Opetuksia elämään kuolinvuoteelta – 2. osa

1. Mikä osuus Jaakobin kuolinvuodeprofetiasta otetaan nyt käsittelyyn?

JAAKOBIN pojat olivat kokoontuneet hänen kuolinvuoteensa ääreen ja kuuntelivat tarkkaan, mitä asiaa hänellä oli heille. Hänen sanansa Ruubenille, Simeonille, Leeville ja Juudalle olivat heistä varmaan kiinnostavia ja myös hyvin yllättäviä. Nyt he arvailivat, mitä sanottavaa hänellä olisi kahdeksalle muulle pojalleen: Sebulonille, Isaskarille, Danille, Gadille, Asserille, Naftalille, Joosefille ja Benjaminille.a Jaakobin sanoissa on monia opetuksia meillekin.

SEBULON

2. Mitä Jaakob sanoi Sebulonille, ja miten se toteutui? (1. Mooseksen kirja 49:13.) (Ks. myös tekstiruutu.)

² Lue 1. Mooseksen kirjan 49:13. Jaakob ennusti, että Sebulonin jälkeläiset asuisivat merenrannalla, Luvatun maan pohjoisosassa. Tämä toteutui yli 200 vuotta myöhemmin. Sebulonin heimo sai perinnöksi alueen, jonka toisella puolella oli Galileanjärvi ja toisella puolella Välimeri. Mooses ennusti: ”Iloitse, Sebulon, lähtiessäsi.” (5. Moos. 33:18.) Tämä saattoi viitata siihen, että Sebulonin jälkeläisillä oli kaikki mahdollisuudet kaupankäyntiin, koska sijainti kahden vesistön välissä tarjosi hyvät kulkuyhteydet. Joka tapauksessa heillä oli varmasti aihetta iloon, niin kuin ennustuksessa sanottiin.

3. Mikä auttaa olemaan tyytyväinen?

³ Mitä opimme? Ilon aiheita löytyy aina riippumatta siitä, millaisen osan on saanut elämässä. Onnellisuuden kannalta merkityksellistä ei ole se, missä asumme tai millaiset olosuhteet meillä on, vaan se, että yritämme olla tyytyväisiä. (Ps. 16:6; 24:5.) Joskus on harmillisen helppoa nähdä vain niitä asioita, joita itseltä puuttuu, vaikka elämässä olisi paljon hyvääkin. Yritä siis säilyttää myönteinen näkökulma. (Gal. 6:4.)

ISASKAR

4. Mitä Jaakob ennusti Isaskarista, ja miten se täyttyi? (1. Mooseksen kirja 49:14, 15.) (Ks. myös tekstiruutu.)

⁴ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:14, 15. Jaakob vertasi Isaskaria vahvaluiseen aasiin. Aasi pystyy kantamaan raskaita kuormia, ja samalla tavalla Isaskar ja hänen jälkeläisensä olivat kovia tekemään työtä. Lisäksi Jaakob sanoi, että he saisivat hyvän maa-alueen. Tämä täyttyi myöhemmin, kun Isaskarin heimolle annettiin hedelmällinen maa-alue Jordanin rannalta (Joos. 19:22). He varmasti viljelivät maataan ahkerasti mutta myös tekivät paljon toisten hyväksi (1. Kun. 4:7, 17). Isaskarin heimoon kuuluvilla oli tärkeä osa, kun Israelin kansa taisteli vihollisiaan vastaan esimerkiksi Barakin ja Deboran päivinä (Tuom. 5:15).

5. Mitä syitä on olla ahkera?

⁵ Mitä opimme? Jehova arvostaa sitä, että olemme ahkeria hänen palveluksessaan aivan niin kuin Isaskarin heimo (Saarn. 2:24). Esimerkiksi seurakunnasta huolehtiminen vaatii vanhimmilta paljon työtä (1. Tim. 3:1). Vaikka he eivät käy kirjaimellisia taisteluja, he tekevät kaikkensa suojellakseen ystäviä hengellisiltä vaaroilta (1. Kor. 5:1, 5; Juud. 17–23). Lisäksi he ovat valmiita näkemään paljon vaivaa, kun he valmistavat rohkaisevia puheita seurakunnalle (1. Tim. 5:17).

DAN

6. Minkä tehtävän Danin heimo sai? (1. Mooseksen kirja 49:17, 18.) (Ks. myös tekstiruutu.)

⁶ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:17, 18. Jaakob vertasi Dania käärmeeseen, joka ei pelkää itseään isompia vastustajia, kuten hevosta ja sen ratsastajaa. Danin heimo olikin rohkea ja valmis taisteluun Israelin vihollisia vastaan. Se ”vartioi kaikkien leirien selustaa”, kun kansa oli matkalla kohti Luvattua maata (4. Moos. 10:25). Se oli huipputärkeä tehtävä, vaikkakaan ei ehkä näkyvimmästä päästä.

7. Miten meidän pitäisi suhtautua mihin tahansa tehtävään Jehovan palveluksessa?

⁷ Mitä opimme? Onko sinulla jonkin tehtävän hoitamisen jälkeen ollut sellainen olo, ettei kukaan huomannut sitä? Olet ehkä siivonnut tai tehnyt huoltotöitä valtakunnansalilla tai ollut mukana konventin vapaaehtoisessa palveluksessa. Kiitos hyvästä työstä! Muista, että Jehova näkee kaiken, mitä teet hänen hyväkseen, ja arvostaa sitä. Hän ilahtuu erityisesti nähdessään, että palvelemme häntä rakkaudesta emmekä siksi, että muut huomaisivat sen (Matt. 6:1–4).

GAD

8. Miksi vihollisten hyökkäykset olivat uhka Gadin heimolle? (1. Mooseksen kirja 49:19.) (Ks. myös tekstiruutu.)

⁸ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:19. Jaakob ennusti, että rosvojoukko hyökkäisi Gadin kimppuun. Yli 200 vuotta myöhemmin Gadin heimo asettui Jordanin itäpuolelle. Se oli Israelin rajaseutua, ja siksi viholliskansojen oli helppo hyökätä sinne. Gadilaiset halusivat kuitenkin asua siellä, koska se oli hyvää laidunmaata karjalle (4. Moos. 32:1, 5). Heidän täytyi olla rohkeita ja luottaa siihen, että Jehova auttaisi heitä puolustamaan heille antamaansa maata. He jopa lähettivät sotilaansa vuosien ajaksi auttamaan Jordanin länsipuolen valloituksessa (4. Moos. 32:16–19). He olivat varmoja, että Jehova suojelisi vaimoja ja lapsia sillä välin kun miehet olisivat muualla. Jehova palkitsi heidän rohkeutensa ja sen, että he halusivat auttaa muita silloinkin kun se ei ollut helppoa (Joos. 22:1–4).

9. Miten luottamus Jehovaan vaikuttaa valintoihimme?

⁹ Mitä opimme? Jehovan palveleminen haasteista huolimatta kysyy luottamusta häneen (Ps. 37:3). Monet ovat tehneet uhrauksia, jotta he voisivat tukea järjestön rakennusprojekteja, palvella tarvealueella tai huolehtia muista tehtävistä. He tietävät, että Jehova pitää heistä huolta joka tilanteessa (Ps. 23:1).

ASSER

10. Mitä virheitä Asserin heimo teki? (1. Mooseksen kirja 49:20.) (Ks. myös tekstiruutu.)

¹⁰ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:20. Jaakob ennusti, että Asserin heimosta tulisi varakas, ja juuri niin tapahtui. Heidän saamansa maa-alue oli yksi koko Israelin hedelmällisimmistä (5. Moos. 33:24). Se sijaitsi Välimeren rannalla, ja siihen kuului myös vauras foinikialainen satamakaupunki Sidon. Asserin heimo ei kuitenkaan ajanut kaikkia kanaanilaisia pois tuolta alueelta (Tuom. 1:31, 32). Näyttää siltä, että taloudellinen hyvinvointi ja kanaanilaisten huono seura laimensivat asserilaisten intoa Jehovan palveluksessa. He eivät esimerkiksi tarjoutuneet taistelemaan tuomari Barakin kanssa kanaanilaisten armeijaa vastaan. Niinpä heiltä jäi näkemättä, miten Jehova antoi israelilaisille murskavoiton ”Megiddon vesien luona” (Tuom. 5:19–21). Heistä oli epäilemättä noloa kuulla Barakin ja Deboran voittolaulu, jossa sanottiin: ”Asser istui joutilaana merenrannalla.” (Tuom. 5:17.)

11. Miten meidän tulisi suhtautua rahaan ja omaisuuteen?

¹¹ Mitä opimme? Jehova ansaitsee sen, että annamme hänelle parastamme. Siksi emme voi ajatella monien maailman ihmisten tavoin, että raha ja omaisuus on kaikki kaikessa (Sananl. 18:11). Suhtautumisessa rahaan tarvitaan tasapainoa (Saarn. 7:12; Hepr. 13:5). Ei olisi koskaan järkevää vähentää panostamme Jehovan palveluksessa niin että voisimme hankkia jotain, mitä emme välttämättä tarvitse. Voimme huoletta käyttää aikaa ja energiaa Jehovan palvelemiseen, koska tiedämme, että uudessa maailmassa meitä odottaa mukava ja turvattu elämä (Ps. 4:8).

NAFTALI

12. Miten Naftalia koskeva ennustus ehkä toteutui? (1. Mooseksen kirja 49:21.) (Ks. myös tekstiruutu.)

¹² Lue 1. Mooseksen kirjan 49:21. Naftalin ”miellyttävät sanat”, jotka Jaakob mainitsi, saattavat hyvinkin viitata Jeesuksen tapaan puhua ja opettaa. Jeesus vietti niin paljon aikaa Naftalin alueella sijaitsevassa Kapernaumissa, että sitä alettiin sanoa hänen ”omaksi kaupungikseen” (Matt. 4:13; 9:1; Joh. 7:46). Jesajan ennustuksen mukaan hän olisi Sebulonin ja Naftalin alueella asuville kuin ”suuri valo” (Jes. 9:1, 2). Koska Jeesus opetti ahkerasti totuutta, hän oli ”tosi valo, joka antaa valoa kaikenlaisille ihmisille” (Joh. 1:9).

13. Miten voimme puhua Jehovaa miellyttävällä tavalla?

¹³ Mitä opimme? Jehova on kiinnostunut siitä, mitä sanomme ja millä tavalla. Miten voimme käyttää Jehovan kannalta katsottuna ”miellyttäviä sanoja”? Lähtökohta on tietysti se, että puhumme totta (Ps. 15:1, 2). Voimme myös luoda ympärillemme hyvää henkeä, kun kiitämme enemmän ja valitamme ja kritisoimme vähemmän (Ef. 4:29). Lisäksi on hyvä harjoitella aloittamaan keskusteluja, jotka voivat johtaa siihen, että saamme kertoa totuudesta.

JOOSEF

14. Miten Joosefille esitetty ennustus toteutui? (1. Mooseksen kirja 49:22, 26.) (Ks. myös tekstiruutu.)

¹⁴ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:22, 26. Jaakob oli varmasti hyvin ylpeä Joosefista, jonka Jehova oli valinnut veljiensä joukosta erityiseen tehtävään. Jaakob vertasi itseään ”hedelmälliseen puuhun” ja sanoi, että Joosef on sen ”sivuhaara”. Joosef oli hänen rakkaan vaimonsa Raakelin esikoispoika. Koko perheen esikoinen Ruuben, joka oli syntynyt Lealle, oli menettänyt hänelle kuuluneen toisen perintöosuuden, ja Jaakob kertoi, että aikanaan Joosef saisi myös sen. (1. Moos. 48:5, 6; 1. Aik. 5:1, 2.) Tämä ennustus toteutui, kun Joosefin pojista Efraimista ja Manassesta tuli erilliset Israelin heimot, jotka kumpikin perivät oman maa-alueen (1. Moos. 49:25; Joos. 14:4).

15. Miten Joosef reagoi epäoikeudenmukaisuuteen?

¹⁵ Jaakob sanoi Joosefista myös: ”Jousiampujat – – ampuivat häntä ja hautoivat vihamielisyyttä häntä kohtaan.” (1. Moos. 49:23.) Jousiampujat olivat Joosefin kateelliset veljet, jotka olivat vastuussa monista hänen kokemistaan vääryyksistä. Joosef ei silti alkanut vihata veljiään tai syyttää Jehovaa. Jaakob muotoili asian näin: ”Hänen jousensa pysyi paikallaan ja hänen kätensä olivat vahvat ja ripeät.” (1. Moos. 49:24.) Joosef ei ampunut vihan nuolia vaan luotti Jehovaan ja kohteli veljiään armollisesti ja ystävällisesti (1. Moos. 47:11, 12). Vaikeudet jalostivat häntä ihmisenä (Ps. 105:17–19). Niinpä Jehova pystyi käyttämään häntä tärkeiden tehtävien hoitamisessa.

16. Miten Joosefin esimerkki voi auttaa meitä vaikeuksien keskellä?

¹⁶ Mitä opimme? Meidän täytyy varoa, etteivät vaikeudet saa meitä ottamaan etäisyyttä Jehovaan ja toisiin hänen palvelijoihinsa. Muista, että Jehova voi antaa meidän käydä läpi vaikeuksia valmennusmielessä (Hepr. 12:7). Tällaisina aikoina voimme oppia armollisuutta, anteeksiantavaisuutta ja muita tärkeitä ominaisuuksia (Hepr. 12:11). Kun olemme kestäviä, Jehova palkitsee meidät aivan niin kuin Joosefin.

BENJAMIN

17. Miten ennustus Benjaminin heimosta toteutui? (1. Mooseksen kirja 49:27.) (Ks. myös tekstiruutu.)

¹⁷ Lue 1. Mooseksen kirjan 49:27. Jaakob ennusti, että benjaminilaiset olisivat suden kaltaisia taitavia taistelijoita (Tuom. 20:15, 16; 1. Aik. 12:2). ”Aamulla” eli Israelin valtakunnan alkuvaiheessa Benjaminin heimoon kuuluvasta Saulista tuli ensimmäinen kuningas. Hän taisteli rohkeasti filistealaisia vastaan. (1. Sam. 9:15–17, 21.) Paljon myöhemmin ”illalla”, kun Israelissa ei ollut enää Jehovan valitsemaa kuningasta, Benjaminin heimoon kuuluvat Ester ja Mordokai pelastivat israelilaiset kansanmurhalta Persian valtakunnan alueella (Est. 2:5–7; 8:3; 10:3).

18. Miten voimme jäljitellä Benjaminin heimon uskollisuutta?

¹⁸ Mitä opimme? Benjaminilaisille oli varmasti kunnia-asia, että ensimmäinen kuningas tuli heidän heimostaan. Heille oli ehkä kova paikka, kun Jehova siirsi kuninkuuden Juudan heimoon kuuluvalle Daavidille, mutta silti he ennen pitkää kannattivat uutta kuningasta (2. Sam. 3:17–19). Kymmeniä vuosia myöhemmin benjaminilaiset pysyivät uskollisesti Jehovan valitseman kuninkaan ja Juudan heimon rinnalla, vaikka muut heimot ryhtyivät kapinoimaan (1. Kun. 11:31, 32; 12:19, 21). Meidänkin uskollisuutemme Jehovaa kohtaan näkyy siinä, että vedämme yhtä köyttä niiden kanssa, joille hän on antanut vastuuta järjestössään (1. Tess. 5:12).

19. Mitä hyötyä Jaakobin kuolinvuodeprofetiasta on meille?

¹⁹ Jaakobin kuolinvuodeprofetiasta on meille paljon hyötyä. Sen toteutuminen vahvistaa luottamustamme muihinkin Jehovan ennustuksiin. Lisäksi Jaakobin pojille annetut lupaukset auttavat meitä ymmärtämään paremmin, mitä voimme tehdä, jotta Jehova hyväksyisi meidät.