Vieraanvaraisuus – tosi kristillisyyden tunnusmerkki
1 Me kaikki haluamme olla vieraanvaraisia, mihin sisältyy todellinen sydämellisyys ja alttius vieraittemme ja tuntemattomien vastaanottamisessa ja kestitsemisessä. Niiden, jotka pyrkivät tulemaan päteviksi vanhimman tehtävään, tulisi erityisesti osoittaa tätä kiitettävää ominaisuutta, mikä merkitsee niin paljon lämpimälle yhteenkuuluvaisuuden hengelle seurakunnassa. (1. Tim. 3:1, 2; Tiit. 1:7, 8) Tietysti kaikkien meistä tulisi toivottaa muukalaiset tervetulleeksi kristillisiin kokouksiimme, osoittaen yhtäläistä kiinnostusta sekä vaatimattomia että varakkaampia kohtaan. – Room. 12:13; Jaak. 2:1–4, 9.
2 Entä millä tavoilla voimme sitten osoittaa vieraanvaraisuutta? Koska, vieraanvaraisuus sisältää ajatuksen olemisesta ”kiintynyt vieraisiin” (Kingdom Interlinear), tätä pitäisi varmasti osoittaa valtakunnansalissa. Eivät vain aikuiset, vaan nuoremmatkin voivat esitellä itsensä uusille tulokkaille ja toivottaa heidät tervetulleeksi. Kiinnitätkö huomiota ihmisten tervehtimiseen kaiken muun ohella? Opitko tuntemaan heidän nimensä? Tämä on erityisen tarpeellista, jos johdamme jotakin kokousta. Ohimennen sanoen, olkoonpa sinulla virallisia vastuutehtäviä seurakunnassa tai ei, milloin viimeksi kutsuit jotakuta nauttimaan kotisi vieraanvaraisuudesta? Monet uudet ovat nyt erossa aikaisemmista ystävistään totuuden vuoksi. Tämä tyhjiö vaatii varmastikin täyttämistä. Heidät tulisi kutsua lämpimästi tervetulleiksi kotiimme ja sydämeemme, tehdä heistä uusia ystäviämme, solmia uusia perhesiteitä. – Luuk. 18:29, 30; Jaak. 2:14–16.
3 Vieraanvaraisuuden osoittaminen jokaiselle seurakunnassa on suuri työ, mutta jos käytämme muutamia minuutteja puhuaksemme henkilökohtaisesti vaikkapa vain yhdelle henkilölle joka viikko, me tulemme pian tuntemaan veljemme ja me kaikki hyödymme tästä keskinäisestä vieraanvaraisuudesta. Jos olet vaivautunut siitä, ettet muista jonkun henkilön nimeä, älä epäröi tiedustella sitä uudelleen. Ennemmin tai myöhemmin me kaikki tulemme tuntemaan toinen toisemme nimeltä, ja näinhän tulisi ollakin, aivan kuten perheessä. Eräässä seurakunnassa lähellä Beetel-kotia eräs kiinnostunut henkilö tuotiin kokoukseen ensimmäistä kertaa. Yksi häneen kaikkein voimakkaimmin vaikuttaneista asioista oli se, että kokousta johtava tiesi jokaisen nimeltä, jopa pienet lapsetkin. Miten suuresti tämä edistääkään lämpimän perhehengen muodostumista!
4 Vieraanvaraisuus on tietystikin kaksipuolinen asia. Eikä ainoastaan jo kauemmin seurakunnassa olleiden pitäisi osoittaa vieraanvaraisuutta uusia kohtaan, vaan ehkä myös te, jotka olette uusia totuudessa, voitte ottaa aloitteen kutsuaksenne jonkun kotiinne silloin tällöin. Se ei vaadi mitään suuria valmisteluja, mutta keskustelu hengellisistä asioista on varmastikin rakentavaa. (Luuk. 10:38–42; vrt. Apt. 16:15.) Miten tärkeää vieraanvaraisuus onkaan, kun muistamme, että ainoastaan kehittämällä ja säilyttämällä sen rakkauden hengen, joka edistää aidon vieraanvaraisuuden ilmauksia, me voimme saada Jumalan hyväksymyksen. Näin on, koska rakkaus on tosi palvonnan perusta. Kristus sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” – Joh. 13:35.
5 On aivan ilmeistä, että lämmin, altis, vilpittömästä sydämestä lähtevä vieraanvaraisuus, joka perustuu syvään rakkauteemme Jehovaa ja lähimmäisiämme kohtaan, on yksi tosi kristillisyyden tunnusmerkki. Vaikka omistaisimme vähänkin, me emme köyhdy vieraanvaraisuuden hengen osoittamisesta – aidosta kiinnostuksesta toisten hyvinvointia kohtaan.