Liioitellaanko kuningas Salomon rikkautta?

”Sen kullan paino, joka Salomolle tuli yhtenä vuonna, nousi kuuteensataankuuteenkymmeneenkuuteen talenttiin.” (1. Kuninkaiden kirja 10:14)

TÄMÄN raamatunjakeen mukaan kuningas Salomo hankki yli 25 tonnia kultaa yhdessä vuodessa! Nykyään sen arvo olisi yli miljardi markkaa. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kultaa kuin vuonna 1800 kaivettiin kautta maailman. Onko tämä mahdollista? Mitä arkeologiset todisteet osoittavat? Niiden mukaan Raamatun kertomus Salomon rikkaudesta on aivan varmasti uskottava. Biblical Archaeology Review -lehti sanoo:

◻ Egyptin kuningas Thutmosis III (toinen vuosituhat eaa.) toi noin 13,5 tonnia kultaesineitä Amon-Ran temppeliin Karnakiin – ja ne olivat vain osa lahjasta.

◻ Egyptiläiset piirtokirjoitukset kertovat kuningas Osorkon I:n (ensimmäisen vuosituhannen alkupuoli eaa.) tuoneen jumalille kulta- ja hopealahjoja kaikkiaan noin 383 tonnia.

Great Ages of Man -teossarjan osassa Classical Greece kerrotaan lisäksi:

◻ Traakiassa sijaitsevat Pangaionin kaivokset tuottivat joka vuosi yli 37 tonnia kultaa kuningas Filippos II:lle (359–336 eaa.).

◻ Kun Filippoksen poika Aleksanteri Suuri (336–323 eaa.) valloitti Susan, Persian valtakunnan pääkaupungin, sieltä löydettiin aarteita, joiden määrä nousi runsaasti yli 1 000 tonniin kultaa (The New Encyclopædia Britannica).

Raamatun kertomus kuningas Salomon rikkaudesta ei siis ole tekaistu. Muista myös, että kuningas Salomo oli ”rikkaudessa ja viisaudessa kaikkia muita maan kuninkaita suurempi” (1. Kuninkaiden kirja 10:23).

Miten Salomo käytti rikkauttaan? Hänen valtaistuimensa oli päällystetty ”puhdistetulla kullalla”, hänen juoma-astiansa olivat ”kultaa”, ja hänellä oli 200 suurta kilpeä ja 300 pientä kilpeä ”seostetusta kullasta” (1. Kuninkaiden kirja 10:16–21). Salomon kultaa käytettiin ennen kaikkea Jerusalemissa sijaitsevaan Jehovan temppeliin. Temppelin lampunjalat ja pyhät välineet, kuten haarukat, maljat, kannut ja vadit, oli tehty kullasta ja hopeasta. Kaikkeinpyhimmän neljä ja puoli metriä korkeat kerubit, suitsutusalttari ja jopa koko huoneen sisäpuoli oli päällystetty kullalla. (1. Kuninkaiden kirja 6:20–22; 7:48–50; 1. Aikakirja 28:17.)

Entäpä kullattu temppeli? On kiinnostavaa, ettei muinaisessa maailmassa ollut mitenkään harvinaista käyttää kultaa tällä tavoin. Biblical Archaeology Review -lehdessä mainitaan, että Egyptin Amenofis III ”kunnioitti suurta jumalaa Amunia Theban temppelillä, joka oli ’kullattu kauttaaltaan, jonka lattia oli koristeltu hopealla – – [ja] kaikki portit elektronmetallilla’” – kullan ja hopean seoksella. Lisäksi Assyrian Assarhaddon (600-luku eaa.) päällysti Assurin pyhäkön ovet ja siveli sen seinät kullalla. Babylonin Nabunaid (500-luku eaa.) kertoo Harranissa sijaitsevasta Sinin temppelistä: ”Minä päällystin sen seinät kullalla ja hopealla ja panin ne loistamaan kuin aurinko.”

Historialliset muistiinmerkinnät näyttävät siis osoittavan, että Raamatun kertomus kuningas Salomon rikkaudesta ei ole liioittelua.