Tuottakaamme ”kaikenlaista hyvyyttä”
”Valon hedelmä koostuu kaikenlaisesta hyvyydestä.” – EFESOLAISILLE 5:9.
1, 2. Mitkä kaksi ryhmää ovat olleet olemassa muinaisista ajoista lähtien, ja missä suhteessa ne ovat nykyään erilaisessa asemassa?
EEDENISSÄ tapahtuneen kapinan jälkeen noin 6 000 vuotta sitten ja jälleen Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen ihmiskunta jakautui kahdeksi ryhmäksi eli järjestöksi. Toinen koostui niistä, jotka pyrkivät palvelemaan Jehovaa, ja toinen niistä, jotka seurasivat Saatanaa. Ovatko nämä järjestöt yhä olemassa? Varmasti ovat! Profeetta Jesaja mainitsi nämä kaksi ryhmää ja ennusti, millainen niiden tila olisi meidän aikanamme: ”Katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.” – Jesaja 60:1, 2.
2 Näiden kahden järjestön välinen ero on yhtä suuri kuin ero pimeyden ja valon välillä. Samoin kuin valonsäde vetää puoleensa ihmistä, joka on eksynyt pimeyteen, niin Jehovasta tähän pimeään maailmaan loistava valo on vetänyt miljoonia oikeasydämisiä ihmisiä Jumalan järjestöön. Jesaja jatkoikin: ”Kansat [muut lampaat] vaeltavat sinun valkeuttasi kohti, kuninkaat [voidellut Valtakunnan perilliset] sinun koitteesi kirkkautta kohti.” – Jesaja 60:3.
3. Millä tavoin kristityt tuovat esiin Jehovan kunniankirkkautta?
3 Miten Jehovan kansaan kuuluvat tuovat esiin Jehovan kunniankirkkautta? Ensinnäkin he saarnaavat hyvää uutista Jumalan perustetusta, taivaallisesta Valtakunnasta. (Markus 13:10) Mutta sen lisäksi he jäljittelevät Jehovaa, hyvyyden parasta esimerkkiä, ja siten he käytöksellään vetävät nöyriä ihmisiä valoa kohti. (Efesolaisille 5:1) Paavali sanoi: ”Te olitte kerran pimeys, mutta nyt te olette valo Herran yhteydessä. Vaeltakaa edelleen valon lapsina.” Hän jatkoi: ”Valon hedelmä koostuu kaikenlaisesta hyvyydestä ja vanhurskaudesta ja totuudesta. Varmistautukaa jatkuvasti siitä, mikä on otollista Herralle, älkääkä enää osallistuko pimeyteen kuuluviin hedelmättömiin tekoihin.” (Efesolaisille 5:8–11) Mitä Paavali tarkoitti ”kaikenlaisella hyvyydellä”?
4. Mitä on hyvyys, ja miten se näkyy kristitystä?
4 Kuten edellinen kirjoituksemme osoitti, hyvyys on moraalisen erinomaisuuden, hyveellisyyden, ominaisuus tai tila. Jeesus sanoi, että vain Jehova on ehdottomassa merkityksessä hyvä. (Markus 10:18) Kristitty voi kuitenkin jäljitellä Jehovaa kehittämällä hyvyyttä, joka on hengen hedelmä. (Galatalaisille 5:22) Eräs Raamatun sanakirja (Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words) sanoo ’hyvää’ tarkoittavasta kreikkalaisesta sanasta a·ga·thosʹ: ”[Se] kuvailee sellaista, mikä luonteeltaan tai rakenteeltaan hyvänä tuottaa hyödyllisiä vaikutuksia.” Niin ollen hyvyyttä kehittävä kristitty sekä on hyvä että tekee hyvää. (Vrt. 5. Mooseksen kirja 12:28.) Hän myös karttaa hyvyyden vastaisia asioita, ”pimeyteen kuuluvia hedelmättömiä tekoja”. Ne eri tavat, joilla kristitty voi ilmaista hyvyyttä käytöksessään, ovat sen hyvyyden piirteitä, jonka Paavali mainitsi. Mitä näihin sisältyy?
”Tee jatkuvasti hyvää”
5. Mikä on yksi hyvyyden piirre, ja miksi kristityn tulisi kehittää sitä?
5 Paavali mainitsi yhden hyvyyden piirteen Roomalaiskirjeessään. Puhuessaan alamaisuudesta ”esivalloille” hän sanoi: ”Tahdotko siis olla pelkäämättä tätä valtaa? Tee jatkuvasti hyvää, niin saat siltä kiitosta.” Hänen mainitsemansa ”hyvä” merkitsee tottelevaisuutta maallisten valtojen laeille ja järjestelyille. Miksi kristityn tulisi olla alamainen niille? Välttääkseen tarpeetonta ristiriitaa viranomaisten kanssa sekä rangaistuksen mahdollisuuden ja – mikä vielä tärkeämpää – säilyttääkseen puhtaan omantunnon Jumalan edessä. (Roomalaisille 13:1–7) Vaikka kristitty osoittaa ensisijaisesti tottelevaisuutta Jehovaa kohtaan, hän ’kunnioittaa kuningasta’ eikä kapinoi vallanpitäjiä vastaan, joiden Jehova Jumala sallii olla olemassa. (1. Pietari 2:13–17) Näin kristityt ovat hyviä naapureita, hyviä kansalaisia ja hyviä esimerkkejä.
Huomion osoittaminen toisille
6. a) Mikä on toinen hyvyyden piirre? b) Keiden mainitaan Raamatussa ansaitsevan huomiomme?
6 Jehovan hyvyys ilmenee siinä, että hän antaa kaikille maan asukkaille ”sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja”. Tämä ’täyttää heidät ruoalla ja hyvällä mielellä’ ja ilmaisee hänen olevan todella huomiota osoittava Jumala. (Apostolien teot 14:17) Me voimme jäljitellä häntä tässä suhteessa osoittamalla huomiota toisillemme pienissä ja suurissa asioissa. Erityisesti keille? Paavali mainitsee erityisesti vanhimmat, ”ne, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne ja johtavat teitä Herrassa ja vakavasti neuvovat teitä”. Hän kehottaa kristittyjä ”osoittamaan heille aivan poikkeuksellista huomaavaisuutta rakkaudessa heidän työnsä vuoksi”. (1. Tessalonikalaisille 5:12, 13) Miten voimme tehdä tämän? Olemalla täysin yhteistoiminnassa heidän kanssaan – esimerkiksi osallistumalla tarpeelliseen työhön valtakunnansalissa. Vaikka me aina tunnemmekin voivamme vapaasti lähestyä vanhimpia saadaksemme apua sitä tarvitessamme, meidän ei tulisi olla kohtuuttoman vaativia. Sen sijaan me yritämme kaikin mahdollisin keinoin keventää kuormaa näiltä ahkerasti työskenteleviltä paimenilta, joista monilla on seurakunnan velvollisuuksiensa lisäksi myös perhevastuita.
7. Millä tavoin voimme osoittaa huomiota iäkkäille?
7 Myös vanhukset ansaitsevat huomiomme. Mooseksen laissa nimenomaan käskettiin: ”Sinun tulee nousta harmaahapsisen edessä, ja sinun on osoitettava huomiota vanhukselle, ja sinun on pelättävä Jumalaasi. Minä olen Jehova.” (3. Mooseksen kirja 19:32, UM) Miten tällaista huomiota voidaan osoittaa? Nuoremmat haluavat ehkä tarjoutua auttamaan heitä ostosten teossa tai muissa askareissa. Vanhimmat voivat huomaavaisesti ottaa selvää, tarvitsevatko jotkut iäkkäät apua päästäkseen kokouksiin. Konventeissa nuorten ja tarmokkaiden ystävien tulee varoa sitä, etteivät he tyrki hitaammin liikkuvia vanhempia ystäviä yrittäessään kiihkeästi päästä näiden ohi, ja heidän tulee olla kärsivällisiä, jos istumaan pääseminen tai ruoka-annoksen ottaminen käy joltakin vanhukselta hitaanlaisesti.
8. Miten voimme osoittaa huomiota eräälle muulle Raamatussa mainitulle arvolliselle ryhmälle?
8 Psalmista mainitsee erään huomiota tarvitsevan ryhmän: ”Onnellinen on jokainen, joka osoittaa huomiota alhaiselle.” (Psalmi 41:2, UM) Saattaa olla helppo osoittaa huomiota huomattaville tai rikkaille, mutta miten kohtelemme alhaisia tai köyhiä? Raamatunkirjoittaja Jaakob ilmaisi, että tasapuolisen huomion osoittaminen näille koettelee vanhurskauttamme ja kristillistä rakkauttamme. Läpäiskäämme tämä koe osoittamalla huomiota kaikille heidän olosuhteistaan riippumatta. – Filippiläisille 2:3, 4; Jaakob 2:2–4, 8, 9.
”Tulkaa jatkuvasti armollisiksi”
9, 10. Miksi kristittyjen tulisi olla armollisia, ja miten tätä hyvyyden lajia voidaan osoittaa?
9 Yksi hyvyyden piirre käy ilmi joissakin Jeesuksen vertauksissa. Yhdessä näistä Jeesus kertoi, miten eräs samarialainen tapasi miehen, joka oli ryöstetty, piesty pahoin ja jätetty tielle makaamaan. Leeviläinen ja pappi olivat kävelleet loukkaantuneen miehen ohi ja kieltäytyneet auttamasta häntä. Mutta samarialainen pysähtyi antamaan hänelle apua ja teki enemmän kuin olisi voitu kohtuullisesti odottaakaan. Englantia puhuvassa maailmassa tätä kertomusta nimitetään usein vertaukseksi hyvästä samarialaisesta. Millaista hyvyyttä samarialainen ilmaisi? Armoa. Kun Jeesus pyysi kuulijaansa mainitsemaan, kuka osoittautui loukkaantuneen miehen lähimmäiseksi, hän sai oikean vastauksen: ”Se joka toimi armollisesti häntä kohtaan.” – Luukas 10:37.
10 Armolliset kristityt jäljittelevät Jehovaa, josta Mooses sanoi israelilaisille: ”Herra, sinun Jumalasi, on laupias [”armollinen”, UM] Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.” (5. Mooseksen kirja 4:31) Jeesus osoitti, miten Jumalan armon pitäisi vaikuttaa meihin: ”Tulkaa jatkuvasti armollisiksi, niin kuin teidän Isänne on armollinen.” (Luukas 6:36) Miten me voimme osoittaa armoa? Jeesuksen vertauksen mukaan yksi tapa on se, että olemme valmiita auttamaan lähimmäistämme silloinkin, kun se aiheuttaa joitakin riskejä tai epämukavuutta. Hyvä ihminen ei sulje silmiään veljensä kärsimykseltä, jos hän voi tehdä jotakin asian hyväksi. – Jaakob 2:15, 16.
11, 12. Mitä armoon sisältyy orjia käsittelevän Jeesuksen vertauksen mukaan, ja miten voimme ilmaista tätä nykyään?
11 Eräs toinen Jeesuksen vertaus osoitti, että armolliseen hyvyyteen sisältyy valmius antaa anteeksi toisille. Hän kertoi orjasta, joka oli isännälleen velkaa 10 000 talenttia. Koska orjalla ei ollut varaa maksaa, hän pyysi armoa, ja hänen isäntänsä antoi huomaavaisesti anteeksi tuon suunnattoman 60 000 000 denaarin velan. Mutta tuo orja meni pois ja tapasi toisen orjan, joka oli hänelle velkaa vain 100 denaaria. Anteeksi saanut orja heitti armottomasti tuon velallisen vankilaan, kunnes hän voisi maksaa. Armoton orja ei selvästikään ollut hyvä mies, ja kun isäntä kuuli tapahtuneesta, hän vaati hänet tilille. – Matteus 18:23–35.
12 Me olemme samankaltaisessa tilanteessa kuin tuo anteeksi saanut orja. Jehova on antanut Jeesuksen uhrin perusteella anteeksi tilillämme olevan suunnattoman syntivelan. Varmasti meidän tulisi siksi olla valmiita antamaan toisille anteeksi. Jeesus sanoi, että meidän tulisi olla valmiita antamaan anteeksi ”aina seitsemäänkymmeneenseitsemään kertaan asti”, toisin sanoen rajattomasti. (Matteus 5:7; 6:12, 14, 15; 18:21, 22) Armollinen kristitty ei siksi kanna kaunaa. Hän ei haudo katkeruutta tai kieltäydy puhumasta toisen kristityn kanssa siksi, että olisi loukkaantunut tähän. Sellainen armottomuus ei ole merkki kristillisestä hyvyydestä.
Antelias ja vieraanvarainen
13. Mitä muuta hyvyyteen sisältyy?
13 Myös anteliaisuus ja vieraanvaraisuus ilmaisevat hyvyyttä. Jeesuksen luo tuli kerran nuori mies pyytämään neuvoa. Hän sanoi: ”Opettaja, mitä hyvää minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle, että hänen tulisi jatkuvasti noudattaa Jumalan käskyjä. Jehovan käskyjen totteleminen on tosiaan yksi hyvyyden piirre. Nuori mies ajatteli jo tekevänsä näin parhaan kykynsä mukaan. Lähimmäistensä silmissä hän selvästikin näytti jo olevan hyvä ihminen, mutta häneltä kuitenkin puuttui vielä jotakin. Siksi Jeesus sanoi: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy mitä omistat ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa, ja tule minun seuraajakseni.” (Matteus 19:16–22) Nuori mies meni pois murheellisena. Hän oli hyvin rikas. Jos hän olisi noudattanut Jeesuksen neuvoa, hän olisi osoittanut, ettei hän ollut materialistinen. Ja hän olisi tehnyt hyvän teon, joka olisi osoittanut todella epäitsekästä anteliaisuutta.
14. Minkä erinomaisen neuvon sekä Jehova että Jeesus antoivat anteliaisuudesta?
14 Jehova kehotti israelilaisia olemaan anteliaita. Me luemme esimerkiksi: ”Anna mielelläsi hänelle [köyhtyneelle lähimmäisellesi], älköönkä sydämesi olko vastahakoinen antaessasi, sillä lahjasi tähden on Herra, sinun Jumalasi, siunaava sinua kaikissa töissäsi, kaikessa, mihin ryhdyt.” (5. Mooseksen kirja 15:10; Sananlaskut 11:25) Jeesus Kristus kehotti anteliaisuuteen: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan. Ihmiset kaatavat syliinne hyvän mitan, sullotun, ravistellun ja kukkuraisen.” (Luukas 6:38) Lisäksi Jeesus itse oli hyvin jalomielinen. Kerran hän oli varannut aikaa pieneen lepohetkeen. Ihmisjoukot saivat selville, missä hän oli, ja tulivat hänen luokseen. Jeesus jalomielisesti jätti lepäämisen sikseen ja näki vaivaa ihmisjoukon hyväksi. Myöhemmin hän osoitti merkittävää vieraanvaraisuutta järjestämällä ruokaa tuolle suurelle ihmisjoukolle. – Markus 6:30–44.
15. Miten Jeesuksen opetuslapset antoivat oivallisen esimerkin anteliaisuuden osoittamisesta?
15 Monet Jeesuksen opetuslapset noudattivat uskollisesti Jehovan ja Jeesuksen neuvoa ja olivat huomattavan anteliaita ja vieraanvaraisia. Kristillisen seurakunnan alkuaikoina monet niistä, jotka olivat tulleet viettämään helluntaita vuonna 33, kuulivat apostolien saarnaavan, ja heistä tuli uskovia. He jäivät paikkakunnalle juhlan jälkeen oppiakseen enemmän, ja heidän varansa alkoivat käydä vähiin. Siksi paikalliset uskovat myivät omaisuuttaan ja lahjoittivat rahan uusien veljiensä ylläpidoksi, jotta nämä voisivat paremmin vakiintua uskossa. Millaista anteliaisuutta se olikaan! – Apostolien teot 4:32–35; ks. myös Apostolien teot 16:15; Roomalaisille 15:26.
16. Mainitse joitakin tapoja, joilla voimme nykyään olla vieraanvaraisia ja anteliaita.
16 Nykyään nähdään samanlaista anteliaisuutta kuin Kristus osoitti, kun kristityt lahjoittavat aikaa ja rahaa paikallisille seurakunnilleen ja maailmanlaajuiseen saarnaamistyöhön. Se ilmenee, kun he tulevat luonnononnettomuudesta tai sodasta kärsivien veljiensä avuksi. Sitä osoitetaan, kun kierrosvalvojasta huolehditaan hänen säännöllisen vierailunsa aikana. Tai kun ”isättömiä poikia” (ja isättömiä tyttöjä) kutsutaan anteliaasti osallistumaan virkistäytymiseen ja Raamatun perhetutkisteluihin muiden kristittyjen perheiden kanssa, niin tämäkin on vieraanvaraisuutta, ilmaus kristillisestä hyvyydestä. – Psalmi 68:6, UM.
Totuuden kertominen
17. Miksi totuudellisuus on nykyään haasteellista?
17 Kuvaillessaan valon hedelmää Paavali yhdisti hyvyyden vanhurskauteen ja totuuteen, ja olisi oikein sanoa totuudellisuuden olevan yksi hyvyyden laji. Hyvät ihmiset eivät valehtele. Totuuden puhuminen on kuitenkin erityisen haasteellista nykyään, kun valehteleminen on hyvin yleistä. Monet valehtelevat täyttäessään veroilmoituksiaan. Työntekijät valehtelevat tekemästään työstä. Opiskelijat lunttaavat oppitunneilla ja kokeissa. Liikemiehet valehtelevat sopimuksissaan. Lapset valehtelevat välttyäkseen rangaistukselta. Ilkeämieliset juoruilijat pilaavat valehdellen toisten maineen.
18. Miten Jehova suhtautuu valehtelijoihin?
18 Valehteleminen on vastenmielistä Jehovalle. Niiden ”seitsemän” asian joukossa, joita hän vihaa, ovat ”valheellinen kieli” ja ”väärä todistaja, joka valheita puhuu”. (Sananlaskut 6:16–19) ”Kaikki valehtelijat” luetellaan pelkureiden, murhaajien ja haureellisten joukossa, joilla ei ole sijaa Jumalan uudessa maailmassa. (Ilmestys 21:8) Edelleen sananlasku toteaa: ”Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.” (Sananlaskut 14:2) Valehtelijan tiet ovat väärät. Siksi valehtelija ilmaisee halveksivansa Jehovaa. Miten kauhistavaa! Puhukaamme aina totta, vaikka se johtaisi siihen, että saamme kuria tai menetämme jotakin taloudellisesti. (Sananlaskut 16:6; Efesolaisille 4:25) Ne, jotka puhuvat totta, jäljittelevät Jehovaa, ”totuuden Jumalaa”. – Psalmi 31:6, UM.
Kehitä hyvyyttä
19. Mitä sellaista joskus nähdään maailmassa, mikä tuottaa kunniaa Luojalle?
19 Nämä ovat vain muutamia hyvyyden piirteitä, joita kristityn tulisi kehittää. On totta, että maailmassa jotkut ilmaisevat jossain määrin hyvyyttä. Jotkut ovat esimerkiksi vieraanvaraisia ja toiset ovat armollisia. Laupiaasta eli hyvästä samarialaisesta kertovan vertauksen teki huomattavaksi juuri se, että Jeesus kertoi ei-juutalaisesta, joka osoitti armoa, kun juutalaisen seurakunnan vanhimmat eivät osoittaneet. Ihmisen Luojalle on todella kunniaksi, että tällaisia ominaisuuksia yhä ilmenee luonnostaan joissakin ihmisissä vielä 6 000 vuotta kestäneen epätäydellisyyden jälkeenkin.
20, 21. a) Miksi kristillinen hyvyys eroaa siitä hyvyydestä, jota voimme nähdä maailman ihmisissä? b) Miten kristitty voi kehittää hyvyyttä, ja miksi meidän tulisi uutterasti tehdä niin?
20 Kristityille hyvyys ei ole kuitenkaan vain jokin ominaisuus, joka heillä voi olla tai joka heiltä voi puuttua. Se on ominaisuus, jota heidän täytyy kehittää kaikissa sen piirteissä, sillä heidän täytyy olla Jumalan jäljittelijöitä. Miten tämä on mahdollista? Raamatussa kerrotaan, että me voimme oppia hyvyyttä. ”Opeta minulle hyvyyttä”, psalmista rukoili Jumalalta. Miten se tapahtuisi? Hän jatkoi: ”Sillä sinun käskyihisi olen uskonut.” Hän lisäsi: ”Sinä olet hyvä ja teet hyvää. Opeta minulle säännöksesi.” – Psalmi 119:66, 68, UM.
21 Jos me tosiaan opimme Jehovan käskyt ja noudatamme niitä, me kehitämme hyvyyttä. Muista aina, että hyvyys on hengen hedelmä. Jos etsimme Jehovan henkeä rukouksen, seuramme ja Raamatun tutkimisen välityksellä, niin me varmasti saamme apua tämän ominaisuuden kehittämisessä. Hyvyys on lisäksi voimakasta. Se voi jopa voittaa pahan. (Roomalaisille 12:21) Miten tärkeää siksi onkaan, että teemme hyvää kaikille, varsinkin kristityille veljillemme. (Galatalaisille 6:10) Näin tekemällä olemme niiden joukossa, jotka nauttivat ”kirkkautta ja kunniaa ja rauhaa”. Ne on luvattu ”jokaiselle, joka saa aikaan hyvää”. – Roomalaisille 2:6–11.
Osaatko vastata?
◻ Miten voimme tehdä jatkuvasti hyvää esivaltojen ollessa kyseessä?
◻ Ketkä muiden muassa ansaitsevat huomaavaisuutemme?
◻ Millä tavoin armo ilmenee?
◻ Mitkä anteliaisuuden ja vieraanvaraisuuden teot ovat tunnusomaisia kristityille nykyään?
◻ Miten hyvyyttä voi kehittää?
[Kuva s. 20]
Huomion osoittaminen toisille on yksi hyvyyden piirre
[Kuva s. 23]
Suurena Opettajana Jeesus uhrautui anteliaasti