Avioliitto – Jumalan sanassa kunnioitettu järjestely
”Olkoon avioliitto kunniallinen kaikkien keskuudessa.” – Hepr. 13:4.
1. Miten Aadam menetteli nähdessään aviopuolisonsa ensi kerran, ja miksi heidän avioliittonsa olisi voinut olla loputtomasti iloa tuottava?
MIEHEN ja naisen häiden pitäisi olla mitä onnellisin tilaisuus. Se oli sellainen ensimmäisellä ihmisparilla. Odotettuaan ilmeisesti jonkin aikaa Aadam nähdessään lopulta naisen, josta oli tuleva hänen aviopuolisonsa, huudahti runollisesti: ”Tämä on viimein luuta minun luistani ja lihaa minun lihastani.” (1. Moos. 2:23, UM) Heidän koko avioelämänsä olisi voinut olla yhtä loputonta iloa, sillä heidän Luojansa oli varannut kaiken juuri sellaista elämää varten.
2. a) Voiko avioliitto olla onnellisuuden lähde epätäydellisissä olosuhteissa? (Sananl. 5:18) b) Millaisiin tunteisiin Jeremian 7:34 ja Jesajan 62:1, 5 yhdistävät avioliiton?
2 Nytkin näissä epätäydellisissä olosuhteissa, jotka johtuvat siitä, että tuo alkuperäinen pari hylkäsi Jumalan suvereenin hallitusvallan, avioliitto voi silti olla aidon onnellisuuden lähde, kun vilpittömästi ponnistellaan Raamatun periaatteiden soveltamiseksi käytäntöön. Häitten mainitaan usein Raamatun sekä heprealaisissa että kreikkalaisissa kirjoituksissa edustavan onnellista aikaa Jumalan palvelijoiden keskuudessa. (1. Moos. 24:67; Kork. v. 3:11; Joh. 3:29) Ennustaessaan autioituksen, joka oli tuleva uskottomalle Jerusalemille, Jehova sanoi: ”Minä lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, sillä maa on tuleva raunioiksi.” (Jer. 7:34) Niin, häitten puuttuminen oli kuvaava sitä ilon ja riemun menetystä, minkä autioitus toisi. Kun taas Jehovan profeetta puhui Israelin ennallistamisesta pakkosiirtolaisuudesta, niin hän sanoi Jerusalemista, että ”niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta”. – Jes. 62:1, 5.
SUURESTI KUNNIOITETTAVA JÄRJESTELY
3. a) Miksi aviovuode tulee pitää saastuttamattomana? b) Mikä on ainoa raamatullinen avioeron peruste?
3 Kun otamme huomioon tämän järjestelyn jumalallisen alkuperän ja Jumalan sille antaman ilmeisen siunauksen, niin on helppo nähdä, miksi henkeytetty apostoli antoi seuraavan kehotuksen heprealaisille: ”Olkoon avioliitto kunniallinen kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamaton, sillä Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat.” (Hepr. 13:4) Aviovuoteen pitämiseen saastuttamattomana on hyvin voimakas syy. Kun Jeesus oli kuvaillut Jumalan suorittaman miehen ja naisen luomisen, niin hän mainitsi sitten Jumalan sanoneen: ”Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa.” Hän osoitti täten, että 1. Mooseksen kirjan 2:24:ään kirjoitetut sanat eivät olleet Aadamin vaan Jehova Jumalan puhumat. Jeesus sanoi edelleen tästä liitosta: ”Minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” Hän mainitsi, että ainoa Jumalan sallima avioeron peruste on ”haureus” (kreikaksi pornéia, joka merkitsee törkeää sukupuolista väärinkäytöstä toisen henkilön tai eläimenkin kanssa). – Matt. 19:3–9.
4. Miten Jehova Jumala suhtautuu aviojärjestelyn pysyvyyden halveksimiseen?
4 Jehova Jumala suhtautuu sen tähden hyvin vakavasti siihen, millainen asenne hänen luomuksillaan on tätä jumalallista avioliittojärjestelyä kohtaan. Sen pitäisi sopivasti olla pysyvä, elinikäinen liitto, jonka vain jommankumman puolison kuolema purkaa. (Room. 7:2, 3) Varoittaen palvelijoitaan Israelissa suhtautumasta liittoon kevyesti Jumala sanoi: ”Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi. . . . Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle. Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala.” (Mal. 2:14–16) Niin, ”Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat” ja ne, jotka turvautuvat epävanhurskaisiin avioeroihin itsekkäitten tavoitteitten toteuttamiseksi. Niiden, jotka solmivat avioliiton, tulee sen tähden ymmärtää, miten vakavan ja painavan vastuun he omaksuvat. Avioliiton Luoja odottaa palvelijoittensa kunnioittavan sitä ja myötävaikuttavan siihen, että toisetkin pitävät sen kunniassa.
5. a) Miten kristityn aviomiehen tulisi kohdella vaimoaan? b) Jos aviomies ei kohtele vaimoaan oikein, niin millä tavalla se vaikuttaa hänen suhteeseensa Jehova Jumalaan?
5 Jehova Jumala kuvailee miehen vaimon olevan hänen ”puolisonsa” avioliitossa, mikä viittaa osakkuuteen (vrt. ’puoli’). Kristityt aviomiehet eivät voi kunnioittaa avioliittojärjestelyä kunnioittamatta aviopuolisoaan. Niin kuin apostoli Pietari neuvoo, heidän tulee osoittaa ”heille kunniaa niin kuin heikommalle astialle, naispuoliselle, koska tekin olette heidän kanssaan elämän ansaitsemattoman suosion perillisiä, jotta rukouksenne eivät estyisi”. (1. Piet. 3:7) Kristitty aviomies ei kunnioita tällaista puolisoa ainoastaan hellällä kohtelulla, vaan hän tekee siten erityisesti uskollisuudella avioliittoa kohtaan, jonka osapuolia he ovat. Miehen tulee pyrkiä aina varjelemaan se pyhänä vastuuvelvollisuutena. Jos se, ettei mies osoita vaimolleen asiaankuuluvaa hellävaraisuutta ja empatiaa, olisi esteenä hänen rukouksilleen, niin kuinka paljon enemmän sitten se, jos hän syyllistyisi jossain määrin uskottomuuteen puolisoaan kohtaan osoittaen asiatonta kiinnostusta johonkuhun liiton ulkopuolella olevaan. (Sananl. 5:15–21) Oikean kunnioituksen osoittamisen puute vaimoaan kohtaan merkitsee sitä, ettei kunnioita avioliittojärjestelyä eikä sen Luojaa. Mutta tätä järjestelyä kunnioittava aviomies rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan ja on halukas antamaan elämänsäkin hänen puolestaan. – Ef. 5:25, 28–33.
6. a) Mitä Jumalan sana vaatii kristityltä vaimolta? b) Mitä siunauksia koituu vaimolle, joka noudattaa Raamatun neuvoa?
6 Sama koskee kristittyä vaimoakin. Hän ilmaisee alamaisuutta aviomiespäälleen samalla tavalla kuin kristillinen seurakunta ”on alamainen Kristukselle”. Vaimo ei osoita miestään kohtaan ainoastaan arvostusta vaan ”syvää kunnioitusta”. (Ef. 5:22–24, 33) Jos tällainen syvä kunnioitus estää häntä puhumasta halveksivasti miehelleen tai miehestään, niin kuinka paljon enemmän sen tulisikaan estää häntä uskottomasti osoittamasta asiatonta kiinnostusta jotakuta heidän liittonsa ulkopuolella olevaa kohtaan, keimailemasta missään määrin! Hän ei voi koskaan kunnioittaa Jumalaa, jos hän ei kunnioita aviomiestään eikä heidän aviosuhdettaan. (Sananl. 2:16, 17) Mutta jos hän ’rakastaa miestään ja lapsiaan, on siveellisesti puhdas ja kodissa työskentelevä’ ja osoittaa ”hiljaista ja lempeää henkeä”, niin hän on todella kalliin jalokiven kaltainen ja tuottaa ylistystä Jehova Jumalalle. Hän saa osakseen miehensä heikentymättömän rakkauden ja auttaa miestään pysymään vertaistensa suuresti arvostamana. – Sananl. 31:10–12, 23, 26–31; Tiit. 2:4, 5; 1. Piet. 3:1–4.
AVIOLIITON VAHVISTAMINEN RAAMATULLISINA AIKOINA
7. Mitä Raamattu ilmaisee siitä tavasta, jolla avioliitto vahvistettiin muinaisina aikoina?
7 Miten avioliitto vahvistettiin raamatullisina aikoina? Avioliitto oli etupäässä perhettä tai sukua koskeva asia. Maallinen hallitus ei sekaantunut siihen, eikä avioituminen tarvinnut sen valtuutusta eikä vahvistusta. Joitakin muodollisuuksia kuitenkin oli. Perheenpäät yleensä järjestivät avioliittosopimukset. (1. Moos. 34:4, 6, 8–10) Kosijan piti ainakin hankkia sen tytön isän hyväksymys, jonka hän tahtoi naida, niin kuin Jaakob teki rakastuttuaan Raakeliin. (1. Moos. 29:18–20) Tytön halukkuutta saatettiin kysyä, niin kuin silloin, kun Rebekkaa haluttiin vaimoksi Iisakille. (1. Moos. 24:8, 58) Tavan mukaan morsiamen hinta maksettiin isälle, joka tällöin menetti tyttärensä palvelukset. – 1. Moos. 34:11, 12; 2. Moos. 22:16, 17.
8. Miten muinoin tuli yleisesti tunnetuksi, että mies ja nainen olivat solmimassa avioliiton?
8 Niin kuin ei Eedenissäkään, häiden aikaan ei ollut erikoismenoja tai saarnaa vihkimistoimituksena, vaan sulhanen tapasi mennä morsiamen kotiin ja saattaa hänet katuja pitkin kotiinsa. Siten hän julkisesti julisti ottavansa hänet aviopuolisokseen. (Matt. 1:20, 24) Morsian oli todennäköisesti erityisesti valmistautunut kylpien ja käyttäen tuoksuvaa öljyä, kenties ottanut ylleen koruvyöt ja valkoisen viitan sekä joitakin koruja tai jalokiviä. (Ps. 45:14–16; Jes. 49:18; 61:10; Jer. 2:32) Katuja reunustivat usein ihmiset, jotka yrittivät päästä näkemään vasta-avioituneet, ja varsinkin nuoret neitsyet osoittivat syvää kiinnostusta häitä kohtaan ja olivat jännittyneitä niiden johdosta. (Jer. 7:34; Matt. 25:1–6) Sulhasen saapumista kotiinsa saattoi seurata hääjuhla, jossa monet kutsuvieraat osallistuivat iloitsemiseen ja saattoivat olla pukeutuneita erityisesti tilaisuutta varten. – 1. Moos. 29:22; Matt. 22:2, 3, 11; 25:10.
9. Minkä pitäisi olla voimakkain syy uskolliseksi osoittautumiselle avioliitossa ja miksi?
9 Kaikilla näillä tavoilla sekä sulhanen että morsian tekivät avoimesti tunnetuksi avioliittoon astumisensa sekä sen tuoman vastuun omaksumisensa. Myöhempinä aikoina näyttää pidetyn avioliitoista kirjallisia muistiinmerkintöjä. Mutta tärkeämpää kuin että toiset ihmiset olivat avioparin liiton todistajina oli se, että Jehova Jumala oli tietoinen siitä sopimuksesta ja liitosta, johon he olivat astuneet. Tämän seikan piti olla tärkein ja voimakkain syy, mikä sai heidät pysymään uskollisina toisilleen. Sen piti saada heidät pitämään avioliittonsa vapaana saastutuksesta sekä aiheuttaa heidän syvän kunnioituksensa kaikkien toisten avioliittoja kohtaan. – Vrt. 1. Moos. 20:1–7; 39:7–9; Job 31:9–12; Sananl. 6:23–35.
AVIOLIITTOA KÄYTETTY KUNNIOITTAVASTI KUVAAMAAN JUMALAN JÄRJESTELYJÄ
10, 11. Miten kihlaukseen ja avioliittoon liittyvät muinaiset piirteet valaisevat Jeesuksen Kristuksen ja niiden suhdetta, jotka tulevat olemaan hänen kanssaan Valtakunnassa?
10 Kaikkia näitä avioliiton piirteitä käytetään kauniisti Jumalan sanassa valaisemaan ja vertauskuvaamaan Jumalan Pojan ja niiden välille vahvistettua liittoa, jotka tulevat olemaan hänen kanssaan Valtakunnassa. (Ilm. 21:2, 9, 10) Raamattu osoittaa, että Isä, Jehova Jumala, valitsee tämän Jeesuksen voideltujen seuraajien muodostaman ”morsian”-luokan Pojalleen ja että siihen kuuluvat ovat ostetut hyvin suuriarvoisella hinnalla, juuri sen Pojan hengellä, josta tulee heidän hengellinen aviomiehensä ja joka rakasti heitä niin paljon, että kuoli heidän puolestaan. (Joh. 13:1; Ef. 5:25–27) Samoin kuin Rebekalta kysyttiin hänen halukkuuttaan, nämäkin ilmaisevat halunsa ’seurata Karitsaa, minne hän meneekin’. (Ilm. 14:1, 4) Maan päällä ollessaan he katsovat olevansa kihlattuja ja koettavat säilyä ”siveellisesti puhtaan neitsyen” kaltaisena, jota maailma ei ole tahrannut ja joka on jakautumaton antaumuksensa uskollisuudessa. (2. Kor. 11:2) He säilyttävät tämän uskollisuuden Kristusta Jeesusta kohtaan kaikkein tulisimmissakin koetuksissa ja ovelimmissa kiusauksissa. He pukeutuvat uuteen persoonallisuuteen, joka heijastaa heidän taivaallisen Sulhasensa kauniita ominaisuuksia, ja vanhurskailla teoillaan he säilyttävät puhtaan henkilöllisyyden kuin tahrattoman valkoisen vaatteen. – Kol. 3:9, 10, 12–14; Ilm. 19:7, 8.
11 Sulhanen, joka on nyt taivaallinen Kuningas, tulee aikanaan viemään heidät kotiin taivaallisiin asumuksiin, joten seurauksena on riemulliset juhlat. (Joh. 14:2, 3; Ilm. 19:9) Asettamalla kuolemansa muiston vieton hän on ikään kuin sanonut morsianluokalleen: ’Älkää milloinkaan unohtako minua tai lakatko rakastamasta minua. Muistakaa, että minä annoin henkeni teidän puolestanne.’ (1. Kor. 11:25, 26) Kun nämä ovat lopullisesti yhdistyneet Jumalan Pojan kanssa, niin he nauttivat toveruudesta hänen kanssaan ja osallistuvat alistuvasti etuun ulottaa hänen Valtakuntansa valta ja hyöty ihmisille, joista tulee Kuninkaan lapsia. – Ilm. 5:9, 10; 20:4, 5; vrt. Jes. 9:5, 6.
12. Miksi Jeesuksen Kristuksen ja hänen voideltujen seuraajiensa välisen suhteen tulisi olla voimakas kannustin ihmisille säilyttää avioliitto kunniallisena?
12 Jumala on täten nähnyt sopivaksi esittää nämä asiat, jotka ovat meille mitä tärkeimpiä, näiden avioliittoon sisältyvien piirteitten välityksellä. Tässä on meillä jälleen yksi voimakas syy kunnioittaa asiaankuuluvasti avioliittoa. Jollei sitä kunnioitettaisi, niin se itse asiassa merkitsisi sitä, ettei kunnioita Kristuksen Jeesuksen ja hänen voideltujen seuraajiensa välistä suhdetta eikä niitä siunauksia, joita heidän hedelmällinen liittonsa tuottaa ihmiskunnalle kokonaisuudessaan.
AVIOEROA EI SUOSITA
13. a) Suosittelevatko Jehovan lait milloinkaan avioeroa? b) Mitä voidaan oppia avioliitosta sen perusteella, miten Jehova menetteli muinaisen Israelin kanssa?
13 Totta on, että Jehovan lait ottavat huomioon avioeron. Mutta Jumala osoittaa, että hän ei missään suosittele sellaista menettelyä, vaan sen sijaan kehottaa ponnistelemaan aidosti ja sitkeästi avioliiton säilyttämiseksi eheänä. Käyttäen jälleen avioliittoa kuvaannollisella tavalla Jehova esitti olevansa avioitunut Israelin kansan kanssa sen kanssa tekemänsä liiton välityksellä. (Jer. 31:31, 32) Hän oli lunastanut sen Egyptin orjuudesta. (5. Moos. 9:26) Jehova oli suhteessaan Israeliin aina uskollinen eikä siirtänyt milloinkaan kiintymystään muihin kansoihin eikä ryhtynyt suhteisiin niiden kanssa. Silloinkaan kun Israel osoittautui kapinalliseksi Jehova ei pikaisesti heittänyt sitä syrjään. Rakkaudesta hän osoitti hämmästyttävää kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä. Vasta kun Jehova oli vuosisatoja yrittänyt säilyttää liiton, hän lopulta ’otti avioeron’ tuosta kansasta, josta oli tullut haureellisen vaimon kaltainen. – Jes. 50:1; Jer. 3:8.
14. Kun otamme huomioon Jehovan antaman esimerkin, jonka hän antoi Israelin kanssa toimiessaan, niin mitä sen pitäisi saada avioparit tekemään?
14 Kukaan ei siis voi sanoa, että Jumala pyytäisi meitä tekemään sellaista, mitä hän itse ei ole halukas tekemään, kun hän kehottaa meitä tekemään kaikkemme pitääksemme avioliiton kunniassa ja toimimaan sovun säilymiseksi aviosuhteissamme. Totisesti kukaan, joka etsii itsekkäistä syistä tekosyytä avioeroon, ei voi koskaan miellyttää Häntä. Meidän kunnioituksemme, ihailumme ja rakkautemme Jehovaa kohtaan liittyneenä haluumme saada osaksemme hänen suosionsa ja hyväksyntänsä tulisi saada meidät karttamaan kaikkea, mikä voisi saattaa oman avioliittomme tai jonkun toisen avioliiton huonoon maineeseen. Siten emme heitä milloinkaan ikävää varjoa sen ylle, että Jumala käyttää avioliittoa kuvaamaan omia menettelyjään ja tarkoitustensa toteutumista.
SAASTUTTAMATON AVIOVUODE
15. Millainen on raamatullinen näkemys aviovelvollisuuksista?
15 Avioliiton perustarkoitus on perheitten perustaminen. (1. Moos. 1:27, 28) Jumalan sana osoittaa kuitenkin, että hänen palvelijansa eivät ole velvoitetut rajoittamaan sukupuolisuhteitaan yksinomaan lastensaamisyrityksiin. Sellaiset suhteet voivat sopivasti täyttää tunneperäiset ja ruumiilliset tarpeet ja olla ajoittainen mielihyvän lähde aviopareille. (1. Kor. 7:1–5) ’Lemmenleikki’ ennen sukupuoliyhteyttä osoitetaan useissa raamatunkohdissa kunnialliseksi. (Sananl. 5:18, 19; 1. Moos. 26:8, 9) Mutta aviopuolisoidenkin tarvitsee olla varuillaan, että heidän aviosuhteensa eivät rappeudu mihinkään saastaiseen. Ylivallan antaminen hillitsemättömälle intohimolle voisi johtaa siihen. Kuinka niin?
16. Millaista käyttäytymistä avioliiton intiimeissä suhteissa tulee välttää, jotta liitto pysyisi kunniallisena?
16 Sellaisia luonnonvastaisia menettelytapoja, joihin ryhtyvät homoseksualistit, joilla ei ole luonnollista, normaalia yhdyntätapaa, ovat omaksuneet myös jotkut avioparit etsiessään suurempia ”elämyksiä”, erityisesti yhdyntää suun ja peräaukon kautta. Kirjoittaessaan aikansa olosuhteista henkeytetty apostoli Paavali sanoi, että homoseksualistit ’häpäisivät ruumiinsa keskuudessaan häpeällisillä sukupuolisilla himoilla, kun he vaihtoivat luonnollisen käyttönsä luonnonvastaiseen ja suorittivat sitä, mikä on rivoa, ja saivat itseensä vastineeksi täyden palkan, joka heidän erheestään oli tuleva’. (Room. 1:24–27) Kun avioparit omaksuvat homoseksuaalisia menetelmiä, niin he eivät totisesti tuota kunniaa avioliitolle vaan sen sijaan halventavat sitä ja ylistävät itsekästä himoa, ja aviovuode menettää puhtautensa.a
17. Minkä pitäisi ohjata aviopuolisoita heidän intiimeissä suhteissaan?
17 Paitsi tekoja, jotka ovat selvästi törkeitä ja säädyttömiä, kuten edellä mainitut menetelmät, kristityn täytyy olla omantuntonsa ohjauksessa sen suhteen, mitä sukupuoliyhteyteen johtavaan ’lemmenleikkiin’ sisältyy. Silti on varmasti viisasta välttää menemästä niin lähelle aiemmin mainittuja säädyttömiä tapoja, että helposti luiskahtaisi niihin itsehillinnän puutteessa. – Jaak. 1:14, 15.
18. Mitä hyötyä on siitä, että aviolliset asiat hoidetaan sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa?
18 Jumalan sanan ylevien periaatteitten mukaan toimiminen ei vähennä pienimmässäkään määrässä niitä iloja ja sitä onnellisuutta, mitä avioliitto voi antaa. Päinvastoin tämän tervehenkinen vaikutus lisää noita iloja, tekee niistä tyydyttävämpiä ja rikastuttavampia, kun aviopuolisot varttuvat aidossa kiintymyksessä, hellyydessä ja epäitsekkäässä antaumuksessa. Niin, ”Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. . . . Ne ovat kalliimmat kultaa, . . . makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä.” – Ps. 19:9, 11.
[Alaviitteet]