Onko Betlehem kristillisen ykseyden ja rakkauden vertauskuva?
”BETLEHEM – – on todiste loputtomasta rakkaudesta, se on nöyryyden oppitunti.” – Maria Teresa Petrozzi, kirjan Bethlehem kirjoittaja.
Merkitseekö Betlehem sinulle jotakin tuonkaltaista? Ehkäpä, sillä sadat miljoonat vilpittömät, rauhaa rakastavat ihmiset kautta maailman katsovat kunnioittavasti kohti Betlehemiä erityisesti joulunaikana. He muistavat, että tämä pieni Lähi-idän kaupunki on ”Rauhanruhtinaan”, Jeesuksen Kristuksen, syntymäpaikka. Satojen vuosien ajan pyhiinvaeltajat ovat kerääntyneet tänne käydäkseen yhdessä kristikunnan pyhimmistä paikoista ja kenties kunnioittaakseen sitä. Tuo paikka on Syntymäluola, jota perinteisesti pidetään Jeesuksen Kristuksen syntymäpaikkana. Se sijaitsee Syntymäkirkoksi kutsutussa suuressa historiallisessa rakennuksessa. – Jesaja 9:5; Matteus 2:1.
Mutta ovatko nämä perinteiset pyhät paikat todellisuudessa olleet kristillisen ykseyden, rakkauden ja nöyryyden polttopisteitä? Minkä päätelmän teet seuraavasta?
Katolinen kirjoittaja Maria Teresa Petrozzi sanoo kirjassa Bethlehem: ”1500-luvulta lähtien [Betlehem] sai kärsiä roomalaisten [roomalaiskatolilaisten] ja kreikkalaisten [ortodoksiuskovien] välisistä katkerista ja verisistä taisteluista, jotka koskivat johtoasemaa Syntymäkirkossa.” Nämä toistuvat ”veriset taistelut” vallasta keskittyivät tavallisesti hopeatähteen Syntymäluolassa, joka sijaitsee maan alla, Syntymäkirkon alapuolella. Tämän tähden sanotaan osoittavan Kristuksen syntymän tosiasiallisen paikan. R. W. Hamilton sanoo kirjassaan: ”Tiedetään hyvin, että ne Ranskan ja Venäjän välisen kiistan kaksi kysymystä, jotka johtivat Krimin sotaan, koskivat vastakkaisia vaatimuksia basilikan ja kryptan [Syntymäluolan] pääovien avainten omistuksesta sekä sitä latinalaisella kirjoituksella varustettua hopeatähteä, joka oli muurattu marmorilaattaan Syntymäkirkon alttarin alapuolelle ja joka varastettiin salaperäisellä tavalla eräänä yönä vuonna 1847.” – The Church of the Nativity, Bethlehem.
Tuloksena satoja vuosia jatkuneista kirkkokuntien välisistä kiistoista, jotka koskevat sitä, kenellä on oikeus näihin paikkoihin, ”kunkin kirkkokunnan oikeudet on nyt huolellisesti määritelty. Esimerkiksi luolan 53 lampusta fransiskaanien sallitaan pitää 19:ää lamppua. Syntymäkirkon alttarin omistavat ortodoksit, eikä roomalaiskatolilaisten sallita toimittaa siellä jumalanpalveluksia.” – Historical Sites in Israel.
Jos poliittinen ilmapiiri sallii, jouluna kukin paikalla olevista kristikunnan uskonnollisista yhdyskunnista toimittaa oman joulumessunsa ja järjestää kulkueen halki Betlehemin. 24. ja 25. joulukuuta roomalaiskatoliset järjestävät kulkueen ja keskiyön messun Pyhän Katariinan kirkossa, lähellä Syntymäkirkkoa, joka on nyt yhteinen kreikkalaiskatoliselle kirkolle ja Armenian ortodoksikirkolle. 6. tammikuuta kreikkalaiskatolinen kirkko, Syyrian jakobiittikirkko ja koptilainen ortodoksikirkko pitävät joulumessunsa. 18. tammikuuta on Armenian ortodoksikirkon joulumessu, jota seuraa juhlakulkue 19. tammikuuta.
Antaako edellä kerrottu ymmärtää, että Betlehemin perinteiset pyhät paikat ovat ’todiste loputtomasta rakkaudesta, nöyryyden oppitunti’? Kuvastuuko niistä lisäksi totuus Jeesuksen syntymään liittyneistä olosuhteista? Milloin hän esimerkiksi syntyi? Syntyikö hän tosiaankin nykyään Syntymäluolana tunnetussa paikassa? Ja pitäisikö sinun tai kenenkään muun kunnioittaa hänen synnyinpaikkaansa?
[Kuvan lähdemerkintä s. 3]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.