollut suurenmoisempaa tilaisuutta olla Jehovan suvereenisuuden ja hänen vanhurskautensa todistajina.” Sitten hän esitteli aamuohjelman puhujat.

Vernon Wisegarver, joka kuuluu Brooklynin painokomiteaan, oli valinnut teemakseen: ”Olkaa taitavia työssänne.” Hän käytti kuvausta kyläsepästä, joka takoi vahvan ketjun. Ankkuriin kiinnitettynä tuo ketju pelasti myrskyssä kaikkien laivassa olevien hengen. Hän vertasi Gileadin käyneitä lähetystyöntekijöitä tuohon seppään. Opettamalla Raamattua ihmisille ja käyttämällä niitä taitoja, joita he ovat kehittäneet Gileadissa saamansa valmennuksensa avulla, he auttavat heitä rakentamaan elämää pelastavaa jumalisten ominaisuuksien ketjua. Hän kannusti koulusta valmistuneita oppilaita hiomaan jatkuvasti opetustaitoaan ja seisomaan kaikkein suurimman Kuninkaan edessä ”taitavina työntekijöinä”.

Seuraavaksi John Barr, hallintoelimen jäsen, puhui aiheesta: ”Maistakaa ja katsokaa kuinka Jehova on hyvä.” Hänen ajatuksensa perustuivat Psalmiin 34:9, jossa sanotaan: ”Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra [”Jehova”, UM] on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!” Hän neuvoi: ”Maistakaa kaikkea lähetystyömääräyksessänne. Kokeilkaa kaikkea siihen kuuluvaa. Älkää arkailko. Silloin tulette kokemaan Jehovan hyvyyden tavalla, jolla ette ole koskaan aiemmin sitä kokeneet. Älkää koskaan olko nirsoja. Älkää koskaan sanoko: ’En pidä tästä.’ Maistakaa sitä.”

Charles Woody, Brooklynin palvelusosastokomitean jäsen, oli valinnut aiheekseen: ”Tasapainoisen näkemyksen säilyttäminen itsestämme.” Hän sanoi: ”Nautimme niiden kanssa olemisesta, joilla on tasapainoinen näkemys itsestään, joiden ei aina tarvitse saada tahtoaan läpi, jotka ovat auliita kiittämään ja rakentamaan toisia ja jotka, vaikka heillä on tietoa, eivät saa toisia tuntemaan itseään sellaisiksi, että heillä ei ole.” Hän sanoi edelleen: ”Lähetystyöntekijöinä haluatte vetää ihmisiä totuuden puoleen, ette karkottaa heitä. Nöyrä käytöksenne on korvaamattomaksi avuksi tämän aikaansaamisessa.”

Lyman Swingle, hallintoelimen jäsen, puhui seuraavaksi aiheesta: ”Mitä seuraavat luvut kertovat meille?” Hän aloitti sanomalla: ”Tänään alkaa uusi luku elämässänne. Mitä kirjoitatte näihin lukuihin tästä tulevaisuuteen?” Hän muistutti heitä: ”Kaiken, mitä teette, tulisi tuottaa kunniaa Jehovalle”, ja hän lisäsi: ”Varmistukaa siitä, että päätöksenne perustuvat Jumalan sanaan. Muistakaa Sananlaskujen 3:7, jossa sanotaan: ”Älä ole viisas omissa silmissäsi.” Osoittautukaa uskollisiksi tehtävänne suorittamisessa.” Hän lopetti sanomalla: ”Luotamme siihen, ettette tule koskaan lopettamaan elämäkertanne kirjoittamista, että tulette elämään ikuisesti.”

Seuraavaksi Jack Redford, toinen koulun opettajista, kehotti oppilaita: ”Olkaa eläviä uhreja.” Hän sanoi alussa: ”Lähetyspalvelus on uhrautuvaista elämää. – – Rakastamme teitä osoittamanne uhrautuvaisen hengen ansiosta.” Hän lainasi Filippiläisten 2:17:tää, jossa apostoli Paavali sanoi, että hänet vuodatetaan kuin juomauhri, tarkoittaen, että hän halusi kuluttaa itsensä elävänä uhrina. Sitten puhuja kysyi: ”Mutta miten lähetystyöntekijät ovat usein kuin juomauhreja?” Hän kertoi kaksi kokemusta lähetystyöntekijöistä, jotka kuluttivat itseään enemmän kuin vaaditaan. Eräs teki 16 000 tiiltä omin käsin ja rakensi määrämaahansa ensimmäisen valtakunnansalin. Toinen kokemus koski sisarta, joka lähti miehensä kanssa viidakkoon, jossa elinolot olivat hyvin alkeelliset. Kaikki paikalliset sisaret arvostivat häntä, koska he tajusivat hänen vuodattavan itseään ”elävänä uhrina”. Mutta sitten puhuja muistutti oppilaita, että uhri ei ole minkään arvoinen ellei siihen liity tottelevaisuus. Käyttäen kertomusta kuningas Saulista ja amalekilaisista hän kehotti: ”Muistakaa aina, että tottelevaisuus on parempi kuin uhri. Älkää yrittäkö koskaan tinkiä Jehovan kanssa. Tehkää aina sitä, mitä hän käskee teitä tekemään.”

Puheenjohtaja esitteli sen jälkeen koulun toisen opettajan, Ulysses Glassin. Veli Glass sanoi aluksi: ”88. kurssi oli ja on onnellinen luokka. Muutkin luokat ovat olleet onnellisia. Miksi sitten teidän onnellisuutenne on merkillepantavaa?” Hän osoitti, että onnellisuus ”ei ole tavoite, vaan oikeiden tekojen tulos. Palkinnon tuo itse tapahtumasarja, joka johtaa tavoitteeseen.” Hän lainasi erästä kirjailijaa, jonka elämässä tapahtui käänne sen jälkeen kun hän näki sananlaskun: ”Menestys on matka, ei päämäärä.” Kirjailija lupasi pyhästi, että hän lopettaisi onnellisuuden mittaamisen päämääriin saapumisen perusteella ja katselisi sen sijaan koko elämäänsä jatkuvana matkana. ”Onnellisuuteen ei ole mitään tietä”, hän sanoi. ”Onnellisuus on tie.” Veli Glass mainitsi sitten, että tämä luokka oli ymmärtänyt noiden sanojen merkityksen. Hän päätti puheensa kehottamalla kaikkia oppilaita: ”Vaeltakaa jatkuvasti runsasvetisissä paikoissa. Kohtaattepa mitä ongelmia tahansa, olkoon onnellisuus, joka kuuluu niille, jotka rakastavat ja pelkäävät Jehovaa, teidän osananne jatkuvasti.”

Tämän jälkeen oli aamuohjelman pääpuhe, jonka piti hallintoelimen jäsen Karl Klein, joka oli valinnut teemakseen ”Kristillisen viestintätaidon kehittäminen.” Hän muistutti kaikkia ensin siitä, että Jehova on suurin kaikista tiedottajista. Hänen ainosyntyistä Poikaansa, Logosta, käytettiin Jehovan tärkeimpänä puhemiehenä, ja hän kertoi Jumalan tahdon ja ohjeet maallisille luomuksille. Kun Jeesus oli maan päällä, ihmisjoukot olivat hämmästyneitä hänen opetustavastaan. He eivät olleet koskaan kuulleet kenenkään puhuvan niinkuin hän. Matteuksen 28:19, 20:ssä Jeesus kannusti opetuslapsiaan olemaan hyviä tiedottajia menemällä maailmaan ja opettamalla hänen käskyjään toisille ja myös tekemällä heistä opetuslapsia.

Puhuen sitten suoraan tuleville lähetystyöntekijöille veli Klein sanoi, että lähetystyöntekijöiden tulee olla kiinnostuneita kehittämään hyvää viestintätaitoa neljällä alueella: miehen ja vaimon välillä, toisten kanssa lähetyskodissa, haaratoimistossa työskentelevien kanssa heidän määrämaassaan ja niiden kanssa joita he tapaavat kenttäpalveluksessa. ”Alatte ilmaista itseänne ennen kuin avaatte suunne”, veli Klein sanoi. ”Käytöksenne ja ulkoasunne viestittää vaikutelmia ovenavaajalle.” Sitten hän esitti useita kuvauksia todistaakseen tätä seikkaa, ja lopetti näihin kehotuksiin: ”Olkaa nöyrämielisiä. Pitäkää viestintäyhteydet avoimina. Pyrkikää olemaan parempia viestijöitä.”

Sen jälkeen kun oli luettu terveisiä, puheenjohtaja jakoi kullekin oppilaista diplomin. Sitten kurssi esitti hallintoelimelle ja Beetel-perheelle päätöksen, jonka luki Paul Angerville Guadeloupesta.

Iltapäiväohjelma alkoi Vartiotornin tutkistelulla. Sen jälkeen oppilaat esittivät ohjelman, joka antoi kuulijoille tilaisuuden nähdä jotakin heidän oppituntiensa ilmapiiristä, tehdä havaintoja heidän satunnaisista seuranpitotilaisuuksistaan huoneissaan ja kuulla monia kenttäpalveluskokemuksia, joita he olivat saaneet sen jälkeen, kun he olivat tulleet Gileadiin viisi kuukautta aiemmin. Lopuksi oli erinomainen näytelmä, jonka teemana oli Sen tekeminen mikä on oikein Jehovan silmissä. Näytelmän esittivät julistajat Lyndhurstin seurakunnasta New Jerseystä. Päivän ohjelma päättyi loppulauluun ja sen jälkeen Fred Franzin, Seuran 96-vuotiaan presidentin, pitämään rukoukseen.

[Tekstiruutu s. 27]

TILASTOTIETOA LUOKASTA:

Edustettuina olleita maita: 6

Määrämaita: 13

Naimattomia veljiä: 2

Aviopareja: 11

Oppilaita: 24

Keski-ikä: 32,7

Keskimäärin vuosia totuudessa: 14

Keskimäärin vuosia kokoajanpalveluksessa: 9

[Kuva s. 26]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 88. kurssilta valmistuneet

Rivit alla olevassa luettelossa on numeroitu edestä alkaen, ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle. 1) Magney, D.; Rogers, L.; Foster, S.; Foley, R.; Untch, L.; Jonasson, G. 2) Buri, H.; Buri, B.; Krammer, M.; Hudson, D.; Underkoffler, J. 3) Angerville, P.; Olsson, M.; Jones, A.; Untch, R.; Krammer, A.; Hudson, C. 4) Foley, L.; Magney, J.; Jones, A.; Jonasson, H.; Foster, M.; Rogers, M.; Underkoffler, R.