1–3. a) Miksi Joosua on hyvä esimerkki jäljiteltäväksi? b) Mitä meidän tulisi ratkaisuja tehdessämme muistaa?

VALINNOILLAMME on suuri merkitys. Niiden välityksellä meidän on mahdollista jossain määrin hallita elämämme suuntaa. Asiaa voidaan havainnollistaa miehellä, joka kävelee tietä pitkin mutta yhtäkkiä huomaa sen haarautuvan kahteen eri suuntaan. Kumpaa tietä hän lähtee kulkemaan? Jos miehellä on mielessään jokin määränpää, toinen tie vie luultavasti hänet lähemmäksi sitä ja toinen kauemmaksi siitä.

² Raamattu kertoo monista ihmisistä, jotka olivat samankaltaisessa tilanteessa. Esimerkiksi Kainin täytyi ratkaista, päästäisikö hän suuttumuksensa valloilleen vai ei (1. Moos. 4:6, 7). Joosua oli joutunut päättämään, palvoisiko hän tosi Jumalaa vai vääriä jumalia (Joos. 24:15). Koska Joosuan tavoitteena oli pysyä lähellä Jehovaa, hän valitsi tuohon suuntaan johtavan tien. Kainilla ei ollut tällaista tavoitetta, joten hän lähti tielle, joka vei hänet kauemmaksi Jehovasta.

³ Toisinaan mekin voimme elämässämme olla ikään kuin tienhaarassa. Silloin on tärkeää pitää mielessä, että päämäärämme eli tavoitteemme on tuoda kaikessa kunniaa Jehovalle ja karttaa sellaista, mikä veisi meidät kauemmas hänestä. (Lue Heprealaiskirjeen 3:12.) Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan seitsemää elämänaluetta, joilla emme saisi antaa minkään etäännyttää meitä Jehovasta.

ANSIOTYÖ JA URA

4. Miksi elatuksen hankkiminen on tärkeää?

⁴ Kristityillä on velvollisuus elättää itsensä ja perheensä. Raamatussa osoitetaan, että jos joku ei halua huolehtia huonekunnastaan, hän on pahempi kuin ei-uskova. (2. Tess. 3:10; 1. Tim. 5:8, alav.) Työ on selvästikin tärkeä osa elämää, mutta ellet pidä varaasi, ansiotyö ja uran luominen voisivat etäännyttää sinut Jehovasta. Miten se voisi tapahtua?

5. Mitä tulisi ottaa huomioon harkittaessa työtarjousta?

⁵ Kuvitellaanpa, että etsit ansiotyötä. Jos työpaikka on kotiseudullasi kiven alla, sinulla saattaa olla kiusaus ottaa vastaan mikä tahansa tarjolla oleva työ. Mutta entä jos se on luonteeltaan Raamatun periaatteiden vastaista? Mitä jos työ tai siihen liittyvät matkat veisivät kohtuuttomasti aikaasi ja kristillinen toiminta tai perheesi hyvinvointi kärsisi? Tulisiko sinun joka tapauksessa ottaa tarjous vastaan ajatellen, että huono työpaikka on tyhjää parempi? Muista, että väärän tien valitseminen saattaisi etäännyttää sinut Jehovasta (Hepr. 2:1). Miten voit tehdä viisaita ratkaisuja, kun etsit työpaikkaa tai arvioit nykyistä työtäsi?

6, 7. a) Mitä ansiotyöhön liittyviä päämääriä jollakulla saattaisi olla? b) Mikä tavoite lähentää sinua Jehovaan ja miksi?

⁶ Kuten edellä todettiin, sinun on tärkeää pitää mielessä päämääräsi. Mieti, mihin haluat ansiotyösi tai urasi johtavan sinut. Jos pidät ansiotyötäsi keinona elättää itsesi ja perheesi Jehovan palveluksessa, Jehova siunaa ponnistelusi (Matt. 6:33). Hän pystyy auttamaan sinua, jos menetät työpaikkasi tai koet odottamattoman taloudellisen takaiskun (Jes. 59:1). Hän ”tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta” (2. Piet. 2:9).

⁷ Mutta entä jos pyrkimyksenäsi on yksinkertaisesti rikastua? Saatat kyllä jossain määrin menestyä. Muista kuitenkin, että tuollaisella ”menestyksellä” on hintansa – johon sinulla ei ole varaa. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 6:9, 10.) Liian suuren arvon antaminen varallisuudelle ja uralle vain etäännyttää sinut Jehovasta.

8, 9. Mitä vanhempien tulisi miettiä asennoitumisestaan ansiotyöhön ja miksi?

⁸ Jos sinulla on lapsia, mieti, miten esimerkkisi vaikuttaa heihin. Minkä he näkevät olevan sinulle tärkeintä – urasi vai ystävyyssuhteesi Jehovaan? Mikäli he näkisivät aseman, vaikutusvallan tai varallisuuden olevan elämässäsi ensi sijalla, saattaisivatko hekin lähteä samanlaiselle tuhoisalle tielle? Vähentäisikö menettelysi heidän arvostustaan sinua kohtaan? Eräs nuori kristitty kertoo: ”Niin kauan kuin muistan, isäni on ollut täysin omistautunut työlleen. Aluksi näytti siltä, että hän teki kovasti työtä hankkiakseen perheellemme sen, mikä oli parasta. Hän halusi pitää meistä hyvää huolta. Mutta viime vuosina jokin on muuttunut. Hän tekee työtä kaiken aikaa ja tuo kotiin tarpeettomia ylellisyyksiä. Niinpä meidät tunnetaan rahakkaana perheenä eikä perheenä, joka kannustaa toisia hengellisiin tavoitteisiin. Luopuisin milloin tahansa isän rahoista, jos saisin häneltä hengellistä tukea.”

⁹ Vanhemmat, älkää etäännyttäkö itseänne Jehovasta panemalla liikaa painoa uran luomiselle. Osoittakaa esimerkkinne avulla lapsillenne, että uskotte suurimpien rikkauksien olevan hengellisiä, ei aineellisia (Matt. 5:3).

10. Mitä nuori voisi harkita uranvalinnan suhteen?

¹⁰ Jos olet nuori ja harkitset uranvalintaa, miten voit tehdä viisaan ratkaisun? Kuten jo kävi ilmi, sinun on oltava selvillä siitä, mihin elämässäsi pyrit. Auttaisiko harkitsemasi työ ja siihen tähtäävä koulutus sinua tavoittelemaan Valtakunnan etuja täydemmin vai etäännyttäisivätkö ne sinut Jehovasta? (2. Tim. 4:10.) Haluatko jäljitellä niiden elämäntapaa, joiden onnellisuus määräytyy pankkitilin saldon tai osakesalkun arvon perusteella? Vai onko sinulla samanlainen luottamus kuin Daavidilla, joka kirjoitti: ”Olen ollut nuorukainen ja olen tullut vanhaksi, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen jälkeläistensä etsivän leipää”? (Ps. 37:25.) Muista, että toinen tie vie sinut kauemmaksi Jehovasta kun taas toinen johtaa sinut parhaaseen mahdolliseen elämään. (Lue Sananlaskujen 10:22 ja Malakian 3:10.) Kumman tien sinä valitset?a

VIIHDE JA VIRKISTÄYTYMINEN

11. Mitä Raamatussa myönnetään viihteestä ja virkistäytymisestä, mutta mitä meidän tulisi muistaa?

¹¹ Raamattu ei ole hauskanpitoa vastaan, eikä se sano viihteen ja virkistäytymisen olevan ajanhukkaa. ”Ruumiillisesta valmennuksesta on hyötyä vähään”, kirjoitti Paavali Timoteukselle (1. Tim. 4:8). Raamatussa jopa todetaan, että on ”aika nauraa” ja ”aika hypellä”, ja kannustetaan lepäämään riittävästi (Saarn. 3:4; 4:6). Mutta ellet ole varovainen, viihde ja virkistäytyminen voisivat etäännyttää sinut Jehovasta. Millä tavoin? Vaara piilee kahdessa seikassa: valitsemasi viihteen laadussa sekä siinä, miten paljon aikaa siihen käytät.

12. Mitä seikkoja sinun tulisi ajatella viihdettä valitessasi?

¹² Ajatellaanpa ensiksi laatua. Saatavissa on aivan varmasti hyvää ja tervehenkistä viihdettä. Suuri osa viihteestä kuitenkin ihannoi sellaista, mitä Jumala vihaa – esimerkiksi väkivaltaa, spiritismiä ja luvatonta seksiä. On siksi tarpeen eritellä huolellisesti, millaista viihdettä valitset. Miten se vaikuttaa sinuun? Edistääkö se väkivaltaisuutta, kiihkeää kilpailuhenkeä tai kansallismielisyyttä? (Sananl. 3:31.) Tuleeko se liian kalliiksi? Kompastuttaisiko se toisia? (Room. 14:21.) Millaiseen seuraan valitsemasi viihde ja virkistäytyminen sinut saattaa? (Sananl. 13:20.) Herättääkö se sinussa halun toimia väärin? (Jaak. 1:14, 15.)

13, 14. Miksi on syytä miettiä, miten paljon aikaa rentoutumiseen käyttää?

¹³ Mieti myös, miten paljon aikaa sinulta kuluu viihteeseen ja virkistäytymiseen. Kysy itseltäsi: käytänkö rentoutumiseen niin paljon aikaa, että sitä jää vain vähän hengellisiin toimiin? Jos päätät käyttää viihteeseen ja virkistäytymiseen ylenmäärin aikaa, et nauti siitä niin paljon kuin voisit. Ne jotka pitävät virkistäytymisen oikealla paikallaan, saavat siitä enemmän iloa. Miksi? Heidän ei tarvitse rentoutuessaan tuntea syyllisyyttä, koska he tietävät hoitaneensa ensin ”tärkeämmät asiat”. (Lue Filippiläiskirjeen 1:10, 11.)

¹⁴ Vaikka voisi tuntua houkuttelevalta käyttää paljon aikaa rentoutumiseen, se saattaisi etäännyttää sinut Jehovasta. 20-vuotias sisar nimeltä Kim oppi tämän omasta kokemuksestaan. Hän sanoo: ”Olin mukana kaikissa juhlissa. Joka viikonloppu tapahtui jotain mahtavaa – perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Nyt kuitenkin ymmärrän, että tehtävänä on monia tärkeämpiä asioita. Tienraivaajana esimerkiksi herään aina aamukuudelta ehtiäkseni kenttäpalvelukseen, joten en voi viettää aikaa ystävien kanssa yhteen tai kahteen aamulla. Tiedän, etteivät kaikki virkistystilaisuudet ole pahasta, mutta ne voivat viedä valtavasti huomiota. Ne on pidettävä oikealla paikallaan kuten kaikki muukin.”

15. Miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan rentoutumaan tavalla, joka virkistää?

¹⁵ Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia itsestään ja lapsistaan aineellisesti, hengellisesti ja tunneperäisesti. Tähän sisältyy se, että he järjestävät tilaisuuksia virkistäytymiseen. Jos sinulla on lapsia, älä ole ilonpilaaja, joka pitää kaikkea ajanvietettä pahana. Varo kuitenkin epäterveitä suuntauksia (1. Kor. 5:6). Kun mietit riittävästi etukäteen, löydät perheellesi todella virkistäviä tapoja rentoutua.b Näin sinä ja lapsenne valitsette tien, joka johtaa teidät lähemmäksi Jehovaa.

PERHESUHTEET

16, 17. Mihin murheelliseen tilanteeseen monet vanhemmat ovat joutuneet, ja mistä tiedämme Jehovan ymmärtävän heidän tuskansa?

¹⁶ Vanhemman ja lapsen välinen suhde on niin vahva, että Jehova valaisi sen avulla omaa rakkauttaan kansaansa kohtaan (Jes. 49:15). On siksi normaalia tuntea syvää murhetta, kun rakas perheenjäsen lakkaa palvelemasta Jehovaa. ”Olin aivan poissa tolaltani”, sanoo eräs sisar, jonka tytär erotettiin. ”Mietin, miksi hän hylkäsi Jehovan. Tunsin syyllisyyttä ja soimasin itseäni.”

¹⁷ Jehova ymmärtää tuskasi. Hän itse ”oli pahoillaan sydämessään”, kun hänen ihmisperheensä ensimmäinen jäsen ja myöhemmin useimmat ennen vedenpaisumusta eläneet ihmiset kapinoivat (1. Moos. 6:5, 6). Niiden, jotka eivät ole koskaan itse kokeneet tällaista menetystä, saattaa olla vaikea tajuta, kuinka musertavalta se voi tuntua. Olisi kuitenkin epäviisasta antaa erotetun perheenjäsenen sopimattoman menettelyn etäännyttää sinut Jehovasta. Miten sitten voit selviytyä syvästä surusta, jos joku sukulaisesi lakkaa palvelemasta Jehovaa?

18. Miksi vanhempien ei tulisi syyttää itseään, jos heidän lapsensa lakkaa palvelemasta Jehovaa?

¹⁸ Älä syytä itseäsi tapahtuneesta. Jehova on asettanut ihmisten eteen valinnan, ja jokaisen vihkiytyneen ja kastetun perheenjäsenen täytyy kantaa oma vastuukuormansa (Gal. 6:5). Loppujen lopuksi synnintekijä on Jehovan edessä vastuullinen valinnastaan – et sinä (Hes. 18:20). Älä myöskään syytä toisia. Kunnioita järjestelyä, jonka Jehova on tehnyt kurin antamiseksi. Asennoidu Saatanaa vastaan, älä paimenia vastaan, jotka suojelevat seurakuntaa (1. Piet. 5:8, 9).

19, 20. a) Miten erotetun lapsen vanhemmat voivat kestää surunsa? b) Mitä tällaisten vanhempien on oikein toivoa?

¹⁹ Jos toisaalta kantaisit kaunaa Jehovalle, etäännyttäisit itsesi hänestä. Rakkaan perheenjäsenesi on tarpeen nähdä, että olet lujasti päättänyt asettaa Jehovan kaiken muun – myös perhesiteenne – edelle. Kestääksesi tällaisen tilanteen sinun tulisi kaikin keinoin pitää yllä omaa hengellisyyttäsi. Älä eristäydy uskollisista kristityistä veljistäsi ja sisaristasi (Sananl. 18:1). Vuodata tunteesi Jehovalle rukouksessa (Ps. 62:7, 8). Älä etsi tekosyitä, joiden nojalla voisit olla yhteydessä erotettuun perheenjäseneen esimerkiksi sähköpostitse (1. Kor. 5:11). Uppoudu hengelliseen toimintaan (1. Kor. 15:58). Edellä mainittu sisar toteaa: ”Tiedän, että minun täytyy pysyä kiireisenä Jehovan palveluksessa ja pitää itseni hengellisesti vahvana, jotta minun on mahdollista auttaa tytärtäni, kun hän palaa Jehovan luo.”

²⁰ Raamatussa sanotaan rakkaudesta: ”Kaikki se toivoo.” (1. Kor. 13:4, 7.) Ei ole väärin toivoa, että perheenjäsenesi palaa Jehovan luo. Joka vuosi monet erotetut katuvat ja tulevat takaisin järjestön yhteyteen. Jehova ei jätä huomiotta heidän katumustaan. Sen sijaan hän on ”altis antamaan anteeksi” (Ps. 86:5).

TEE VIISAITA VALINTOJA

21, 22. Miten olet päättänyt käyttää tahdonvapauttasi?

²¹ Jehova on suonut ihmisluomuksilleen tahdonvapauden. (Lue 5. Mooseksen kirjan 30:19, 20.) Mutta tuohon vapauteen sisältyy vakava vastuu. Kunkin kristityn tulisi pohtia: Mitä tietä minä kuljen? Olenko antanut ansiotyön ja uran, viihteen ja virkistäytymisen tai perhesuhteiden etäännyttää minut Jehovasta?

²² Jehovan rakkaus kansaansa kohtaan ei koskaan horju. Voisimme etääntyä Jehovasta vain siinä tapauksessa, että itse valitsisimme kuljettavaksemme väärän tien. (Room. 8:38, 39.) Niin ei kuitenkaan tarvitse käydä! Päätä, ettet anna minkään etäännyttää sinua Jehovasta. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan neljää muuta aluetta, joilla meidän tulee harkita ratkaisujamme tarkoin.

1, 2. a) Miten Saatana yrittää eksyttää ihmisiä? b) Mikä auttaa meitä lähestymään Jumalaa?

JEHOVA JUMALA on luonut ihmiset sellaisiksi, että heillä on tarve lähestyä häntä. Saatana kuitenkin haluaa meidän ajattelevan, ettemme tarvitse Jehovaa. Tätä valhetta hän on levittänyt siitä lähtien, kun hän Eedenin puutarhassa petti sillä Eevan. (1. Moos. 3:4–6.) Historian kuluessa suuri osa ihmiskunnasta on samalla tavoin eksytetty.

² Onneksi meidän ei kuitenkaan tarvitse langeta tähän Saatanan ansaan. ”Me emme ole tietämättömiä hänen suunnitelmistaan.” (2. Kor. 2:11.) Saatana yrittää etäännyttää meidät Jehovasta viekoittelemalla meidät tekemään vääriä valintoja. Mutta kuten edellisestä kirjoituksesta kävi ilmi, voimme tehdä hyviä ratkaisuja uran, viihteen ja perheasioiden suhteen. Tämä kirjoitus osoittaa, miten oikea suhtautuminen teknisiin laitteisiin, terveydenhoitoon, rahaan ja ylpeyteen auttaa ”lähestymään Jumalaa” (Jaak. 4:8).

TEKNISET LAITTEET

3. Valaise teknisten laitteiden oikeaa ja väärää käyttöä.

³ Pitkälle kehitetyt tekniset laitteet ovat nykyään arkipäivää eri puolilla maailmaa. Oikein käytettyinä näistä keksinnöistä voi olla paljon hyötyä. Mutta jos niitä käytetään väärin, ne saattavat tulla meidän ja taivaallisen Isämme väliin. Ajatellaanpa vaikka tietokoneita. Niitä on hyödynnetty tämän lehden kirjoittamisessa ja julkaisemisessa. Tietokone on tehokas työkalu viestinnässä ja tietojen etsinnässä, ja se tarjoaa virkistävää ajanvietettä. Tietotekniikasta saattaisi kuitenkin myös tulla meille pakkomielle. Mainostajat antavat ovelasti ymmärtää, että ihmisten on pakko saada viimeisimmät tuotteet. Muuan nuori mies halusi erästä taulutietokonetta niin kiihkeästi, että hän myi salaa toisen munuaisensa pystyäkseen ostamaan sen. Miten lyhytnäköinen ratkaisu!

4. Miten eräs kristitty pääsi eroon liiallisesta tietokoneen käytöstä?

⁴ Olisi vieläkin surullisempaa, jos teknisten laitteiden väärä tai liiallinen käyttö riistäisi meiltä läheisen suhteen Jehovaan. Jon,a lähes 30-vuotias kristitty, sanoo: ”Tiedän, että Raamattu neuvoo ’ostamaan sopivan ajan’ hengellisiin asioihin, mutta tietokoneiden suhteen olen itse pahin viholliseni.” Jonilla oli tapana viipyä internetissä myöhään yöhön. ”Mitä väsyneempi olin, sitä vaikeampi minun oli lopettaa verkkokeskustelut ja lakata katselemasta videoleikkeitä – jotka eivät aina olleet tervehenkisiä”, hän sanoo. Koska Jon halusi päästä eroon tästä huonosta tavasta, hän sääti tietokoneensa sulkeutumaan automaattisesti, kun hänen oli aika mennä nukkumaan. (Lue Efesolaiskirjeen 5:15, 16.)

5, 6. a) Mitä velvollisuuksia vanhemmilla on lapsiaan kohtaan? b) Miten vanhemmat voivat varmistaa, että heidän lapsillaan on hyvää seuraa?

⁵ Vanhemmat, teidän ei tarvitse valvoa lastenne jokaista liikettä, mutta teidän tulee seurata heidän tietokoneen käyttöään. Älkää jättäkö heitä alttiiksi internetin moraalittomuudelle, väkivaltapeleille, spiritismille ja huonolle seuralle vain siksi, että heillä olisi jotain tekemistä ja he pysyisivät poissa tieltänne. He saattaisivat ajatella välinpitämättömyytenne merkitsevän sitä, ettei niissä ole mitään väärää. Vanhempina teidän tehtävänne on suojella lapsianne – myös teini-ikäisiä – kaikelta, mikä voisi etäännyttää heidät Jehovasta. Eläimetkin suojelevat poikasiaan vaaralta. Kuvittele, mitä emokarhu tekisi, jos joku uhkaisi sen pentuja! (Vrt. Hoos. 13:8.)

⁶ Auttakaa lapsianne hankkimaan hyvää seuraa toisista esimerkillisistä kristityistä, niin nuorista kuin iäkkäistäkin. Lapsenne tarvitsevat sitä, että te vietätte aikaa heidän kanssaan! Järjestäkää siis tilaisuuksia nauraa, leikkiä, työskennellä ja ”lähestyä Jumalaa” yhdessä.b

TERVEYDENHOITO

7. Miksi me kaikki haluamme pysyä terveinä?

⁷ ”Millainen on vointisi?” Tämä yleinen kysymys paljastaa karun tosiasian. Koska ensimmäiset vanhempamme antoivat Saatanan etäännyttää heidät Jehovasta, olemme kaikki taipuvaisia sairastumaan. Sairaudet edistävät Saatanan tarkoitusperiä, sillä sairaana meidän on vaikeampi palvella Jehovaa. Jos kuolemme, emme voi palvella häntä lainkaan (Ps. 115:17). Haluamme siis luonnollisestikin tehdä voitavamme pysyäksemme terveinä.c Meidän tulisi olla kiinnostuneita myös veljiemme terveydestä ja hyvinvoinnista.

8, 9. a) Miten voimme välttää menemästä äärimmäisyyksiin terveysasioissa? b) Miten ilo hyödyttää meitä?

⁸ On kuitenkin tärkeää välttää menemästä äärimmäisyyksiin. Jotkut ovat suositelleet joitakin ruokavalioita, hoitoja tai terveystuotteita jopa innokkaammin kuin Jumalan valtakunnan hyvää uutista. He saattavat vilpittömästi uskoa auttavansa toisia. Ei kuitenkaan ole sopivaa esitellä terveyden- tai kauneudenhoitoon tarkoitettuja tuotteita tai menetelmiä valtakunnansalissa kokousten yhteydessä eikä myöskään konventeissa. Miksi ei?

⁹ Kokoonnumme yhteen käsitelläksemme hengellisiä asioita ja kasvattaaksemme iloa, joka on Jumalan pyhän hengen tuote (Gal. 5:22). Näissä tilaisuuksissa ei ole tarkoitus suositella erilaisia hoitomuotoja tai terveystuotteita, vaikka joku haluaisikin puhua niistä. Se olisi vastoin yhdessäolomme hengellistä päämäärää ja voisi riistää toisilta ilon. (Room. 14:17.) Se miten kukin hoitaa terveyttään, on hänen henkilökohtainen asiansa. Lisäksi kenelläkään ei ole ratkaisua kaikkiin sairauksiin. Parhaatkin lääkärit vanhenevat, sairastuvat ja lopulta kuolevat. Murehtimalla ylen määrin terveydentilaamme emme voi pidentää elämäämme (Luuk. 12:25). Toisaalta ”iloinen sydän tekee hyvää parantajana” (Sananl. 17:22).

10. a) Mitkä ominaisuudet ovat kauniita Jehovan silmissä? b) Miten voimme nauttia parhaasta mahdollisesta terveydestä?

¹⁰ Meidän on sopivaa olla kiinnostuneita myös ulkonäöstämme. Mutta ei ole tarpeen yrittää häivyttää kaikkia ikääntymisen merkkejä. Nuo merkit voivat olla todisteita kypsyydestä, arvokkuudesta ja sisäisestä kauneudesta. Raamatussa sanotaankin: ”Harmaapäisyys on kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä.” (Sananl. 16:31.) Näin Jehova ajattelee, ja meidän tulisi yrittää suhtautua itseemme hänen tavallaan. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:3, 4.) Onko siis viisasta vaarantaa terveytensä tarpeettomilla ja kenties riskialttiilla leikkauksilla tai hoidoilla vain näyttääkseen fyysisesti viehättävämmältä? ”Jehovan ilo” tuo todellista kauneutta, joka säteilee ihmisen sisältä hänen iästään ja terveydentilastaan riippumatta (Neh. 8:10). Saamme täyden terveyden ja palaamme nuoruuden kukoistukseen vasta uudessa maailmassa (Job 33:25; Jes. 33:24). Siihen saakka käytännöllinen viisaus ja usko auttavat meitä pysymään lähellä Jehovaa samalla kun teemme parhaamme nykyisissä olosuhteissamme (1. Tim. 4:8).

RAHA

11. Miten rahasta voi tulla ansa?

¹¹ Raha ei itsessään ole pahasta, eikä ole väärin harjoittaa rehellistä liiketoimintaa (Saarn. 7:12; Luuk. 19:12, 13). Mutta ”rakkaus rahaan” etäännyttää ihmisen väistämättä Jehovasta (1. Tim. 6:9, 10). ”Tämän asiainjärjestelmän huoli”, liiallinen huolestuneisuus elämän välttämättömyyksien saamisesta, voi tukahduttaa meidät hengellisesti. Samoin saattaa vaikuttaa ”rikkauden petollinen voima”: se voi harhauttaa meidät uskomaan, että rikkaus tuo pysyvän onnellisuuden ja turvallisuuden. (Matt. 13:22.) Jeesus teki selväksi, että ”kukaan” ei pysty menestyksellisesti palvelemaan sekä Jumalaa että rikkautta. (Matt. 6:24.)

12. Miten jotkut ovat pyrkineet rikastumaan, ja miten voimme välttyä huonoilta ratkaisuilta tällä alueella?

¹² Väärä näkemys rahasta voi saada tekemään sitä, mikä on väärin (Sananl. 28:20). Lupaukset nopeasta ja helposta rikastumisesta ovat houkutelleet jotkut ostamaan arpoja tai ryhtymään pyramidimyyntiin ja jopa vetämään siihen muita seurakunnan jäseniä. Toisia taas on petetty lupauksilla sijoitusten epärealistisen suurista voitoista. Älä lankea ahneuden ansaan. Käytä tervettä järkeä. Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti olekaan totta.

13. Miten Jehovan näkemys rahasta eroaa maailman näkemyksestä?

¹³ Kun panemme ensimmäiselle sijalle ”Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa”, hän siunaa työmme elämän välttämättömyyksien hankkimiseksi (Matt. 6:33; Ef. 4:28). Jehova ei halua, että nukahtelemme kokousten aikana ylitöiden vuoksi tai murehdimme valtakunnansalissa raha-asioita. Ympärillämme olevassa maailmassa monet kuitenkin uskovat, että vain uppoutumalla rahan ansaitsemiseen he voivat turvata tulevaisuutensa ja nauttia myöhemmin mukavasta elämästä. He kannustavat usein lapsiaan kohti samoja materialistisia päämääriä. Jeesus osoitti tällaisen ajattelun järjettömyyden. (Lue Luukkaan 12:15–21.) Tämä saattaa tuoda mieleemme Gehasin, joka luuli voivansa antaa periksi ahneudelleen ja samalla säilyttää hyvän suhteen Jehovaan (2. Kun. 5:20–27).

14, 15. Miksi emme saa panna toivoamme tämän maailman talousjärjestelmään? Kerro esimerkki.

¹⁴ Joidenkin kotkien kerrotaan hukkuneen, koska ne eivät ole päästäneet kynsistään kalaa, joka on liian suuri niiden kannettavaksi. Voisiko jotain samanlaista tapahtua kristitylle? Vanhin nimeltä Alex sanoo: ”Yleensä olen hyvin säästäväinen. Jos tulen kaataneeksi pullosta liikaa shampoota, panen osan siitä takaisin.” Alex kuitenkin aloitti osakesijoittamisen ajatellen, että voisi pian lopettaa ansiotyön ja ryhtyä tienraivaajaksi. Hän uppoutui aina vain syvemmälle tarjousten ja markkinakatsausten maailmaan. Säästöillään ja meklareilta lainatuilla rahoilla hän osti osakkeita, joiden arvon pörssianalyytikot ennustivat nopeasti nousevan. Mutta yhtäkkiä niiden hinnat romahtivatkin. Alex kertoo: ”Halusin saada rahani takaisin. Minusta tuntui, että jos odottaisin kärsivällisesti, osakkeiden arvo nousisi ennalleen.”

¹⁵ Alex ei kuukausiin kyennyt ajattelemaan juuri muuta kuin osakkeitaan. Hänen oli vaikea keskittyä hengellisiin asioihin, eikä hän pystynyt nukkumaan. Mutta osakkeiden arvo ei noussut. Alex menetti säästönsä ja joutui myymään talonsa. ”Aiheutin perheelleni suurta tuskaa”, hän myöntää. Hän kuitenkin oppi tärkeän läksyn. ”Nyt tiedän, että jos joku luottaa Saatanan järjestelmään, hän kokee karvaan pettymyksen.” (Sananl. 11:28.) Toivon paneminen säästöihin, sijoituksiin tai kykyyn ansaita rahaa tässä järjestelmässä merkitsee turvautumista ”tämän asiainjärjestelmän Jumalaan”, Saatanaan (2. Kor. 4:4; 1. Tim. 6:17). Alex on sittemmin yksinkertaistanut elämäänsä ”hyvän uutisen tähden”. Tämä on lisännyt hänen ja hänen perheensä onnellisuutta ja lähentänyt heitä Jehovaan. (Lue Markuksen 10:29, 30.)

YLPEYS

16. Miten sopiva ylpeys eroaa sopimattomasta?

¹⁶ On aivan sopivaa ylpeillä oikeista asioista. Meidän tulisi esimerkiksi aina tuntea ylpeyttä siitä, että olemme Jehovan todistajia (Jer. 9:24). Riittävä itsekunnioitus auttaa meitä tekemään hyviä ratkaisuja ja estää moraalinormejamme madaltumasta. Mutta jos antaisimme liikaa painoarvoa omille näkemyksillemme tai asemallemme, voisimme etääntyä Jehovasta. (Ps. 138:6; Room. 12:3.)

17, 18. a) Mitä esimerkkejä Raamatussa on ylpeistä ja nöyristä ihmisistä? b) Mitä eräs veli teki, jottei ylpeys olisi etäännyttänyt häntä Jehovasta?

¹⁷ Raamatussa on esimerkkejä sekä ylpeistä että nöyristä ihmisistä. Kuningas Daavid odotti nöyrästi Jehovan opastusta, ja Jehova siunasi häntä (Ps. 131:1–3). Mutta Jehova nöyryytti ylpeitä kuninkaita Nebukadnessaria ja Belsassaria (Dan. 4:30–37; 5:22–30). Myös nykyään jotkin tilanteet voivat koetella nöyryyttämme. Ryan, 32-vuotias avustava palvelija, muutti uuteen seurakuntaan. Hän kertoo: ”Odotin, että minua suositeltaisiin pian vanhimmaksi. Kului kuitenkin vuosi, eikä niin tapahtunut.” Suuttuiko tai katkeroituiko Ryan ajatellen, että vanhimmat eivät osoittaneet häntä kohtaan asianmukaista kunnioitusta? Lakkasiko hän käymästä kokouksissa, ja antoiko hän ylpeyden etäännyttää hänet Jehovasta ja hänen kansastaan? Mitä sinä olisit tehnyt?

¹⁸ ”Luin julkaisuistamme kaiken löytämäni aineiston, joka käsitteli pitkittynyttä odotusta”, Ryan muistelee (Sananl. 13:12). ”Aloin tajuta, että minun piti oppia kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. Minun oli annettava Jehovan valmentaa itseäni.” Ryan käänsi huomionsa pois itsestään ja kohdisti sen toisten palvelemiseen seurakunnassa ja kenttätyössä. Pian hän johti useita edistyviä raamatuntutkisteluja. Hän sanoo: ”Kun minut puolitoista vuotta myöhemmin nimitettiin vanhimmaksi, se tuli yllätyksenä. Olin lakannut murehtimasta asiaa, koska nautin sananpalveluksestani niin paljon.” (Lue psalmi 37:3, 4.)

PYSY LÄHELLÄ JEHOVAA!

19, 20. a) Miten voimme pitää huolen siitä, etteivät arkiset asiat etäännytä meitä Jehovasta? b) Ketkä ovat meille hyviä esimerkkejä Jehovan lähellä pysymisestä?

¹⁹ Kaikilla tässä ja edellisessä kirjoituksessa käsitellyillä asioilla on oikea paikkansa elämässämme. Tunnemme ylpeyttä saadessamme olla Jehovan palvelijoita. Onnellinen perhe ja hyvä terveys kuuluvat Jehovan suurimpiin lahjoihin. Ymmärrämme, että ansiotyö ja raha auttavat meitä huolehtimaan tarpeistamme. Tiedämme, että ajanviete saattaa virkistää meitä ja että teknisistä laitteista voi olla hyötyä. Mutta keskittyminen mihin tahansa edellä mainituista asioista väärään aikaan, liiallisessa määrin tai tavalla, joka häiritsee palvontaamme, saattaisi etäännyttää meidät Jehovasta.

²⁰ Saatana tietenkin haluaisi niin tapahtuvan. Voit kuitenkin pitää huolen siitä, ettei tällainen onnettomuus kohtaa sinua eikä perhettäsi (Sananl. 22:3). Lähesty Jehovaa ja pysy hänen lähellään. Monet Raamatun esimerkit ovat meille tässä suhteessa opetukseksi. Hanok ja Nooa ”vaelsivat tosi Jumalan kanssa” (1. Moos. 5:22; 6:9). Mooses ”pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön” (Hepr. 11:27). Jeesus sai jatkuvasti tukea Jumalalta, koska hän aina teki sitä, mikä oli mieluista hänen taivaalliselle Isälleen (Joh. 8:29). Jäljittele näitä esimerkkejä. Noudata kehotusta: ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaiken yhteydessä.” (1. Tess. 5:16–18.) Äläkä anna minkään etäännyttää sinua Jehovasta!