Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w93 15/4 s. 2-4
  • Helvetin tuli – yhä liekeissä vai jo hiipumassa?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Helvetin tuli – yhä liekeissä vai jo hiipumassa?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1993
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Helvetin paluu
  • Herätettyjä kysymyksiä
  • Mitä on tapahtunut helvetin tulelle?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2002
  • Ketkä menevät helvettiin?
    Kysymyksiä ja vastauksia Raamatusta
  • Onko helvettiä olemassa? Mikä helvetti Raamatun mukaan on?
    Kysymyksiä ja vastauksia Raamatusta
  • Laajalle levinnyt käsitys
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2008
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1993
w93 15/4 s. 2-4

Helvetin tuli – yhä liekeissä vai jo hiipumassa?

PROTESTANTTINEN saarnaaja Jonathan Edwards herätti pelkoa 1700-luvulla siirtokunnissa asuvien amerikkalaisten sydämessä havainnollisilla helvettikuvauksillaan. Kerran hän kuvaili, miten Jumala roikotti synnintekijöitä liekkien yläpuolella kuin inhottavia hämähäkkejä. Edwards moitti ankarasti seurakuntalaisiaan: ”Voi teitä syntisiä, te riiputte ohuen langan varassa, jonka ympärillä leimuavat Jumalan vihan liekit ja jonka ne minä hetkenä tahansa kärventävät ja polttavat poikki.”

Vähän sen jälkeen kun Edwards piti tämän kuuluisan saarnan, helvetin liekit alkoivat kuitenkin ikään kuin lepattaa ja hiipua.a D. P. Walkerin kirjassa The Decline of Hell todetaan, että ”1730-lukuun mennessä oppi kadotukseen tuomittujen ikuisesta piinasta oli yleisesti asetettu kyseenalaiseksi”. 1800-luvulla helvetin liekit hiipuivat hiipumistaan, ja 1900-luvun puoliväliin mennessä Edwardsin näkemys, jonka mukaan helvetti on pätsi, jossa uhrit kokevat ankaraa henkistä ja ruumiillista piinaa ikuisesti, oli lakannut olemasta puheenaiheena. ”Aikamme intellektualismin hyökkäys sekä helvettiäkin hirvittävämmät Hiroshiman kauheudet ja natsien joukkoteurastukset”, toteaa toimittaja Jeffery Sheler, ”johtivat siihen, etteivät helvettikuvaukset tuntuneet enää yhtä pelottavilta”.

Monet saarnaajatkin olivat menettäneet intonsa puhua tulesta ja tulikivestä. Helvetin kauhuja kuvailevia voimakkaita saarnoja ei enää kuultu kristikunnan pääkirkkojen saarnastuoleista. Useimpien teologien mielestä helvetti oli liian vanhanaikainen aihe vakavalle oppineisuudelle. Joitakin vuosia sitten muuan kirkkohistorioitsija teki tutkimusta helvetistä erästä yliopiston luentoa varten ja kävi läpi useiden tiedelehtien sisällysluetteloja. Hän ei löytänyt ainuttakaan helvettiaiheista otsikkoa. Newsweek-aikakauslehden mukaan tämä historioitsija päätteli: ”Helvetti on kadonnut, eikä kukaan huomannut milloin.”

Helvetin paluu

Kadonnutko? Ei oikeastaan. Viime vuosina helvettioppi on odottamatta leimahtanut uudelleen liekkiin joissakin paikoissa. Yhdysvalloissa suoritetut mielipidetutkimukset osoittavat helvettiin uskovien määrän kasvaneen 53 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1981–90. Kun otamme lisäksi huomioon helvettiä saarnaavien evankelisten liikkeiden nopean lisääntymisen kaikkialla maailmassa, käy ilmeiseksi, että helvetin vääjäämätön paluu kristikuntaan kuuluvien ajatteluun on kuin onkin maailmanlaajuinen ilmiö.

Mutta vaikuttaako tämä kiinnostuksen elpyminen vain kirkonpenkissä istujiin, vai vaikuttaako se myös saarnastuolista puhuviin pappeihin? Todellisuudessa joidenkin kristikunnan kirkkojen vanhoilliset papit eivät koskaan luopuneet sellaisesta helvetistä, jota Jonathan Edwards 250 vuotta sitten saarnasi. U.S.News & World Report -aikakauslehdessä todettiin vuonna 1991: ”Jopa joidenkin suurimpien vapaamielisten kirkkokuntien keskuudessa on havaittavissa merkkejä siitä, että teologit ovat alkaneet ajatella helvettikysymystä vakavammin kuin vuosikymmeniin.” Vuosien ajan syrjässä ollut helvetin tuli on selvästikin palannut uskonnolliselle maailmankartalle. Mutta palaako helvetissä edelleenkin tuli?

Herätettyjä kysymyksiä

Teologi W. F. Wolbrechtilla ei ollut siitä epäilyksen häivääkään: ”Helvetti on helvetti, eikä mikään ihmisen toive tai ajatus lievennä vähääkään ikuista kirousta.” Monet kirkossakävijät eivät ole asiasta yhtä varmoja. Vaikka he eivät epäile helvetin olemassaoloa, heillä on kyllä kysyttävää helvetin luonteesta. Muuan toinen teologi myöntää: ”Helvetti on minullekin kiistämätön tosiasia, josta on selvät raamatulliset todisteet, mutta sen täsmällinen luonne on ongelmallinen.” Yhä useammat teologit ja maallikot eivät nykyään tosiaan enää pohdi sitä, ”onko helvetti olemassa”, vaan ”mikä helvetti on”.

Miten sinä vastaisit? Mitä sinulle on opetettu helvetin luonteesta? Entä miksi tämä opetus vaivaa vilpittömien kristittyjen mieltä?

[Alaviitteet]

a Edwards piti 8.7.1741 saarnan ”Synnintekijät vihaisen Jumalan käsissä”.

[Kuvan lähdemerkintä s. 2]

Kansikuva: Dorén kuva teokseen Divine Comedy, Tumult and Escape

[Kuvan lähdemerkintä s. 3]

Dorén kuva demoneista ja Vergiliuksesta Danten Divine Comedy -teokseen

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa