KANSIAIHE | MIKSI JEESUKSEN PITI KÄRSIÄ JA KUOLLA?
Todellisia tapahtumia?
Keväällä vuonna 33 Jeesus Nasaretilainen teloitettiin. Häntä oli syytetty valheellisesti kapinan lietsonnasta ja piesty raa’asti, ja hänet oli naulittu paaluun. Hän koki äärimmäisen tuskallisen kuoleman. Jumala kuitenkin herätti hänet eloon, ja 40 päivää myöhemmin hän nousi taivaaseen.
Tämä erikoislaatuinen kertomus on Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten eli niin kutsutun Uuden testamentin neljässä evankeliumissa. Ovatko edellä kuvaillut tapahtumat todellisia? Tämä on olennaisen tärkeä kysymys. Jos tapahtumat ovat keksittyjä, kristillinen usko on arvoton ja toivo ikuisesta elämästä paratiisissa pelkkää toiveunta (1. Korinttilaisille 15:14). Toisaalta jos tapahtumat ovat todellisia, ihmiskunnalla on edessään suurenmoinen tulevaisuus, josta sinäkin voit päästä osalliseksi. Ovatko evankeliumikertomukset siis totta vai tarua?
MITÄ TODISTEET OSOITTAVAT?
Mielikuvituksellisista tarinoista poiketen evankeliumeille on ominaista tinkimätön tarkkuus ja yksityiskohtaisuus. Niissä muun muassa mainitaan nimeltä lukuisia todellisia paikkoja, joista monet ovat yhä olemassa. Niissä kerrotaan todellisista ihmisistä, joiden olemassaolon maalliset historioitsijatkin ovat vahvistaneet. (Luukas 3:1, 2, 23.)
Kahdella ensimmäisellä vuosisadalla eläneet kirjailijat mainitsevat nimeltä itse Jeesuksen.a Hänen evankeliumeissa kuvailtu kuolintapansa käy yksiin tuon ajan roomalaisten teloitusmenetelmien kanssa. Lisäksi tapahtumista kerrotaan todenmukaisesti ja suoraan; jopa jotkut Jeesuksen opetuslapset esitetään toisinaan epäsuotuisassa valossa (Matteus 26:56; Luukas 22:24–26; Johannes 18:10, 11). Kaikki nämä seikat ovat voimakas todiste siitä, että evankeliuminkirjoittajat olivat Jeesuksesta kirjoittaessaan rehellisiä ja tarkkoja.
ENTÄ JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS?
Vaikka sitä, että Jeesus eli ja kuoli, pidetään yleisesti tosiasiana, jotkut kyseenalaistavat hänen ylösnousemuksensa. Edes hänen apostolinsa eivät aluksi uskoneet uutista hänen herättämisestään eloon (Luukas 24:11). Heidän epäilyksensä kuitenkin haihtuivat, kun he ja muut opetuslapset näkivät kuolleista herätetyn Jeesuksen eri tilanteissa. Erään kerran silminnäkijöitä oli yli viisisataa (1. Korinttilaisille 15:6).
Vangituksi ja tapetuksi tulemisen uhallakin opetuslapset julistivat rohkeasti Jeesuksen ylösnousemusta kaikille, jopa niille, jotka olivat teloittaneet hänet (Apostolien teot 4:1–3, 10, 19, 20; 5:27–32). Olisivatko niin monet opetuslapset olleet näin rohkeita, elleivät he olisi olleet ehdottoman varmoja Jeesuksen ylösnousemuksesta? Juuri siksi, että Jeesuksen ylösnousemus on tosiasia, kristillisyydellä on ollut suuri vaikutus maailmaan aina nykyaikaan asti.
Evankeliumikertomukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta täyttävät kaikki luotettavan, historiallisen kertomuksen kriteerit. Tarkastelemalla niitä huolellisesti voit vakuuttua niissä kuvailtujen tapahtumien todenmukaisuudesta. Luottamusta lujittaa edelleen se, että ymmärtää, mikä oli syy noihin tapahtumiin. Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
a Vuoden 55 tienoilla syntynyt Tacitus kirjoitti, että ”nimitys [kristityt] oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana”. Myös Suetonius (ensimmäisellä vuosisadalla) viittaa Jeesukseen, samoin juutalainen historioitsija Josefus (ensimmäisellä vuosisadalla) ja Bithynian maaherra Plinius nuorempi (toisen vuosisadan alkupuolella).