Voitko tehdä enemmän kunnioittaaksesi Jehovaa?
1 Meidän kaikkien on harkittava tätä erittäin tärkeää kysymystä. Opettajamme Jeesuksen Kristuksen uskollisina jäljittelijöinä kunnioitamme Jumalaamme nykyään julistamalla julkisesti hänen nimeään. Meidän on kannettava tämä vastuu, mikäli haluamme saada Jumalan suosion. (Mark. 13:10; Luuk. 4:18; Apt. 4:20; Hepr. 13:15.) On sanoin kuvaamattoman suuri etu – todellinen kunnia – viedä tätä hyvää uutista lopuille hajallaan oleville ”lampaille”, jotka saattavat vielä tulla Jehovan maailmanlaajuiseen laumaan (Joh. 10:16).
2 Voitko sinä tehdä lastesi kanssa enemmän kunnioittaaksenne Jehovaa lisäämällä palvelustanne? Yhä useammat veljesi ja sisaresi astuvat tienraivauspalvelukseen joka puolella maailmaa. Suomessa oli huhtikuussa 1992 yhteensä 3723 erikois-, vakituista tai osa-aikaista tienraivaajaa. Oletko itse harkinnut vakavasti tienraivausta? Kannustatko lapsiasi luomaan uran kokoajanpalveluksessa?
3 Miksi et erittelisi omaa suhtautumistasi tienraivauspalvelukseen? Ajatteletko heti asian tullessa puheeksi, etteivät olosuhteesi yksinkertaisesti salli sinun palvella tienraivaajana? On totta, etteivät kaikki voi olla tienraivaajia. Raamatulliset velvollisuudet ja muut rajoitukset estävät monia palvelemasta koko ajallaan (1. Tim. 5:8). Oletko kuitenkin hiljattain pohtinut asiaa rukouksen hengessä? Oletteko keskustelleet asiasta perheenä nähdäksenne, voisiko edes yksi teistä olla tienraivaaja? Vartiotornissa 15.2.1983 sivulla 23 sanottiin ajatuksia herättävästi: ”Jokaisen kristityn palvelijan pitäisi tosiaan rukouksen avulla harkita, voiko hän olla tienraivaaja vai ei. Eräs eteläafrikkalainen aviopari, joka on ollut viisitoista vuotta tienraivaajana, sanoi: ’Miksi olemme tienraivaajia? Voisimmeko todistaa menettelymme oikeaksi Jehovan edessä, jos emme olisi?’ Monet, jotka eivät ole tienraivaajia, voisivat syystä kysyä samaan tapaan: Voinko tosiaan todistaa Jehovan edessä oikeaksi menettelyksi sen, että en ole tienraivaaja?”
4 Eräässä toisessa samaa asiaa käsittelevässä Vartiotornin kirjoituksessa huomautettiin ytimekkäästi: ”Jokaisen meistä pitäisi olla rehellinen itselleen. Sanotko: ’Henki on altis, mutta liha on heikko’? Mutta onko henki todella altis? Välttäkäämme käyttämästä lihan heikkoutta tekosyynä sille, että henki ei olekaan altis.” (w78 15/11 s. 23.)
5 Vanhemmat jotka haluavat lastensa menestyvän: Sananlaskujen 15:20:ssä vakuutetaan: ”Viisas poika on isällensä iloksi.” Jumaliset vanhemmat iloitsevat epäilemättä siitä, että heidän poikansa ja tyttärensä elävät palvellen vihkiytyneinä Jehovaa. Lapsenne eivät kuitenkaan valitse automaattisesti tätä viisasta elämäntapaa. Tämä maailma houkuttelee heitä hyvin voimakkaasti puoleensa. Vanhemmat, lastenne arvot muovautuvat pitkälti omien arvojenne mukaan. Jos puhutte kokoajanpalveluksen hyödyistä aina myönteisesti, jos kannustatte nuorianne hakeutumaan innokkaiden tienraivaajien seuraan ja jos olette täysin varmoja siitä, että kokoajanpalvelus on kunniakkain ura, minkä lapsenne voivat valita, tämä myönteinen asenne vaikuttaa heihin epäilemättä suuresti. Auta heitä ymmärtämään, miten arvokasta on tehdä hyvä nimi Jehovan eikä ihmisten edessä.
6 Nuoret, Sananlaskujen 22:1:ssä esitetään valinta, joka teidän on tehtävä: ”Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.” Millaisen nimen teette itsellenne? Ajatelkaa niitä miehiä ja naisia, joista kerrotaan Raamatussa ja jotka tekivät nimen Jumalan edessä vihkiytyneinä palvelijoina. Heihin kuuluivat Luukas, rakas lääkäri, ja Hanok, joka vaelsi tosi Jumalan yhteydessä. Samuel sai parasta mahdollista valmennusta aloittaessaan palveluksensa Jehovan temppelissä varhaislapsuudessaan. Luuletko, että nämä uskolliset palvelijat katuivat joskus valintojaan? Miksi he olisivat katuneet? He kaikki viettivät onnellista, antoisaa ja jännittävää elämää. He saivat myös suositun aseman Jehovan edessä! (Ps. 110:3; 148:12, 13; Sananl. 20:29a; 1. Tim. 4:8b.)
7 Kun lapset menestyvät elämässään, heidän vanhempansa ovat ylpeitä heistä. Se mitä he sijoittivat tämän Jehovan ”lahjan” kouluttamiseen, kurittamiseen ja valmentamiseen, tulee korvatuksi moninkertaisesti (Ps. 127:3). Voisiko mikään tehdä vanhempia ylpeämmiksi pojastaan tai tyttärestään kuin se, että tämä tekee kaikkensa kunnioittaakseen Jehovaa? Monet nykyajan nuorista seuraavat Luukkaan, Hanokin ja Samuelin jalanjälkiä, kuten seuraava kirje osoittaa: ”Olen 16-vuotias. Aloitin vakituisen tienraivauksen – – yhdeksän kuukauden kuluttua kasteestani, ja olen siitä lähtien saanut Jehovalta siunauksia. – – Tienraivauksesta on hyötyä koulussakin. Luokkatovereillani oli ennen tapana kiusata minua sen vuoksi, että olen Jehovan todistaja. Koska nykyään joudun tutkimaan paljon enemmän, kykenen antamaan ’herjaajalleni vastauksen’.”
8 Koulutus joka tukee palvelusta: Voisimme tässä vaiheessa tarkastella maallista koulutusta. Tällä alueella tarvitaan aivan erityisesti tasapainoista näkemystä. Vartiotornissa 1.11.1992 oli kirjoitus nimeltä ”Tarkoituksenmukainen koulutus”. Alaotsikon ”Riittävä koulutus” alla sanottiin seuraavasti: ”Kristittyjen tulisi pystyä elättämään itsensä – silloinkin kun he palvelevat koko ajallaan tienraivaajina (2. Tessalonikalaisille 3:10–12). – – Kuinka paljon koulutusta nuori kristitty tarvitsee kunnioittaakseen näitä Raamatun periaatteita ja täyttääkseen kristilliset velvollisuutensa? – – [Kuinka suuren palkan] voitaisiin ajatella olevan ’tarpeet täyttävää’ – – niille, jotka haluavat palvella hyvän uutisen tienraivaajina? He tarvitsevat tavallisesti osa-aikaista työtä, jotteivät sälyttäisi ’kallista taakkaa’ veljilleen tai perheelleen (1. Tessalonikalaisille 2:9).”
9 Vartiotornissa 1.11.1992 suositettiin sellaiselle tienraivausta suunnittelevalle nuorelle, joka katsoo tarpeelliseksi hankkia lisäkoulutusta voidakseen aloittaa kokoajanpalveluksen: ”Olisi suositeltavaa, että mikäli vain suinkin mahdollista, [kristitty nuori] kävisi koulua kotoa käsin ja voisi näin pitää kiinni normaaleista kristillisistä tutkimistottumuksista, käydä kokouksissa ja osallistua saarnaamistyöhön.”
10 Afrikasta tullut kokemus kertoo eräästä 22-vuotiaasta nuorukaisesta, jonka oli mentävä ammattikouluun, vaikka hänen sydämensä oli kiintynyt tienraivaukseen. Ammattikoulua käydessään hän ilmoittautui osa-aikaiseksi tienraivaajaksi. Hänen toverinsa nauroivat hänelle ja sanoivat, ettei hän varmastikaan selviytyisi kokeista. Hän vastasi heille aina samalla tavalla: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” Harjoittamalla itsekuria hän nousi ylös aina hyvin varhain lukemaan läksyjä kahdeksi tunniksi ja oli sitten iltapäivällä kenttäpalveluksessa oppituntien jälkeen. Tämä nuori sijoittui koko koulun yllätykseksi kolmannelle sijalle eräässä erikoiskokeessa, jonka perusteella kolmelle parhaalle oppilaalle annettiin erikoisapuraha. Toiseksi tullut oppilas oli muuan kiinnostunut, jonka kanssa tienraivaajaveljemme tutki Raamattua koulussa. Ensimmäiseksi tullut oppilas oli eräs toinen innokas Jehovan todistaja -nuori.
11 Vanhimmat tekevät osansa: Seurakunnan vanhimmat ovat ylpeitä tienraivaajien suorittamasta työstä ja rohkaisevat suuresti näitä innokkaita sananpalvelijoita. Vanhimmat tekevät tämän mielellään, sillä he tietävät uutterien, tuottoisien tienraivaajien olevan siunaukseksi mille tahansa seurakunnalle. Palveltuaan tehtävässään noin vuoden verran vakituiset tienraivaajat voivat saada lisävalmennusta tienraivaajien palveluskoulussa. Koulu on osoittautunut verrattomaksi avuksi palveluksen tehostamisessa. Vaikka tienraivaajat työskentelevät eturintamassa, hekin tarvitsevat rakkaudellista kannustusta, ja vanhinten tulisi täyttää valppaasti tämä tarve (1. Piet. 5:1–3).
12 Miten vanhimmat voivat innostaa tienraivaukseen? Ensiksikin he voisivat punnita ajoittain, kenellä saattaisi olla mahdollisuuksia tavoitella tuota etua. Vanhimmat voisivat mennä puhumaan sellaisten kanssa, joilla näyttäisi olevan tienraivaukselle suotuisat olosuhteet; tällaisia saattaisivat olla esimerkiksi monet säännöllisesti osa-aikaisina tienraivaajina toimivat julistajat, eläkeläiset, perheenäidit ja opiskelijat. Kukaan ei saisi tuntea olevansa pakotettu anomaan, mutta ne jotka haluaisivat tehdä niin mutta ovat epäröineet, voivat pienestä kannustuksesta tajuta tienraivauksen olevan ulottuvillaan.
13 Rohkaistessaan niitä, jotka haluavat jättää anomuksen, vanhinten on syytä pitää mielessään, ettei anojan tarvitse välttämättä toimia osa-aikaisena tienraivaajana useita kuukausia ennen vakituisen tienraivauksen aloittamista (km 8/86 sisäliite kpl 24–26). Vanhimmat haluavat tietysti olla kohtuullisen varmoja siitä, että anoja pystyy saavuttamaan tuntitavoitteen.
14 Kun seurakunnan palveluskomitea on käynyt anomuksen läpi ja sihteeri on tarkistanut huolellisesti, että kaikkiin kysymyksiin on vastattu, anomus tulee lähettää Seuralle viipymättä.
15 Sihteerin tulisi tiedottaa vanhimmille kaikista tienraivaajien ongelmista. Tämä on erityisen tärkeää seurakunnissa, joissa on paljon tienraivaajia. Sen lisäksi että tienraivaajien työtä tarkastellaan palvelusvuoden lopussa, kuten Seurakunnan erittelyraportissa (S-10) pyydetään, sihteerin tulisi maaliskuun alussa pyytää palvelusvalvojaa katsomaan kanssaan, onko joku jäämässä jälkeen tuntitavoitteessa ja tarvitseeko hän henkilökohtaista tukea (ks. vuoden 1993 helmikuun Valtakunnan Palveluksemme Ilmoituksia). Jos tienraivaaja saa ripeästi apua, hän pystyy ehkä saamaan palvelusvuoden päätökseen menestyksellisesti.
16 Suuri osa uusista tienraivaajista on nuoria ja verrattain uusia totuudessa. Heidän alttiutensa tuottaa meille varmasti iloa! Nämä uudet tarvitsevat kuitenkin edelleen valmennusta kehittääkseen taitojaan talosta-taloon-työssä, tehdäkseen tehokkaita uusintakäyntejä ja opettaakseen raamatuntutkisteluissa. Jos uusi ei saa tällaista valmennusta, hän voi lannistua vuoden jälkeen ja keskeyttää lopulta tienraivauksen kokonaan, koska ei ole saanut hyviä tuloksia palveluksessa. Valppaat vanhimmat voivat havaita pienetkin ongelmat tai tahdin hidastumisen. Jos tienraivaaja saa heti apua ongelmaansa, hän saattaa palvella vielä monia antoisia vuosia.
17 Voitko kalastaa etäisillä vesillä? Jotkut Jeesuksen opetuslapset olivat kalastajia. Toisinaan heidän verkkonsa olivat tyhjät, vaikka he olivat kalastaneet koko yön (Joh. 21:3). Joissakin maamme osissa, missä ihmisten kalastus on jatkunut vuosikausia, voivat jotkut tienraivaajat tulla siihen tulokseen, että heidän seurakuntansa ”vesissä” on enää vain vähän ”kaloja” (Matt. 4:19). Emmekö sitä vastoin lue innoissamme sellaisista maista tulevia raportteja, joissa julistajat ja tienraivaajat johtavat monia raamatuntutkisteluja? Noissa maissa toimivien tienraivaajien ja lähetystyöntekijöiden ilo on silminnähtävää (w92 1/9 s. 20 kpl 15). Jos siis jotkut uutterat tienraivaajat pystyisivät muuttamaan maahan, jossa tarvitaan enemmän julistajia, heidän tulisi harkita asiaa haaratoimiston veljien kanssa ennen päätöstään.
18 Jotkut ehkä ryhtyivät tienraivaajiksi alun alkaen siksi, että he tiesivät sen olevan oikein, mutta eivät olleet varmoja, menestyisivätkö he tehtävässään. Ehkä heillä anoessaan oli mielessään epäilyjä ja ehtoja. Heidän kenttäpalvelustuloksensa saattoivat aluksi olla vähäisiä. Aikaa myöten heidän taitonsa kuitenkin kehittyivät, ja Jehova on selvästikin siunannut heidän palvelustaan. Siksi he ovat saaneet enemmän iloa ja luottamusta. Joillekuille tienraivaus on jopa osoittautunut ponnahduslaudaksi Beetel-palvelukseen, Gilead-kouluun ja lähetystyöhön, palvelijoiden valmennuskouluun sekä matkatyöhön.
19 Et ehkä voi muuttaa toiseen maahan tai hyötyä Gilead-valmennuksesta, mutta sinulla voi silti olla mahdollisuus kalastaa maamme toisissa vesissä, mikäli nykyinen alueesi ei ole erityisen antoisa. Tällainen muutto voi vaatia myönnytyksiä elämäntavoissasi, mutta tulet saamaan todella runsaita hengellisiä siunauksia (Matt. 6:19–21).
20 Tai jos olosuhteesi sallivat, voit ehkä auttaa jotakin oman kierroksesi lähiseurakuntaa. Mikäli täytät vaatimukset, kierrosvalvojasi ehdottaa sinulle mielellään sellaisia kierrokseen kuuluvia seurakuntia, jotka hyötyisivät uudesta tienraivaajasta.
21 Jotkut tienraivaajat ja julistajat ovat voineet palvella oman alueensa tarpeita muuttamatta minnekään. He saattavat osata jotain vierasta kieltä. Oletko huomannut, että alueellasi on kohtuullisen paljon ihmisiä, jotka puhuvat jotain toista kieltä? Asuuko siellä ihmisiä, joiden olisi saatava kuulla Valtakunnan sanomaa viittomakielellä? Vierasta kieltä taitavat voivat olla suureksi avuksi saarnattaessa Valtakunnan sanomaa kaikenlaisille ihmisille. Tämä voi hyvinkin olla todellinen haaste, mutta se saattaa myös osoittautua erittäin palkitsevaksi. (1. Tim. 2:4; Tiit. 2:11.)
22 Jos teet tällä hetkellä kaiken voitavasi kunnioittaaksesi Jehovaa, niin iloitse nykyisistä palveluseduistasi. Jos tunnet voivasi tehdä enemmän, esitä asia Jehovalle rukouksessa. Erittele realistisesti, mitä muutoksia olosuhteesi sallivat sinun tehdä. Kerro suunnitelmistasi tienraivaushenkiselle vanhimmalle tai kierrosvalvojalle. Kun olet rukouksen hengessä löytänyt käyttökelpoisen ratkaisun, toimi reippaasti sen mukaan ja luota Jehovan lupaukseen kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat häntä (Hepr. 13:5, 6; 1. Sam. 2:30).