Vaellatko edelleen totuudessa?
’MINULLA ei ole suurempaa kiitollisuuden syytä kuin se, että lapseni yhä vaeltavat totuudessa.’ (3. Johannes 4) Apostoli Johannes sanoi näin pitkän elämänsä loppupuolella. ’Hänen lastensa’, niiden jotka hän oli saanut ”totuuteen”, jatkuva kestävyys toi hänelle suurta iloa. Jehovakin iloitsee, kun hänen palvojansa pysyvät totuudessa. Kuinka ilahtunut hänen täytyykään nykyään olla, kun hän näkee suuren, miljoonista koostuvan järjestön noudattavan tuota viisasta menettelytapaa. – Sananlaskut 27:11.
Mutta samalla kun Jumalan kansa kokonaisuutena pitää järkähtämättä kiinni totuudesta, jotkut yksittäiset kristityt hidastavat vauhtia tai jopa hylkäävät puhtaan palvonnan. Tämä ei ole yllättävää, sillä samalla tavalla tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla. (2. Timoteukselle 4:10; Heprealaisille 2:1) Siitä huolimatta se tosiasia, että jotkut hidastavat vauhtia, tähdentää sitä, kuinka tarpeellista kaikkien on pitää silmällä omaa hengellisyyttään. Paavali kehotti kaikkia kristittyjä: ”Tarkistakaa jatkuvasti, mitä itse olette.” (2. Korinttolaisille 13:5) Jokaisen kristityn tulisi kysyä itseltään: ’Miten voin olla varma siitä, että vaellan edelleen totuudessa?’
Jotkut ovat hidastaneet vauhtia ja jopa lakanneet vaeltamasta totuudessa, koska he ovat masentuneet – kenties terveysongelmien tai henkilökohtaisten ristiriitojen vuoksi. Toiset ovat hidastaneet vauhtia, koska heidän ajatuksensa ovat kääntyneet muihin asioihin. He haluavat nauttia joistakin tämän asiainjärjestelmän hedelmistä, niin kauan kuin se kestää. Miten voimme välttyä vauhdin hidastumiselta? Saadaksemme vastauksen, harkitkaamme esimerkkiä, jonka Jeesus jätti meille.
Seuraa Jeesuksen esimerkkiä
Jeesus kohtasi monia vaikeita tilanteita. Hänen täytyi käsitellä seuraajiensa välisiä henkilökohtaisia ristiriitoja sekä kestää vihollistensa vihaa ja ivaa. Hänen täytyi myös vastustaa tämän maailman kiusauksia. Hänelle tarjottiin rikkautta ja valtaa enemmän kuin voitiin kuvitellakaan. (Matteus 4:8–11; Johannes 6:14, 15) Jeesus vaelsi kuitenkin hellittämättä totuudessa. Mikä auttoi häntä tekemään niin?
Apostoli Paavali kertoo meille vastauksen, kun hän kirjoittaa: ”Juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu katsoessamme kiinteästi uskomme Pääedustajaan ja Täydellistäjään, Jeesukseen. Siitä ilosta, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” (Heprealaisille 12:1, 2) Se että Jeesus piti mielessä ”sen ilon, joka oli asetettu hänen eteensä”, eli häntä odottavat arvokkaat siunaukset, auttoi häntä vaeltamaan jatkuvasti totuudessa. Tämä ”ilo, joka oli asetettu hänen eteensä”, vei reippaasti voiton niistä tilapäisistä esteistä tai häiritsevistä tekijöistä, joita hänen täytyi kohdata.
Se että pidämme mielessämme palkinnon, voi auttaa meitä kestämään, niin kuin se auttoi Jeesustakin. (Ilmestys 22:12) Ajattelehan tämän havainnollistamiseksi matkailijaa, joka kävelee vaikeakulkuista vuoristopolkua. Hän väsyy ja masentuu. Jokainen askel on työn takana, ja polku näyttää loputtomalta. Sitten hän pääsee huipulle ja näkee etäällä kaupungin, johon hän on matkalla. Yllättäen kulkeminen näyttää hieman helpommalta. Se että hänellä on selvä kuva määränpäästään, auttaa häntä unohtamaan uupumuksensa. Kristitty saattaa samalla tavoin huomata, että on helpompaa jatkaa totuudessa vaeltamista, kun pitää määränpäänsä kirkkaana mielessään.
Jäljittele apostoli Paavalia
Apostoli Paavalikin kesti paljon sellaista, mikä olisi voinut masentaa hänet. Hänen täytyi hoitaa veljiensä välisiä jakaumia ja persoonallisuuskiistoja sekä sietää vakavaa terveysongelmaa, vainoa, fyysisiä vaikeuksia ja ongelmia ja jopa vastustusta seurakuntien sisäpuolella. (1. Korinttolaisille 1:10; 2. Korinttolaisille 10:7–12; 11:21–29; 12:7–10) Miksi Paavali ei tullut niin masentuneeksi, että hän olisi antanut periksi? Hän selittää: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:13) Hän ei yrittänyt kantaa taakkojaan yksin. Sen sijaan Paavali luotti Jehovan pitävän hänestä huolen. – Psalmi 55:23.
Se jumalallinen voiman lähde, jota Paavali pyysi auttamaan häntä kestämään, on saatavilla myös nykyään. Raamattu sanoo: ”[Jehova] antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa [”Jehovaa”, UM] odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.” (Jesaja 40:29–31) Jos luotamme Jehovan antavan meille voimaa henkilökohtaisen tutkimisen, kokouksissa läsnä olemisen, innokkaan kristillisen palveluksen ja – erityisesti – rukouksen avulla, pystymme kestämään kiusauksia ja vaikeuksia, joita saattaa syntyä aika ajoin. – Psalmi 1:1–3; Roomalaisille 10:10; 1. Tessalonikalaisille 5:16, 17; Heprealaisille 10:23–25.
Miljoonat valmistautuvat elämään paratiisissa
Saatana on tämän asiainjärjestelmän jumala, ja kristityt ovat täällä todellisuudessa vain vieraita, muukalaisia. (2. Korinttolaisille 4:4) Meidän ei sen vuoksi tulisi yllättyä, jos joskus kohtaamme esteitä tai häiritseviä tekijöitä. Paavali kirjoitti Heprealaiskirjeessä seuraavaa: ”Meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme hartaasti tulevaa.” (Heprealaisille 13:14) Sen muistaminen, että toivomme ei ole tässä vanhassa maailmassa, vaan siinä, joka on tulossa, auttaa meitä myös olemaan hidastamatta vauhtia.
Jossain mielessä kristityt ovat kuin siirtolaisia, jotka lähtevät synnyinmaastaan etsimään parempaa elämää muualla. Se on lähes aina vaikea askel otettavaksi. Siihen sisältyy koko omaisuuden pakkaaminen tai hävittäminen ja tutun kodin samoin kuin ystävien ja sukulaisten hyvästeleminen. Siihen sisältyy myös vieraaseen maahan lähteminen, sellaisten ihmisten keskuudessa eläminen, jotka eivät ehkä toivota tervetulleeksi, ja uuden kielen ja oudon elämäntavan opetteleminen. Monet tekevät kuitenkin sellaisen muutoksen pelkästään toivoessaan siten parantavansa aineellista asemaansa tässä maailmassa.
Ne, jotka ikään kuin muuttavat tästä vanhasta asiainjärjestelmästä ja tulevat osaksi Jumalan kansaa, kohtaavat samanlaisia haasteita. He tekevät kulttuuriin liittyviä uudelleenjärjestelyjä elääkseen Jumalan sanan puhtaiden mittapuiden mukaisesti, ja he opettelevat totuuden ”puhtaan kielen”. (Sefanja 3:9, UM; 1. Korinttolaisille 6:9–11) He myös työskentelevät kovasti palvellakseen Jumalan valtakunnan suurta Kuningasta, Jeesusta Kristusta. Lisäksi monissa tapauksissa heidän sukulaisensa ja entiset ystävänsä katkaisevat välinsä heihin, niin että heidän itse asiassa täytyy hyvästellä heidät.
Kristityt voivat kuitenkin saada paljon enemmän kuin ne, jotka muuttavat maasta taloudellisista syistä. Ensiksikin he tulevat yhteisöön, joka rakastaa heitä ja välittää heistä. (Luukas 18:29, 30) Mikä vielä tärkeämpää, he pääsevät läheiseen suhteeseen Jehovan, kaikkeuden Jumalan, kanssa. He saavat mielenrauhan ja luottavat tulevaisuuteen, kun he innoissaan odottavat Jumalan suurenmoisten lupausten täyttymystä. (Filippiläisille 4:8, 9) Ne, jotka arvostavat oikealla tavalla näitä tosiasioita, eivät salli häiritsevien seikkojen tai esteiden hidastaa vauhtiaan pysyvästi. Heitä ei saada kääntymään kapealta tieltä, joka johtaa elämään. – Matteus 7:13, 14; 1. Johannes 2:15–17.
Pidä huolta hengellisestä terveydestäsi
Jos pidämme säännöllisesti huolta fyysisestä terveydestämme, meillä on parempi mahdollisuus taistella sairautta vastaan. Ja jos sairastumme, paranemme nopeammin. Samalla tavoin jos pidämme huolta hengellisestä terveydestämme, säilytämme selvän näkemyksen niistä siunauksista joista saamme nauttia nyt ja jotka odottavat meitä, ja jos opimme luottamaan Jehovan voimaan pikemmin kuin omaamme, kykenemme paremmin selviytymään ongelmista, joita syntyy. Emme voi täydellisesti välttää häiritseviä asioita tai masentavia olosuhteita. Mutta jos olemme pitäneet hyvää huolta hengellisestä terveydestämme etukäteen, sellaiset seikat eivät lannista meitä.
Muista, että Jehova iloitsee, kun hänen palvojansa kestävät. Ilahduttakaamme siis hänen sydäntään vaeltamalla jatkuvasti totuudessa.