LAULU 142
Toivo on elämämme ankkuri
Painettu versio
1. Harhaillut yössä on ihmiskunta kauan,
turhaan se tuulta vain tavoitellut on.
Tuntea harteillaan voi synnin taakan,
on tila ihmisten onneton.
(KERTOSÄE)
Nyt riemuitkaa, kiittäkää Jehovaa!
Pian Poikansa hallitus maan vapauttaa.
Vihdoinkin on rauha loppumaton,
on toivo kuin ankkuri murtumaton.
2. Pian loppuu huokailu: ”Luoja, kuinka kauan?”
Kiireesti Jehovan päivä lähenee.
Hän vapauttaa huokaavan luomakunnan,
hän kiitoslaulumme ansaitsee.
(KERTOSÄE)
Nyt riemuitkaa, kiittäkää Jehovaa!
Pian Poikansa hallitus maan vapauttaa.
Vihdoinkin on rauha loppumaton,
on toivo kuin ankkuri murtumaton.
(Ks. myös Ps. 27:14; Saarn. 1:14; Joel 2:1; Hab. 1:2, 3; Room. 8:22.)