Näkymiä Luvatusta maasta

Samaria – pääkaupunki pohjoisten pääkaupunkien joukossa

BABYLON, Ninive ja Rooma olivat pääkaupunkeja raamatullisina aikoina. Voidaan kuitenkin sanoa, että jollei oteta lukuun itse Jerusalemia, raamatullisesti huomattavin pääkaupunki ei ole mikään niistä vaan pikemminkin Samaria. Noin 200 vuoden ajan se oli Israelin kymmenen sukukunnan pääkaupunki, ja monet profeetalliset sanomat koskivat sitä. Mutta mitä tiedät Samariasta? Ja miksi se oli pääkaupunki pohjoisten pääkaupunkien joukossa?

Muistelehan, mitä tapahtui sen jälkeen kun kymmenen Israelin sukukuntaa hylkäsi Jehovan kuninkaan ja Jerusalemin temppelin, ja sijoita nuo tapahtumat kartalle. Jerobeam, joka johti pohjoisen valtakunnan muodostamista, hallitsi vähän aikaa Sikemissä, joka oli pohjois-eteläsuuntaisen ylänkötien varrella. Myöhemmin Jerobeam siirsi pääkaupunkinsa Tirsaan, joka oli Wadi Farʽahin päässä. Jordaninlaaksosta lähtevä tie meni Tirsan ohi ja yhtyi ylänkötiehen. Oletko tiennyt, että Tirsa oli kymmenen sukukunnan valtakunnan pääkaupunki Naadabin, Baesan, Eelan, Simrin ja vielä Omrinkin aikana? – 1. Mooseksen kirja 12:5–9; 33:17, 18; 1. Kuningasten kirja 12:20, 25, 27; 14:17; 16:6, 15, 22.

Kuuden vuoden päästä Omri perusti kuitenkin uuden pääkaupungin. Hän hankki vuoren, jonka näet vasemmalla, Samarian. (1. Kuningasten kirja 16:23–28) Vaikka tuolla vuorella on nykyään monia pengerviljelyksiä, Omri valitsi sen todennäköisesti siksi, että tasangolta esiin työntyvää huipultaan tasaista kukkulaa oli helppo puolustaa. Hänen poikansa Ahab jatkoi Samarian rakentamista ilmeisesti laajentamalla sen linnoituksia paksuilla muureilla. Hän rakensi myös Baalille temppelin ja itselleen ja foinikialaiselle vaimolleen Iisebelille palatsin. Kaivaukset ovat paljastaneet Ahabin palatsin rauniot, jotka näkyvät seuraavalla sivulla. Tuo palatsi oli kuulu ylellisyydestään ja suunnattomasta pahuudestaan. (1. Kuningasten kirja 16:29–33) Kuvittele, miten profeetta Elia kapuaa tähän kaupunkiin ja kävelee leveää tietä palatsiin tuomitakseen Ahabin Baalin palvontaan liittyneen pahuuden. – 1. Kuningasten kirja 17:1.

Vuonna 1910 arkeologit löysivät sieltä ruukunkappaleita, joihin oli merkitty muistiin viini- ja oliiviöljylähetyksiä tai maksettuja veroja. Moniin niissä oleviin persoonanimiin liittyi osa baʹal. Saatat olla kiinnostunut tietämään, että arkeologit löysivät myös palasia norsunluu-upotuksista, jollainen näkyy oheisessa kuvassa. Muista, että 1. Kuningasten kirjan 22:39:ssä on jo kauan sitten mainittu, että Ahab rakensi ”norsunluisen palatsin”. Siihen kuului ehkä huonekaluja, joissa oli kaiverrettuja norsunluu-upotuksia, sellaisia kuin loisteliaat ”norsunluusohvat”, jotka profeetta Aamos mainitsi sata vuotta myöhemmin. (Aamos 3:12, 15; 6:1, 4) Niissä olevien kuvien aiheina oli siivekkäitä sfinksejä ja muita Egyptin mytologiaan liittyviä vertauskuvia.

Ahabin ja Iisebelin mainitseminen saattaa tuoda mieleesi sen, miten he kuolivat. Ahab menetti henkensä Syyriaa vastaan käydyssä tyhmässä sodassa. Kun hänen vaununsa huuhdeltiin ”Samarian lammikolla, nuoleskelivat koirat hänen vertansa”, aivan Elian sanojen mukaan. (1. Kuningasten kirja 21:19; 22:34–38) Kuningatar Iisebel heitettiin ulos palatsin ikkunasta. Oliko se tästä Samariassa olevasta palatsista? Ei ollut. Ahabilla oli palatsi myös pohjoisempana Jisreelin laaksossa. Hän halusi kiihkeästi lähellä sijainnutta Naabotin viinitarhaa. Tuon palatsin huipulta itäänpäin katselevat vartiomiehet näkivät Jeehun ratsastavan hurjaa vauhtia laaksoa pitkin. Siellä myös entinen Samarian kuningatar kohtasi kauhean mutta oikeutetun loppunsa. – 1. Kuningasten kirja 21:1–16; 2. Kuningasten kirja 9:14–37.

Vaikka Samaria oli edelleen pääkaupunki, sillä ei ollut Jumalan hyväksyntää eikä siunausta. Sen sijaan se kilpaili eteläisen pääkaupungin Jerusalemin kanssa ja vihoitteli sille. Jehova lähetti monia profeettoja varoittamaan Samarian hallitsijoita ja sen kansaa heidän epäjumalanpalveluksestaan, moraalittomuudestaan ja siitä, etteivät he osoittaneet kunniaa hänen lakejaan kohtaan, mutta turhaan. (Jesaja 9:8; 10:11; Hesekiel 23:4–10; Hoosea 7:1; 10:5; Aamos 3:9; 8:14; Miika 1:1, 6) Näin ollen vuonna 740 eaa. Samaria vaadittiin tilille, kun assyrialaiset hävittivät sen. Monet sen kansasta otettiin vangeiksi, ja heidän tilalleen tuli asukkaiksi muukalaisia. – 2. Kuningasten kirja 17:1–6, 22–24.

Myöhemmin, erityisesti Herodes Suuren aikana, kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat Samarialle jossain määrin takaisin sen suuruutta. Näin ollen Jeesus ja apostolitkin tunsivat hyvin tämän pääkaupungin pohjoisten pääkaupunkien joukossa. – Luukas 17:11; Johannes 4:4.

[Kartta s. 16]

(Ks. painettu julkaisu)

Jisreel

Tirsa

Samaria

Sikem

Jerusalem

Jordan

[Lähdemerkintä]

Perustuu karttaan, jonka tekijänoikeudet omistavat: Pictorial Archive (Near Eastern History) Est. ja Survey of Israel

[Kuvan lähdemerkintä s. 16]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

Garo Nalbandian

Pieni kuva: Israelin muinaisesine- ja museoministeriö; kuva: Israelin museo, Jerusalem