Konventit ovat ilon aikaa!
1 Jehovan todistajien konventit ovat hyvin iloisia tilaisuuksia. Yli sadan vuoden ajan nämä kokoontumiset ovat myötävaikuttaneet järjestössämme tapahtuvaan kasvuun. Olemme nähneet Jehovan siunaavan runsaasti maailmanlaajuista työtämme sen pienestä alusta lähtien. Nykyajan ensimmäisessä konventissamme Chicagossa Illinoisissa Yhdysvalloissa vuonna 1893 yhteensä 360 osanottajasta 70 kastettiin vertauskuvaksi vihkiytymisestään Jehovalle. Viime vuoden ”Jumalan sanan tekijöiden” piirikonventeissa ympäri maailmaa oli läsnä yhteensä 9454055 ja 129367 kastettiin. Tämä on suurenmoinen syy iloon!
2 Raamatun ajoista lähtien Jumalan kansan kokoontumiset ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden jakaa Jehovalta tulevaa opetusta. Esran ja Nehemian päivinä kansa kuunteli Lain lukemista ”päivänkoitosta puoleenpäivään saakka” (Neh. 8:2, 3). Koska ihmiset oppivat tuossa tilaisuudessa ymmärtämään Lakia paremmin, he tunsivat ”suurta iloa” (Neh. 8:8, 12). Myös me iloitsemme siitä, että konventit suovat meille hienon tilaisuuden saada Jehovalta hyviä ohjeita ja hengellistä ruokaa ”oikeaan aikaan” ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matt. 24:45). Koska Jeesus sanoi, että ihmisen täytyy elää ”jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta”, konventit ovat välttämätön edellytys hengelliselle hyvinvoinnillemme (Matt. 4:4).
3 Konventtiin pääsemiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Meidän kaikkien tulisi ottaa henkilökohtaiseksi tavoitteeksemme olla läsnä tämän vuoden ”Jumalan sanan opettajien” piirikonventissa koko ohjelman ajan. Meidän tulisi tehdä suunnitelmia voidaksemme tulla konventtiin joka päivä heti aamusta ja olla paikalla siihen saakka, kun sanomme yhdessä ”aamen!” loppurukoukseen. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän täytyy ehkä järjestää aikatauluamme. Vapaan saaminen työstä konventtia varten voi aiheuttaa ongelmia. Meidän täytyy olla päättäväisiä, emmekä saa jättää mitään sattuman varaan. Jos tarvitsemme majoitusta tai kuljetusta, meidän tulee tehdä järjestelyt hyvissä ajoin. Miten paljon vaivaa meidän täytyykin nähdä, se on sen arvoista!
4 Jehovan kansa ei mittaa konventista saatavia siunauksia rahassa. Pane merkille joidenkuiden sellaisten esimerkit, jotka olivat päättäneet olla läsnä New Yorkissa vuonna 1958 pidetyssä Jehovan todistajien Jumalan tahdon kansainvälisessä konventissa. Eräs veli sulki rakennusalan yrityksensä kahdeksi viikoksi voidakseen auttaa konventtitöissä ja olla läsnä konventissa. Muuan veli Neitsytsaarilta myi kaksi hehtaaria maata, jotta koko hänen kuusihenkisellä perheellään oli mahdollisuus olla läsnä. Eräs nuori pariskunta myi moottoriveneensä, jotta he saattoivat ottaa konventtiin mukaan kaikki kolme lastaan, joista nuorin oli kahden kuukauden ja vanhin seitsemän vuoden ikäinen. Kolmelle kalifornialaiselle veljekselle kerrottiin, että jos he olisivat poissa töistä, heillä ei palatessaan enää olisi työpaikkaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt heitä menemästä tuohon unohtumattomaan konventtiin.
5 Jehova palkitsee vilpittömät ponnistelumme. Jehova näkee kansansa ponnistelut ja siunaa ne (Hepr. 6:10). Esimerkiksi vuonna 1950 Teokratian kasvun konventissa olleet kuulivat merkittävän puheen ”Uudet asiainjärjestelmät”. Veli Frederick Franz herätti kaikkien mielenkiinnon kysymällä: ”Olisiko tämä kansainvälinen konventti onnellinen saadessaan tietää, että täällä, tänä iltana, meidän keskuudessamme, on joukko tulevia uuden maan ruhtinaita?” Nyt yli 50 vuotta myöhemmin me vieläkin iloitsemme tästä psalmin 45:16 selvemmästä ymmärryksestä.
6 Oltuaan läsnä viime vuoden piirikonventissa eräs arvostava perheenpää kirjoitti: ”Veljet, ette voi koskaan tietää, millainen hengenpelastaja tämä konventti on ollut. Perheeni muutti kaupunkiin työn vuoksi, mutta huomasimme hengellisyytemme kärsivän. – – Olimme antaneet kristillisten velvollisuuksiemme jäädä sivuun. Lakkasimme jopa kokonaan käymästä kokouksissa ja osallistumasta palvelukseen. – – Tämä konventti on antanut meille uutta intoa, ja asetamme jälleen hengellisiä tavoitteita ja teemme järjestelyjä niiden saavuttamiseksi.”
7 Jehova antaa meille tarvitsemaamme hengellistä ruokaa. Hän kattaa eteemme runsaan pöydän konventeissamme. Arvostuksemme tätä järjestelyä kohtaan tulisi johtaa siihen, että voimme sanoa samoin kuin Cornelius sanoi apostoli Pietarin vieraillessa hänen luonaan: ”Me olemme nyt kaikki läsnä Jumalan edessä kuullaksemme kaiken, minkä Jehova on käskenyt sinun sanoa.” (Apt. 10:33.) Päättäkäämme olla ”läsnä Jumalan edessä” jokaisessa ohjelmajaksossa tämän vuoden ”Jumalan sanan opettajien” piirikonventissa ja iloitkaamme!