Jeesuksen tulo vai Jeesuksen läsnäolo – kumpi?

”Mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” (MATTEUS 24:3)

1. Mikä osa kysymyksillä oli Jeesuksen sananpalveluksessa?

JEESUKSEN taitava kysymysten käyttö pani hänen kuulijansa ajattelemaan, tarkastelemaan asioita jopa uusista näkökulmista (Markus 12:35–37; Luukas 6:9; 9:20; 20:3, 4). Voimme olla kiitollisia siitä, että hän myös vastasi kysymyksiin. Hänen vastauksensa valaisevat totuuksia, joita muuten emme ehkä olisi tienneet tai ymmärtäneet. (Markus 7:17–23; 9:11–13; 10:10–12; 12:18–27.)

2. Mihin kysymykseen meidän pitäisi nyt kiinnittää huomiomme?

² Matteuksen 24:3:ssa on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joihin Jeesus koskaan vastasi. Hänen maallinen elämänsä oli päättymäisillään, ja hän oli vastikään varoittanut, että Jerusalemin temppeli tuhottaisiin, mikä merkitsisi juutalaisen järjestelmän loppua. Matteuksen kertomuksessa jatketaan: ”Hänen istuessaan Öljyvuorella opetuslapset tulivat hänen luokseen yksityisesti ja sanoivat: ’Sano meille: milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [”tulosi”, vuoden 1992 kirkkoraamattu] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?’” (Matteus 24:3.)

3, 4. Mikä merkittävä ero on siinä, miten Raamatuissa käännetään yksi Matteuksen 24:3:n avainsanoista?

³ Miljoonat Raamatun lukijat ovat halunneet tietää, miksi opetuslapset tekivät tuon kysymyksen ja miten Jeesuksen vastauksen pitäisi vaikuttaa heihin. Vastauksessaan Jeesus puhui siitä, miten lehtien ilmaantuminen puihin osoittaa, että kesä ”on lähellä” (Matteus 24:32, 33). Siksi monet kirkot opettavat, että apostolit pyysivät tunnusmerkkiä Jeesuksen ”tulosta”, tunnusmerkkiä joka osoittaisi hänen palaavan aivan pian. Ne uskovat, että tuo ”tulo” on se hetki, jona hän ottaa kristityt taivaaseen ja tekee sitten lopun maailmasta. Uskotko, että tämä pitää paikkansa?

⁴ Jotkin raamatunkäännökset, muun muassa Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös, käyttävät sanan ”tulo” asemesta sanaa ”läsnäolo”. Voisiko olla niin, että se, mitä opetuslapset kysyivät ja mitä Jeesus sanoi vastaukseksi, eroaa siitä, mitä opetetaan kirkoissa? Mitä todellisuudessa kysyttiin? Ja mitä Jeesus vastasi?

Mitä he kysyivät?

5, 6. Mitä apostolit kaikesta päättäen ajattelivat tehdessään Matteuksen 24:3:ssa olevan kysymyksen?

⁵ Sen perusteella, mitä Jeesus sanoi temppelistä, opetuslapset ajattelivat todennäköisesti juutalaista järjestelmää, kun he pyysivät ’hänen läsnäolonsa [tai ”tulonsa”] ja asiainjärjestelmän [kirjaimellisesti ”aikakauden”] päättymisen tunnusmerkkiä’. (Vrt. sanaan ”maailmanaika” 1. Korinttilaiskirjeen 10:11:ssä ja Galatalaiskirjeen 1:4:ssä, KR-38.)

⁶ Siinä vaiheessa apostolit ymmärsivät Jeesuksen opetuksia vain rajallisesti. He olivat kuvitelleet aiemmin, että ”Jumalan valtakunta ilmaantuisi siinä samassa”. (Luukas 19:11; Matteus 16:21–23; Markus 10:35–40.) Ja vielä Öljyvuorella käydyn keskustelun jälkeen mutta ennen pyhällä hengellä voitelemista he kysyivät, ennallistaisiko Jeesus Israelille Valtakunnan silloin (Apostolien teot 1:6).

7. Miksi apostolit kysyisivät Jeesukselta hänen tulevasta osastaan?

⁷ He kuitenkin tiesivät, että hän lähtisi, sillä hän oli sanonut hiukan aikaisemmin: ”Valo on teidän keskuudessanne enää vähän aikaa. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo.” (Johannes 12:35; Luukas 19:12–27.) He ovat siis hyvinkin saattaneet pohtia, että jos Jeesus aikoo lähteä, niin mistä tunnistetaan hänen paluunsa. Kun hän ilmaantui Messiaana, useimmat eivät tunnistaneet häntä. Ja yli vuotta myöhemmin kysyttiin yhä, täyttäisikö hän kaiken, mitä Messiaan oli määrä tehdä (Matteus 11:2, 3). Siksi apostoleilla oli syytä ottaa selvää tulevaisuudesta. Mutta edessämme on jälleen kysymys: pyysivätkö he tunnusmerkkiä siitä, että hän tulisi pian, vai jotakin muuta?

8. Millä kielellä apostolit todennäköisesti keskustelivat Jeesuksen kanssa?

⁸ Kuvittele, että olet lintu, joka kuuntelee Öljyvuorella käytävää keskustelua (vrt. Saarnaaja 10:20). Olisit luultavasti kuullut Jeesuksen ja apostolien puhuvan hepreaa (Markus 14:70; Johannes 5:2; 19:17, 20; Apostolien teot 21:40). Todennäköisesti he osasivat kuitenkin myös kreikan kieltä.

Mitä Matteus kirjoitti – kreikaksi

9. Mihin useimmat nykyaikaiset Matteuksen käännökset perustuvat?

⁹ Matteus kirjoitti 100-luvulta olevien tietojen mukaan evankeliuminsa ensin hepreaksi. Ilmeisesti hän kirjoitti sen myöhemmin kreikaksi. Meidän aikaamme asti on säilynyt monia kreikankielisiä käsikirjoituksia, joiden pohjalta hänen evankeliumiaan on käännetty nykykielille. Mitä Matteus kirjoitti kreikaksi keskustelusta, joka käytiin Öljyvuorella? Mitä hän kirjoitti ”tulosta” tai ”läsnäolosta”, josta opetuslapset kysyivät ja josta Jeesus puhui?

10. a) Mitä sanaa ”tulla” vastaavaa kreikkalaista sanaa Matteus käytti usein, ja millaisia merkityksiä sillä voi olla? b) Mikä muu kreikkalainen sana on kiinnostava?

¹⁰ Matteuksen ensimmäisissä 23 luvussa esiintyy yli 80 kertaa verbiä ”tulla” vastaava yleinen kreikkalainen sana erʹkho·mai. Se välittää usein ajatuksen lähestymisestä tai lähelle tulemisesta, kuten Johanneksen 1:47:ssä: ”Jeesus näki Natanaelin tulevan häntä kohti.” Verbi erʹkho·mai voi eri käyttöyhteyksissä merkitä ’saapua’, ’mennä’, ’päästä [johonkin]’, ’saavuttaa [jokin]’ tai ’olla matkallaan’ (Matteus 2:8, 11; 8:28; Johannes 4:25, 27, 45; 20:4, 8; Apostolien teot 8:40; 13:51). Matteuksen 24:3, 27, 37, 39:ssä Matteus käyttää kuitenkin eri sanaa, substantiivia jota ei esiinny missään muualla evankeliumeissa ja joka on pa·rou·siʹa. Koska Jumala henkeytti Raamatun kirjoittamisen, niin miksi hän pani Matteuksen valitsemaan tämän kreikan kielen sanan näihin jakeisiin, kun tämä kirjoitti evankeliuminsa kreikaksi? Mitä tuo sana merkitsee, ja miksi meidän pitäisi haluta tietää sen merkitys?

11. a) Mitä pa·rou·siʹa merkitsee? b) Miten Josefuksen kirjoituksista otetut esimerkit tukevat tapaa, jolla ymmärrämme pa·rou·siʹan? (Ks. alaviite.)

¹¹ Lyhyesti sanottuna pa·rou·siʹa merkitsee ’läsnäoloa’. Vinen Uuden testamentin sanoja selittävässä sanakirjassa (Expository Dictionary of New Testament Words) sanotaan: ”PAROUSIA, – – kirjaimellisesti: läsnäolo, para ’kanssa’ ja ousia ’olo’ (verbistä eimi ’olla’), tarkoittaa sekä saapumista että sitä seuraavaa läsnäoloa. Esimerkiksi eräässä papyruskirjeessä muuan nainen sanoo parousiansa olevan tarpeen eräässä paikassa, jotta hän voisi hoitaa siellä olevaa omaisuuttaan koskevia asioita.” Eräissä muissa sanakirjoissa selitetään, että pa·rou·siʹa tarkoittaa ’hallitsijan vierailua’. Se ei näin ollen ole vain saapumishetki, vaan läsnäolo, joka alkaa saapumisesta. On kiinnostavaa, että juutalainen historioitsija Josefus, apostolien aikalainen, käytti sanaa pa·rou·siʹa juuri näin.a

12. Miten itse Raamattu auttaa meitä varmistamaan pa·rou·siʹan merkityksen?

¹² Antiikin kirjallisuus tukee selvästi merkitystä ”läsnäolo”, mutta kristittyjä kiinnostaa kuitenkin erityisesti se, miten sanaa pa·rou·siʹa käytetään Jumalan sanassa. Vastaus on sama: se tarkoittaa läsnäoloa. Tämä näkyy esimerkeistä, jotka on otettu Paavalin kirjeistä. Hän kirjoitti esimerkiksi filippiläisille: ”Sillä tavalla kuin olette aina totelleet, ei ainoastaan minun läsnä ollessani, vaan nyt paljon alttiimmin minun poissa ollessani, työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne.” Hän sanoi myös viipyvänsä heidän luonaan, jotta he voisivat riemuita ’hänen ollessaan jälleen läsnä [pa·rou·siʹa] heidän kanssaan’. (Filippiläisille 1:25, 26; 2:12.) Eräissä muissa käännöksissä sanotaan ”kun taas saan olla teidän kanssanne” (Uusi testamentti nykysuomeksi), ”ollessani jälleen teidän kanssanne” (Weymouth, New International Version), ”kun olen jälleen teidän kanssanne” (Jerusalem Bible, New English Bible) ja ”kun teillä on taas kerran minut keskuudessanne” (Twentieth Century New Testament). 2. Korinttilaiskirjeen 10:10, 11:ssä Paavali asetti vastakkain ”henkilökohtaisen läsnäolonsa” ja ”poissa” olemisen. Näissä esimerkeissä hän ei selvästikään puhunut lähestymisestään eikä saapumisestaan; hän käytti sanaa pa·rou·siʹa läsnä olemisen merkityksessä.b (Vrt. 1. Korinttilaisille 16:17.) Entä viittaukset Jeesuksen pa·rou·siʹaan? Tarkoitetaanko niillä hänen ’tuloaan’, vai ilmaisevatko ne hänen pitempiaikaista läsnäoloaan?

13, 14. a) Miksi meidän on pääteltävä, että pa·rou·siʹa kestää jonkin aikaa? b) Mitä on sanottava Jeesuksen pa·rou·siʹan pituudesta?

¹³ Hengellä voidellut kristityt olivat Paavalin päivinä kiinnostuneita Jeesuksen pa·rou·siʹasta. Paavali kuitenkin varoitti heitä ’järkkymästä pois tolaltaan’. Ensin piti ilmaantua ”laittomuuden ihminen”, joka on osoittautunut kristikunnan papistoksi. Paavali kirjoitti, että ”tuon laittoman läsnäoloon liittyy Saatanan vaikutuksen mukaan kaikkia voimatekoja ja valheellisia tunnusmerkkejä”. (2. Tessalonikalaisille 2:2, 3, 9.) ”Laittomuuden ihmisen” pa·rou·siʹa eli läsnäolo ei selvästikään ollut vain hetkellinen saapuminen; se kestäisi pitkän aikaa, jonka kuluessa tuotettaisiin valheellisia tunnusmerkkejä. Miksi tämä on merkityksellistä?

¹⁴ Ajattelehan juuri tätä edeltävää jaetta: ”Sitten tosiaan paljastuu tuo laiton, jonka Herra Jeesus surmaa suunsa hengellä ja tekee tyhjäksi läsnäolonsa ilmeiseksi tulolla.” Samoin kuin ”laittomuuden ihmisen” läsnäolo kestäisi aikansa, Jeesuksenkin läsnäolo kestäisi jonkin aikaa ja huipentuisi tuon laittoman ”tuhon pojan” hävittämiseen. (2. Tessalonikalaisille 2:8.)

Hepreankielinen teksti

15, 16. a) Mitä sanaa käytetään monissa Matteuksen hepreankielisissä käännöksissä? b) Miten Raamatussa käytetään sanaa bōʼ?

¹⁵ Kuten mainittiin, Matteus kirjoitti evankeliuminsa ilmeisesti ensin hepreaksi. Mitä heprealaista sanaa hän siis käytti Matteuksen 24:3, 27, 37, 39:ssä? Matteuksen tekstin nykyhepreaksi tehdyissä käännöksissä esiintyy sekä apostolien kysymyksessä että Jeesuksen vastauksessa eräs verbin bōʼ muoto. Tämän mukaan nuo kohdat voitaisiin lukea esimerkiksi seuraavasti: ”Mikä tulee olemaan sinun – – [bōʼsi] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” ja: ”Niin kuin Nooan päivät olivat, niin tulee Ihmisen Pojan – – [bōʼ] olemaan.” Mitä bōʼ merkitsee?

¹⁶ Vaikka heprean verbillä bōʼ on erilaisia merkityksiä, sen perusmerkitys on ’tulla’. Vanhan testamentin teologisen sanakirjan (Theological Dictionary of the Old Testament) mukaan sana bōʼ, joka esiintyy 2 532 kertaa, on Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa useimmin käytettyjä verbejä, ja se on liikettä ilmaisevien verbien kärjessä. (1. Mooseksen kirja 7:1, 13; 2. Mooseksen kirja 12:25; 28:35; 2. Samuelin kirja 19:30; 2. Kuninkaiden kirja 10:21; Psalmit 65:2; Jesaja 1:23; Hesekiel 11:16; Daniel 9:13; Aamos 8:11.) Jos Jeesus ja apostolit olisivat käyttäneet sanaa, jolla on niin monenlaisia merkityksiä, voisi olla kiistanalaista, mitä tarkoitettiin. Mutta käyttivätkö he sitä?

17. a) Miksi Matteuksen nykyaikaiset hepreankieliset käännökset eivät ehkä välttämättä osoita, mitä Jeesus ja apostolit sanoivat? b) Mistä muualta voimme saada johtolangan siitä, mitä sanaa Jeesus ja apostolit ovat saattaneet käyttää, ja mistä muusta syystä tämä tietolähde kiinnostaa meitä? (Ks. alaviite.)

¹⁷ Muista, että nykyiset heprealaiset versiot ovat käännöksiä, jotka eivät ehkä esitä tarkalleen sitä, mitä Matteus kirjoitti hepreaksi. Tosiasiassa Jeesus saattoi hyvinkin käyttää jotakin muuta sanaa kuin bōʼ, sanaa joka sopi pa·rou·siʹan merkitykseen. Näemme tämän professori George Howardin vuodelta 1995 olevasta kirjasta ”Matteuksen heprealainen evankeliumi” (Hebrew Gospel of Matthew). Kirjassa kiinnitetään huomio 1300-luvulta olevaan kristillisyyden vastaiseen poleemiseen kirjoitelmaan, jonka laati juutalainen lääkäri Šem-Tob ben Isak Ibn Šaprut. Tuossa dokumentissa esitettiin eräs Matteuksen evankeliumin hepreankielinen teksti. On olemassa todisteita siitä, että tätä Matteuksen tekstiä ei käännetty latinasta eikä kreikasta Šem-Tobin aikana, vaan että se oli hyvin vanha ja se laadittiin alun perin hepreaksi.c Näin se voi viedä meidät lähemmäksi sitä, mitä Öljyvuorella sanottiin.

18. Mitä kiinnostavaa heprealaista sanaa Šem-Tob käyttää, ja mitä se merkitsee?

¹⁸ Matteuksen 24:3, 27, 39:ssä Šem-Tobin Matteuksessa ei käytetä verbiä bōʼ. Siinä käytetään sen sijaan sille sukua olevaa substantiivia bi·ʼahʹ. Tuo substantiivi esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa vain Hesekielin 8:5:ssä, jossa se merkitsee ’sisäänkäytävää’. Toimintaa kuvaavan tulemisen asemesta bi·ʼahʹ tarkoittaa siinä kohtaa, josta rakennus alkaa; kun on sisäänkäynnissä tai kynnyksellä, on rakennuksessa. Kuolleenmeren kirjakääröjen joukossa olleet ei-raamatulliset uskonnolliset dokumentit käyttävät nekin usein sanaa bi·ʼahʹ papillisten virkavelvollisuuksien saapumisesta eli alkamisesta. (Ks. 1. Aikakirja 24:3–19; Luukas 1:5, 8, 23.) Myös eräs muinaisesta syyrialaisesta (eli aramealaisesta) Pešitta-käännöksestä vuonna 1986 valmistunut hepreankielinen käännös käyttää sanaa bi·ʼahʹ Matteuksen 24:3, 27, 37, 39:ssä. On siis todisteita siitä, että substantiivilla bi·ʼahʹ on voinut entisaikoina olla Raamatussa käytetystä verbistä bōʼ hiukan poikkeava merkitys. Miksi tämä on kiinnostavaa?

19. Mitä voisimme päätellä, jos Jeesus ja apostolit käyttivät sanaa bi·ʼahʹ?

¹⁹ Apostolit ovat voineet käyttää kysymyksessään ja Jeesus vastauksessaan tätä substantiivia bi·ʼahʹ. Vaikka apostoleilla olisikin ollut mielessään vain Jeesuksen tuleva saapuminen, Kristus on voinut käyttää sanaa bi·ʼahʹ sisällyttääkseen vastaukseensa enemmän kuin mitä he ajattelivat. Jeesus saattoi viitata siihen, että hän saapuu aloittamaan uutta virkaa; hänen saapumisensa olisi hänen uuden osansa alku. Tämä olisi sopusoinnussa Matteuksen myöhemmin käyttämän sanan pa·rou·siʹa merkityksen kanssa. Sellaisen sanan bi·ʼahʹ käytön täytyisi ymmärrettävästi tukea sitä, mitä Jehovan todistajat ovat kauan opettaneet, eli että Jeesuksen esittämän moniosaisen ”tunnusmerkin” oli määrä ilmaista hänen olevan läsnä.

Hänen läsnäolonsa huippukohdan odottaminen

20, 21. Mitä voimme oppia siitä, mitä Jeesus sanoi Nooan päivistä?

²⁰ Sen, mitä opimme Jeesuksen läsnäolosta, pitäisi vaikuttaa suoranaisesti elämäämme ja odotteisiimme. Jeesus kehotti seuraajiaan pysymään valppaina. Hän antoi tunnusmerkin, jonka avulla hänen läsnäolonsa voitaisiin tunnistaa, vaikka useimmat eivät panisi sitä merkille: ”Niin kuin Nooan päivät olivat, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan. Sillä niin kuin ihmiset olivat noina päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.” (Matteus 24:37–39.)

²¹ Nooan päivinä useimmat tuon sukupolven ihmisistä vain jatkoivat tavanomaista elämäänsä. Jeesus ennusti, että samoin olisi ”Ihmisen Pojan läsnäolon” aikana. Nooan ympärillä olevista ihmisistä on voinut tuntua, ettei mitään tulisi tapahtumaan. Sinä tiedät, miten todellisuudessa kävi. Nuo päivät, jotka kestivät jonkin aikaa, johtivat huippukohtaan: ”vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. Luukas esittää samanlaisen kertomuksen, jossa Jeesus vertasi ”Nooan päiviä” ”Ihmisen Pojan päiviin”. Jeesus muistutti: ”Samalla tavoin on sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” (Luukas 17:26–30.)

22. Miksi meidän tulisi olla erityisen kiinnostuneita siitä, mitä Jeesus ennusti Matteuksen 24. luvussa?

²² Kaikki tämä merkitsee erityisen paljon meille, koska me elämme aikaa, jolloin silmiemme edessä toteutuu se, mistä Jeesus kertoi ennalta: on sotia, maanjäristyksiä, ruttotauteja sekä elintarvikepulaa ja hänen opetuslapsiaan vainotaan (Matteus 24:7–9; Luukas 21:10–12). Aina siitä käänteentekevästä selkkauksesta lähtien, jolla on paljonpuhuva nimi, ensimmäinen maailmansota, on ollut nähtävissä kaikkea tällaista, vaikka useimmat ajattelevat sen kuuluvan historian normaaliin kulkuun. Tosi kristityt tajuavat kuitenkin näiden tärkeiden tapahtumien merkityksen, kuten valppaat ihmiset ymmärtävät viikunapuun lehtien puhkeamisesta, että kesä on lähellä. Jeesus sanoi: ”Tällä tavoin te myös, kun näette näiden tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.” (Luukas 21:31.)

23. Keille Matteuksen 24. luvussa olevat Jeesuksen sanat merkitsevät erityisen paljon ja miksi?

²³ Jeesus osoitti Öljyvuorella vastauksensa suurelta osin seuraajilleen. He tekisivät pelastavaa hyvän uutisen saarnaamistyötä koko maassa ennen kuin loppu tulisi. Juuri he pystyisivät havaitsemaan ”autioittavan iljetyksen – – seisovan pyhässä paikassa”. Juuri he reagoisivat siihen ’pakenemalla’ ennen suurta ahdistusta. Ja erityisesti heitä koskisivat tämän lisäksi esitetyt sanat: ”Ellei näet noita päiviä lyhennettäisi, ei mikään liha pelastuisi, mutta valittujen vuoksi nuo päivät lyhennetään.” (Matteus 24:9, 14–22.) Mutta mitä nuo vakavoittavat sanat oikeastaan merkitsevät, ja miksi niiden voidaan sanoa antavan meille perusteita suurempaan onnellisuuteen, luottamukseen ja intoon nykyään? Seuraava tutkielma Matteuksen 24:22:sta vastaa tähän.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miksi on tärkeää nähdä ero siinä, millä eri tavoilla Raamatut kääntävät Matteuksen 24:3:n?

◻ Mitä pa·rou·siʹa merkitsee, ja miksi tämä on tärkeää?

◻ Mikä mahdollinen rinnakkaisuus voisi olla Matteuksen 24:3:ssa kreikan ja heprean kielissä?

◻ Mikä aikaan liittyvä avainseikka meidän täytyy tietää voidaksemme ymmärtää Matteuksen 24. luvun?

[Kuva s. 10]

Öljyvuori, josta on näköala Jerusalemiin