Kysymyspalsta

● Asetetaanko katuvat väärintekijät, jotka saavat julkisen tai yksityisen ojennuksen, ikään kuin koeajalle?

Ei. Ojennus on seurakunnan paheksunnan ilmaus vakavan väärinteon johdosta, joka olisi voinut johtaa seurakunnan kastetun jäsenen erottamiseen, ellei hän olisi ollut katuva. (1. Tim. 5:20; Tiit. 1:10–13) Kun tämä paheksunnan ilmaus on kerran esitetty, ojennus on täysin annettu. Kyseinen henkilö ei joudu millekään erityiselle ajalle, jonka kuluessa häntä jatkuvasti nuhdeltaisiin, eikä hän siten ole ojennettavana, pantuna ”koeajalle”

Miksi sitten asetetaan rajoituksia? Jonkun seurakunnanjäsenen tekemä vakava synti on ilmaus hänen hengellisestä heikkoudestaan. Kuten ruumiillisesti sairaalle voidaan asettaa rajoituksia joidenkin ruokien syömisen tai joihinkin toimintoihin osallistumisen suhteen, kunnes hänen tilansa on merkittävästi parantunut, samoin joku hengellisesti heikko voidaan vapauttaa joistakin vastuista seurakunnassa, kunnes on olemassa todisteita siitä, että hän on saanut takaisin hengellistä voimaa. Rajoitusten tarkoitus on suuressa määrin auttaa katuvaa väärintekijää toipumaan hengellisestä heikkoudesta ja painaa hänen mieleensä, miten tärkeää on kunnioittaa Jumalan pyhyyttä. – Gal. 6:7–9; ks. or 167, 168.

Jos joku veli, joka on äskettäin saanut ojennuksen, muuttaa toiseen seurakuntaan, on viisasta tiedottaa tuon seurakunnan vanhimmille rajoituksista, jotka voivat olla voimassa. Tämä tekee mahdolliseksi, että vanhimmat hänen uudessa seurakunnassaan voivat jatkaa hänen etujensa palauttamisen valvomista ja auttaa häntä tervehtymään täysin hengellisesti. Tietystikään aikaisemmin annetusta ojennuksesta ei tehtäisi uudessa seurakunnassa ilmoitusta. Vanhinten tulisi aina jäljitellä sitä armollista tapaa, millä Jehova on kohdellut kansaansa silloinkin, kun kuritusta on tarvittu. – Jes. 63:7–9.