Kun aseistautuneet ryöstäjät iskevät

ERÄÄN Länsi-Afrikan kaupungin varakkaassa lähiössä, Ikoyissa, kodeista on tullut linnoituksia. Monia niistä ympäröi kolme metriä korkea muuri, jonka harjalla on piikkejä, lasinpaloja tai kierrettyä piikkilankaa. Vartijat vahtivat jykevien porttien äärellä, jotka on varustettu teljillä, puomeilla, ketjuilla ja riippulukoilla. Ikkunoissa on ristikot. Makuuhuoneet on erotettu talon muusta osasta teräsovin. Yöksi päästetään suojista ulos suuria koiria: saksanpaimenkoiria ja rottweilereita. Kirkkaat valot karkottavat pimeyden, ja tietokoneen ohjaamat valvontajärjestelmät piipittävät vaimeasti, kun kaikki on kunnossa.

Kukaan ei epäile sen tarpeellisuutta, että kodit tehdään turvallisiksi. Sanomalehtien otsikoissa valitetaan: ”Aseistautuneet roistot ryöstävät yhdyskuntaa”, ”Lapsiryöstäjät valloillaan” ja ”Katujengien riehuminen aiheuttaa paniikkia”. Tällainen on tilanne monissa maissa. Kuten Raamatussa on ennustettu, me elämme tosiaan kriittisiä aikoja (2. Timoteukselle 3:1).

Rikosten, muun muassa aseellisten ryöstöjen, määrä lisääntyy kautta maailman. Yhä useammin hallitukset ovat kyvyttömiä tai haluttomia suojelemaan omia kansalaisiaan. Joissakin maissa poliiseilla on vähäisen lukumääränsä ja heikon aseistuksensa vuoksi huonot mahdollisuudet vastata avunpyyntöihin. Useimmat sivulliset ovat haluttomia sekaantumaan asioihin.

Koska uhrit eivät voi turvautua poliisin eivätkä muiden ihmisten apuun, heidän on puolustettava itse itseään. Eräässä kehitysmaassa asuva kristitty vanhin sanoi: ”Jos yrität hälyttää apua, ryöstäjät vahingoittavat sinua tai tappavat sinut. Karkota mielestäsi ajatus ulkopuolisesta avusta. Jos sitä tulee, niin hyvä, mutta älä odota sitä äläkä kutsu sitä, sillä sen kutsuminen voisi vain pahentaa tilannetta.”

Itsensä suojeleminen ja Jumalan sana

Vaikka kristityt eivät ole osa maailmasta, he ovat maailmassa (Johannes 17:11, 16). Siksi he kaikkien muiden tavoin huolehtivat järkevästi turvallisuudestaan. Mutta toisin kuin monet, jotka eivät palvele Jehovaa, Jumalan kansa pyrkii suojautumaan kristillisten periaatteiden rajoissa.

Toisaalta joissakin Afrikan maissa asuvat ihmiset yrittävät suojautua ryöstöiltä taikuuden avulla. Poppamies saattaa viiltää asiakkaan ranteeseen, rintaan tai selkään haavan. Sitten haavaan hierotaan taikalientä ja esitetään joitakin loitsuja. Sen jälkeen ihmisen uskotaan olevan immuuni ryöstäjien hyökkäykselle. Toiset pitävät kotonaan taikakaluja tai taikajuomia siinä uskossa, että tällainen ”vakuutus” saa ryöstäjät jättämään heidät rauhaan.

Tosi kristityt eivät ole missään tekemisissä minkäänlaisen taikuuden kanssa. Raamatussa tuomitaan kaikki spiritismin muodot ja syystäkin, sillä tällaiset tavat voivat saattaa ihmiset kosketuksiin demonien kanssa, jotka juuri edistävät väkivaltaisuutta maan päällä (1. Mooseksen kirja 6:2, 4, 11). Raamatussa sanotaan selvästi: ”Ette saa – – harjoittaa taikuutta.” (3. Mooseksen kirja 19:26.)

Tavoitellessaan epätoivoisesti turvallisuutta jotkut ihmiset hankkivat aseita. Kristityt suhtautuvat kuitenkin vakavasti Jeesuksen sanoihin: ”Kaikki, jotka miekan ottavat, ne miekkaan tuhoutuvat.” (Matteus 26:52.) Jumalan kansa on ’takonut miekkansa auranvantaiksi’, eivätkä siihen kuuluvat hanki aseita suojautuakseen ryöstöltä tai hyökkäykseltä (Miika 4:3).

Entä jos ottaisi palvelukseensa aseellisia turvamiehiä? Vaikka tämä onkin henkilökohtaisesti ratkaistava asia, niin muista, että tällainen järjestely merkitsisi aseen panemista jonkun muun käteen. Mitä työnantaja odottaisi vartijoiden tekevän, jos paikalle tulisi ryöstäjä? Odottaisiko hän, että vartijat tarvittaessa ampuisivat varasta suojellakseen ihmisiä ja omaisuutta, joita he vartioivat?

Se että kristityt hylkäävät taikuuden ja aseet suojakeinoina, voi näyttää tyhmältä niistä, jotka eivät tunne Jumalaa. Raamatussa kuitenkin vakuutetaan: ”Jehovaan luottava suojellaan.” (Sananlaskut 29:25.) Vaikka Jehova suojelee kansansa kokonaisuutena, hän ei puutu joka ainoaan tapaukseen suojellakseen palvelijansa ryöstöltä. Job oli huomattavan uskollinen, mutta silti Jumala salli rosvojen ryöstää Jobin karjan, jolloin palvelijat menettivät henkensä (Job 1:14, 15, 17). Jumala antoi myös apostoli Paavalin joutua ”vaaroihin maantierosvojen tähden” (2. Korinttilaisille 11:26). Siitä huolimatta Jumala opettaa palvelijoitaan elämään sellaisten periaatteiden mukaisesti, jotka vähentävät ryöstön vaaraa. Hän antaa heille myös tietoa, joka auttaa heitä reagoimaan ryöstöyrityksiin siten, että vahingoittumisen todennäköisyys on pienempi.

Ryöstön uhkan pienentäminen

Viisas mies totesi kauan sitten: ”Rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua.” (Saarnaaja 5:12.) Toisin sanoen ne, joilla on paljon omaisuutta, voivat huolestua siinä määrin sen menettämisestä, että levottomuus vie heiltä yöunen.

Yksi tapa vähentää huolta ja myös ryöstön uhkaa on siis se, ettei kokoa runsaasti kallista omaisuutta. Henkeytetty apostoli kirjoitti: ”Mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta.” (1. Johanneksen kirje 2:16.) Samat halut, jotka saavat ihmiset ostamaan kalliita tavaroita, saavat toiset varastamaan. Ja ”elämän varallisuuden komeileva näyttäminen” voi houkutella paikalle niitä, jotka ovat taipuvaisia ryöstämään.

Voit suojautua ryöstöltä paitsi vaatimattomuudella myös sillä, että osoitat olevasi tosi kristitty. Jos ilmaiset rakkautta toisia kohtaan, menettelet rehellisesti ja olet aktiivinen kristillisessä palveluksessa, voit tulla yhdyskunnassasi tunnetuksi hyvänä ihmisenä, joka ansaitsee kunnioituksen (Galatalaisille 5:19–23). Tällainen kristillinen maine voi olla paljon parempi suoja kuin ase konsanaan.

Kun kohtaat aseistautuneita ryöstäjiä

Mutta mitä sinun pitäisi tehdä, jos ryöstäjät onnistuvat tulemaan kotiisi ja joudut vastakkain heidän kanssaan? Muista, että henkesi on tärkeämpi kuin omaisuus. Kristus Jeesus sanoi: ”Älkää tehkö vastarintaa sille, joka on paha, vaan jos joku läimäyttää sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle toinenkin. Ja jos joku tahtoo – – saada haltuunsa aluspukineesi, anna päällysvaippasikin mennä hänelle.” (Matteus 5:39, 40.)

Tämä on viisas neuvo. Vaikkei kristityillä olekaan velvollisuutta kertoa rikollisille varoistaan, ryöstäjät tulevat todennäköisemmin väkivaltaisiksi huomatessaan, että heitä vastustetaan tai petetään tai heidän kanssaan ei olla yhteistoiminnallisia. Koska monet heistä ovat ’menettäneet kaiken moraalitajunsa’, pienikin ärsytys voi saada heidät käyttäytymään väkivaltaisesti ja julmasti (Efesolaisille 4:19).

Samuel asuu kerrostalossa. Kerran ryöstäjät estivät poispääsyn rakennuksesta ja tunkeutuivat asunnosta toiseen. Samuel kuuli laukauksia, ovien paiskomista sekä ihmisten huutoa, itkua ja valitusta. Oli mahdotonta paeta. Samuel käski vaimoaan ja kolmea poikaansa menemään polvilleen lattialle, nostamaan kätensä, sulkemaan silmänsä ja odottamaan. Kun rosvot syöksyivät sisään, Samuel puhui heille katse alas luotuna: hän tiesi, että jos hän katsoisi heidän kasvojaan, he voisivat ajatella hänen tunnistavan heidät myöhemmin. Hän sanoi: ”Tulkaa sisään. Viekää, mitä haluatte. Saatte ottaa vapaasti mitä tahansa. Me olemme Jehovan todistajia emmekä vastusta teitä.” Rosvot olivat yllättyneitä. Seuraavan tunnin aikana yhteensä 12 aseellista miestä tuli ryhminä sisään. Vaikka he veivät mennessään korut, rahat ja sähkölaitteet, perhettä ei hakattu eikä silvottu viidakkoveitsillä kuten muita samassa rakennuksessa. Samuelin perhe kiitti Jehovaa siitä, että he selvisivät hengissä.

Tämä oli esimerkki siitä, että ryöstön uhrit, jotka eivät vastusta rahojensa ja tavaroidensa viemistä, voivat vähentää vahingoittumisen todennäköisyyttä.a

Joskus kristitty voi säästyä vahingoittumiselta todistamalla hyökkääjälle. Kun ryöstäjät hyökkäsivät Ade-nimisen miehen kotiin, hän sanoi heille: ”Tiedän, että teillä on vaikeaa, ja siksi teette tällaista. Jehovan todistajina me uskomme, että jonakin päivänä jokaisella tulee olemaan kylliksi syötävää itselleen ja perheelleen. Jokainen tulee elämään rauhassa ja onnellisena Jumalan valtakunnan alaisuudessa.” Se vähensi ryöstäjien aggressiivisuutta. Yksi heistä sanoi: ”Valitamme sitä, että olemme tulleet taloonne, mutta teidän täytyy ymmärtää, että meillä on nälkä.” Vaikka he ryöstivät Aden omaisuuden, he eivät koskeneet häneen eivätkä hänen perheeseensä.

Rauhallisena pysyminen

Ei ole helppoa pysyä rauhallisena vaarallisessa tilanteessa, varsinkaan kun ryöstäjien yhtenä päätavoitteena on alistaa uhrinsa pelottelemalla heitä. Rukous auttaa meitä. Jehova voi kuulla avunhuutomme, vaikka se olisi äänetön ja lyhyt. Raamatussa vakuutetaan: ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (Psalmit 34:15.) Jehova kuulee meitä ja voi antaa meille viisautta hoitaa tyynesti minkä tahansa tilanteen (Jaakobin kirje 1:5).

Rukouksen lisäksi sinua auttaa pysymään rauhallisena se, että päätät etukäteen, mitä teet ja mitä et, jos sinut ryöstetään. Ei tietenkään ole mahdollista tietää etukäteen, millaiseen tilanteeseen joudut. Silti on hyvä pitää mielessä joitakin periaatteita, samoin kuin on viisasta miettiä etukäteen, miten toimit rakennuksessa, joka syttyy tuleen. Ennakkoharkinta auttaa sinua pysymään rauhallisena, välttymään paniikkiin joutumiselta ja säästymään vahingoittumiselta.

Jumalan näkemys ryöstämisestä on selvä: ”Minä, Jehova, rakastan oikeutta, vihaan ryöstöä ja epävanhurskautta.” (Jesaja 61:8.) Jehova henkeytti profeettansa Hesekielin määrittelemään ryöstämisen hyvin vakavaksi synniksi (Hesekiel 18:18). Silti samassa Raamatun kirjassa osoitetaan myös, että Jumala antaa armollisesti anteeksi ihmiselle, joka katuu ja antaa takaisin sen, minkä on ryöstänyt (Hesekiel 33:14–16).

Vaikka kristityt elävät rikollisuuden vitsaamassa maailmassa, he iloitsevat toivosta saada elää Jumalan valtakunnan alaisuudessa, kun rikollisuutta ei enää ole. Raamatussa luvataan tuosta ajasta: ”[Jumalan palvelijat] istuvat todella kukin viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla, eikä kukaan saata heitä vapisemaan, sillä niin on puhunut armeijoiden Jehovan suu.” (Miika 4:4.)

[Alaviite]